
Komission työtapa UV 4/2002
Euroopan unionin korkeimmat toimihenkilöt ovat komissaareja.
He olisivat mielellään EU:n hallitus.
Kun EU ei ole - vielä - valtio, sillä ei voi olla hallitusta.
Heidän on tyydyttävä olemaan virkamiehiä.
Komissio on kollegio
Komissaareja on 20, kaksi isoista maista ja yksi pienemmistä.
Jokaisella maalla on oikeus komissaariin. Maat ovat valinneet
komissaarinsa itse.
Nizzan sopimuksen mukaan pääkomissaari sai oikeuden päättää
komissaarin henkilöstä sen jälkeen, kun jäsenmaat asettavat
tehtävään ehdokkaansa. Sellaista ehdokasta ei aseteta, jota
pääkomissaari ei valitse.
Komissio on kollegio. Siinä toimitaan yksi kaikkien ja kaikki
yhden puolesta. Parlamentti voi erottaa koko komission, mutta
ei yksittäistä komissaaria.
Edellinen komissio joutui eroamaan, kun julkisuuteen nousi
ranskalaisen demarikomissaarin Edith Cressonin tapaus.
Hän oli suosinut EU:n rahoilla tuttavaansa. Hän ei suostunut
eroamaan, ja sangen arvottoman näytelmän jälkeen koko Santerin
komissio erosi ennen kuin sille ehdittiin antamaan europarlamentissa
epäluottamuslause.
Näiden kokemusten perusteella nykyinen pääkomissaari
Romano Prodi on tehnyt jokaisen komissaarinsa kanssa sopimuksen,
jonka mukaan tämä sitoutuu eroamaan tarvittaessa Prodin pyynnöstä.
Superkomissaarit tulevat?
Kun EU laajenee ja kun kaikille uusillekin maille on luvattu
oma komissaari, komissio on ehdottanut töidensä uusjakoa.
Olisi kahdenlaisia komissaareja. Yhdet olisivat toisten
esimiehiä ja -naisia, muita ylempänä hierarkiassa. Nämä superkomissaarit
olisivat komission työvaliokunta, joka kokoontuisi joka viikko.
Koko kollegion olisi tarpeen kokoontua vain kerran kuukaudessa.
Tällainen järjestely, jossa isojen maiden komissaarit saisivat
kaikki tärkeät tehtävät, muuttaisi rajusti komission nykyistä
työtyyliä.
Komission työtapa
Komissaareja on kielletty ajamasta oman maan etua.
Jos he puhuvat kokouksissaan omasta kotimaastaan ja sen edusta,
he käyttävät kiertoilmaisua "maa, jonka parhaiten tunnen".
On tavallista, että komissaarit - tai heidän esikuntansa -
vuodattavat komission asiakirjoja jäsenmaiden kansallisille
edustustoille.
Komissio kokoontuu istuntoon joka keskiviikko. Aloitetaan
iltapäivällä, ja kokous kestää 4-5 tuntia. Tulkkaus on vain
kolmella kielellä (englanti, ranska ja saksa), ja nyrkkisääntö
puheenvuoron pituudelle on 7 minuuttia omassa ja 3 minuuttia
muiden asiassa. Kokouksista pidetään pöytäkirjaa, joka on
julkinen.
Jokaisella komissaarilla on oma esikuntansa eli kabinetti.
Se on ratkaisevassa asemassa asioiden valmistelun suhteen.
Kunkin komission kokouksen valmistelu alkaa edellisellä viikolla.
Perjantaiaamuisin kello 8.00 kaikkien komissaarien kabinettipäälliköt
kokoontuvat epävirallisille aamukahveille. Iltapäivisin heille
jaetaan viikonlopun kotitöiksi paksu pinkka seuraavalla viikolla
käsittelyyn tulevia papereita.
Komission kokouksen valmistelu jatkuu maanantaina iltapäivällä,
jolloin on ns. hebdo. Se on kabinettipäälliköiden muodollinen
kokous, jossa puheenjohtajana on komission pääsihteeri David
O´Sullivan apunaan Prodin kabinettipäällikkö. Kokouksista
tehdään ranskankielinen pöytäkirja, joka on salainen.
Tarvittaessa kokoontuvat omiin kokouksiinsa niiden komissaarien
kabinettipäälliköt, jotka valmistelevat yhdessä jotain komission
päätöstä.
Tällä tavalla komission kokouksiin tuotetaan esityslista,
jossa on mahdollisimman paljon ns. A-kohtia. Se merkitsee,
että ne hyväksytään ilman keskustelua.
Ministeritkin huonosti informoituja
Jäsenmaiden ministereiden kokouksissa eli neuvostoissa on
päätöksenteon osalta sama käytäntö. Kokoukset valmistellaan
Corepereissa, joita on kaksi ja jotka ovat jäsenmaiden pysyvien
Brysselin edustajien kokouksia. Jos asia on A-listalla, ministeri
ei aina tiedä, mistä hän suljettujen ovien takana päättää.
Se antaa jäsenmaiden EU-suurlähettiläille uskomattoman paljon
suoranaista lainsäädäntövaltaa.
Komission palkat, UV 3/2002
Koska europarlamentin jäsenten tekemiin kysymyksiin (kts.
näiltä kotisivuilta kohta "europarlamenttikyselyt") komission
jäsenten palkoista ja palkkaeduista ei ole saatu selkeitä
vastauksia, tässä selvityksessä on käytetty hyväksi erinäisiä
täydentäviä materiaaleja, ennen muuta EU:n henkilöstöohjesääntöä.
Komission jäsenen palkka on 112,5 % palkkaluokkaan
A1/6 kuuluvan virkamiehen palkasta. Varapuheenjohtajilla (Kinnock,
Loyola de Palacio) se on 125 % ja puheenjohtajalla (Prodi)
138 % vastaavasta palkasta.
Komisaarin palkka kesällä 2002 oli 17 001,13 euroa
(100 100 entistä markkaa) kuukaudessa. Sitä tarkistetaan vuoden
vaihteessa.
Komission jäsenet saavat asuntokorvauksena 15 % peruspalkasta.
Se on 2 550 euroa (15 150 mk) kuukaudessa.
Jos puoliso ei ole ansiotyössä, komissari saa kotitalouslisänä
5 % peruspalkasta: 850 euroa (5 000 mk), jokaisesta huollettavasta
lapsesta 232 euroa (1 400 mk) sekä koulutuslisänä enimmillään
208 euroa (1 230 mk) lasta kohden.
Pakollisina maksuina komissaarien palkasta peritään EU-veroa,
joka erittäin monimutkaisen laskutavan mukaan on noin 26 %
peruspalkasta eli 4 400 euroa (26 000 mk), veroluonteista
tilapäistä maksua, joka on 5,83 % tietyn rajan ylittävästä
tulosta eli 870 euroa (5 100 mk), sairaus- ja tapaturmamaksua
1,8 % peruspalkasta eli 300 euroa (1 800 mk) sekä eläkemaksua
8,25 % peruspalkasta eli1 400 euroa ( 8 300 mk).
Komissaarit saavat edustuskuluina, jotka korvataan
kuitteja vastaan, enintään 11 347 euroa (67 500 mk) vuodessa.
Sen lisäksi heillä on erinäisiä etuja (halpa alkoholi, tupakka,
bensiini ja autot), joita Belgia myöntää diplomaateille. Oikeasti
EU:n komissaarit eivät ole diplomaatteja.
Sen lisäksi heillä on vapaana autoetuna käytössä hyvälaatuinen
auto kuljettajineen, ja tarvittaessa he saavat sen myös itse
ajattavakseen vapaa-aikoina.
Paljonko kaiken edellä olevan perusteella komissaari saa
rahaa puhtaana käteen? Perheellinen Brysselissä asuva komissaari,
jonka vaimo ei ole töissä ja jolla ei enää ole huollettavia
tai koulutettavia lapsia, saa joka kuukausi EU:lta puhtaana
käteen 13 400 euroa eli lähes tasan 80 000 entistä markkaa.
Komissaarit asuvat Brysselissä.Tullessaan asumaan Brysseliin
he saavat ylimääräisen kahden kuukauden bruttopalkan.
EU-virkamiesten palkkatason määräävät yleisesti Brysselin
elinkustannukset, joihin ei sovelleta korjauskertoimia. Muiden
paikkakuntien virkamiehiin sovelletaan. Esimerkiksi Helsingissä
virkamiehet saavat 22,1 % korkeampaa ja Lissabonissa 11,4
% alempaa palkkaa kuin Brysselissä.
Komission eläköitymisedut, UV 4/2002
Kaikilla komission virkamiehillä on merkittävä veroetu.
Jos komission etuisuuksia verotettaisiin Belgian veroprosentin
mukaan, EU:n keskimääräisestä palkasta menisi veroa 45 %.
Kun niitä verotetaan EU:n yhteisöveron mukaan, samasta palkasta
menee EU:lle veroa vain 17 %.
Komissaarien siirtymäkorvauksesta ja vanhuuseläkkeestä peritään
myös vain yhteisövero. Ne on vapautettu kansallisista veroista
riippumatta edunsaajan asuinmaasta. Seuraavassa tarkat määräykset
komissaarien eläköitymis- ja siirtymäkausikorvauksista.
7 artikla
1. Tehtäviensä päättymistä seuraavan kuukauden ensimmäisestä
päivästä alkaen komission tai yhteisön tuomioistuimen entinen
jäsen saa kolmen vuoden ajan kuukausittaisen siirtymäkorvauksen,
joka vahvistetaan seuraavien yksityiskohtaisten sääntöjen
mukaan:
- 40 % hänen tehtäviensä päättyessä saamastaan peruspalkasta,
jos hänen toimikautensa oli lyhyempi kuin kaksi vuotta,
- 45 % kyseisestä palkasta, jos hänen toimikautensa oli
pidempi kuin kaksi vuotta, mutta lyhyempi kuin kolme vuotta,
- 50 % kyseisestä palkasta, jos hänen toimikautensa oli pidempi
kuin kolme vuotta, mutta lyhyempi kuin viisi vuotta,
- 55 % kyseisestä palkasta, jos hänen toimikautensa oli
pidempi kuin viisi vuotta, mutta lyhyempi kuin kymmenen vuotta,
- 60 % kyseisestä palkasta, jos hänen toimikautensa oli
pidempi kuin kymmenen vuotta, mutta lyhyempi kuin viisitoista
vuotta,
- 65 % kyseisestä palkasta muissa tapauksissa.
2. Oikeus korvaukseen päättyy, kun komission tai yhteisön
tuomioistuimen entinen jäsen aloittaa toimikauden yhteisöjen
toisessa toimielimessä, tai kun entinen jäsen kuolee.
3. Jos kyseinen henkilö tämän kolmen vuoden aikana hoitaa
uusia tehtäviä, kuukausittainen bruttopalkka, toisin sanoen
palkka ennen verojen vähentämistä, jonka hän saa uudessa tehtävässä,
vähennetään 1 kohdassa tarkoitetusta korvauksesta siltä osin
kuin mainittu palkka yhdessä tämän korvauksen kanssa ylittää
ennen verojen vähentämistä ne määrät, jotka kyseinen henkilö
sai 2 ja 3 artiklan sekä 4 artiklan 1 kohdan mukaan hoitaessaan
komission tai yhteisön tuomioistuimen jäsenen tehtäviä. Määrättäessä
uudessa tehtävässä saatua palkkaa huomioon otetaan kaikki
palkan osat lukuun ottamatta niitä, jotka ovat kulujen korvauksia.
4. Tehtäviensä päättyessä komission tai yhteisön tuomioistuimen
jäsen antaa kunkin sitä seuraavan vuoden tammikuun ensimmäisenä
päivänä ja palkkatilannettaan koskevien muutosten yhteydessä
sen toimielimen puheenjohtajalle tai presidentille, johon
hän kuuluu, selvityksen saamistaan ammattiin liittyvistä palkkaeristä,
lukuun ottamatta niitä eriä, jotka ovat kulujen korvauksia.
Tämä selvitys, joka annetaan kunnian ja omantunnon kautta,
on luottamuksellinen. Siinä olevia tietoja ei voi antaa muuhun
kuin tässä asetuksessa säädettyyn tarkoitukseen eikä niistä
saa antaa tietoja ulkopuolisille.
5. Komission tai yhteisön tuomioistuimen entinen jäsen saa
1 kohdassa mainitun kolmen vuoden ajan 3 artiklassa säädettyjä
perhelisiä.
8 artikla
1. Tehtävistään erottuaan komission ja yhteisön tuomioistuimen
jäsenillä on oikeus vanhuuseläkkeeseen siitä päivästä lähtien,
jona he täyttävät 65 vuotta.
2. He voivat kuitenkin pyytää tämän eläkkeen saamista siitä
alkaen, kun he täyttävät 60 vuotta. Siinä tapauksessa eläkettä
pienennetään käyttäen seuraavan taulukon mukaista kerrointa:
60 vuotta 0,70 61 vuotta 0,75 62 vuotta 0,80 63 vuotta 0,87
64 vuotta 0,95.
9 artikla
Eläkettä maksetaan jokaiselta täydeltä vuodelta, jona kyseinen
henkilö on hoitanut tehtäviään, 4,50 prosenttia viimeisestä
saadusta peruspalkasta ja jokaista täyttä kuukautta kohden
yksi kahdestoistaosa tästä määrästä. Eläkkeen enimmäismäärä
on 70 prosenttia viimeisestä saadusta peruspalkasta.
|