Komission työtapa UV 4/2002

Euroopan unionin korkeimmat toimihenkilöt ovat komissaareja.

He olisivat mielellään EU:n hallitus.

Kun EU ei ole - vielä - valtio, sillä ei voi olla hallitusta. Heidän on tyydyttävä olemaan virkamiehiä.

Komissio on kollegio

Komissaareja on 20, kaksi isoista maista ja yksi pienemmistä. Jokaisella maalla on oikeus komissaariin. Maat ovat valinneet komissaarinsa itse.

Nizzan sopimuksen mukaan pääkomissaari sai oikeuden päättää komissaarin henkilöstä sen jälkeen, kun jäsenmaat asettavat tehtävään ehdokkaansa. Sellaista ehdokasta ei aseteta, jota pääkomissaari ei valitse.

Komissio on kollegio. Siinä toimitaan yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Parlamentti voi erottaa koko komission, mutta ei yksittäistä komissaaria.

Edellinen komissio joutui eroamaan, kun julkisuuteen nousi ranskalaisen demarikomissaarin Edith Cressonin tapaus. Hän oli suosinut EU:n rahoilla tuttavaansa. Hän ei suostunut eroamaan, ja sangen arvottoman näytelmän jälkeen koko Santerin komissio erosi ennen kuin sille ehdittiin antamaan europarlamentissa epäluottamuslause.

Näiden kokemusten perusteella nykyinen pääkomissaari Romano Prodi on tehnyt jokaisen komissaarinsa kanssa sopimuksen, jonka mukaan tämä sitoutuu eroamaan tarvittaessa Prodin pyynnöstä.

Superkomissaarit tulevat?

Kun EU laajenee ja kun kaikille uusillekin maille on luvattu oma komissaari, komissio on ehdottanut töidensä uusjakoa.

Olisi kahdenlaisia komissaareja. Yhdet olisivat toisten esimiehiä ja -naisia, muita ylempänä hierarkiassa. Nämä superkomissaarit olisivat komission työvaliokunta, joka kokoontuisi joka viikko. Koko kollegion olisi tarpeen kokoontua vain kerran kuukaudessa.

Tällainen järjestely, jossa isojen maiden komissaarit saisivat kaikki tärkeät tehtävät, muuttaisi rajusti komission nykyistä työtyyliä.

Komission työtapa

Komissaareja on kielletty ajamasta oman maan etua.

Jos he puhuvat kokouksissaan omasta kotimaastaan ja sen edusta, he käyttävät kiertoilmaisua "maa, jonka parhaiten tunnen". On tavallista, että komissaarit - tai heidän esikuntansa - vuodattavat komission asiakirjoja jäsenmaiden kansallisille edustustoille.

Komissio kokoontuu istuntoon joka keskiviikko. Aloitetaan iltapäivällä, ja kokous kestää 4-5 tuntia. Tulkkaus on vain kolmella kielellä (englanti, ranska ja saksa), ja nyrkkisääntö puheenvuoron pituudelle on 7 minuuttia omassa ja 3 minuuttia muiden asiassa. Kokouksista pidetään pöytäkirjaa, joka on julkinen.

Jokaisella komissaarilla on oma esikuntansa eli kabinetti. Se on ratkaisevassa asemassa asioiden valmistelun suhteen.

Kunkin komission kokouksen valmistelu alkaa edellisellä viikolla. Perjantaiaamuisin kello 8.00 kaikkien komissaarien kabinettipäälliköt kokoontuvat epävirallisille aamukahveille. Iltapäivisin heille jaetaan viikonlopun kotitöiksi paksu pinkka seuraavalla viikolla käsittelyyn tulevia papereita.

Komission kokouksen valmistelu jatkuu maanantaina iltapäivällä, jolloin on ns. hebdo. Se on kabinettipäälliköiden muodollinen kokous, jossa puheenjohtajana on komission pääsihteeri David O´Sullivan apunaan Prodin kabinettipäällikkö. Kokouksista tehdään ranskankielinen pöytäkirja, joka on salainen.

Tarvittaessa kokoontuvat omiin kokouksiinsa niiden komissaarien kabinettipäälliköt, jotka valmistelevat yhdessä jotain komission päätöstä.

Tällä tavalla komission kokouksiin tuotetaan esityslista, jossa on mahdollisimman paljon ns. A-kohtia. Se merkitsee, että ne hyväksytään ilman keskustelua.

Ministeritkin huonosti informoituja

Jäsenmaiden ministereiden kokouksissa eli neuvostoissa on päätöksenteon osalta sama käytäntö. Kokoukset valmistellaan Corepereissa, joita on kaksi ja jotka ovat jäsenmaiden pysyvien Brysselin edustajien kokouksia. Jos asia on A-listalla, ministeri ei aina tiedä, mistä hän suljettujen ovien takana päättää.

Se antaa jäsenmaiden EU-suurlähettiläille uskomattoman paljon suoranaista lainsäädäntövaltaa.

Komission palkat, UV 3/2002

Koska europarlamentin jäsenten tekemiin kysymyksiin (kts. näiltä kotisivuilta kohta "europarlamenttikyselyt") komission jäsenten palkoista ja palkkaeduista ei ole saatu selkeitä vastauksia, tässä selvityksessä on käytetty hyväksi erinäisiä täydentäviä materiaaleja, ennen muuta EU:n henkilöstöohjesääntöä.

Komission jäsenen palkka on 112,5 % palkkaluokkaan A1/6 kuuluvan virkamiehen palkasta. Varapuheenjohtajilla (Kinnock, Loyola de Palacio) se on 125 % ja puheenjohtajalla (Prodi) 138 % vastaavasta palkasta.

Komisaarin palkka kesällä 2002 oli 17 001,13 euroa (100 100 entistä markkaa) kuukaudessa. Sitä tarkistetaan vuoden vaihteessa.

Komission jäsenet saavat asuntokorvauksena 15 % peruspalkasta. Se on 2 550 euroa (15 150 mk) kuukaudessa.

Jos puoliso ei ole ansiotyössä, komissari saa kotitalouslisänä 5 % peruspalkasta: 850 euroa (5 000 mk), jokaisesta huollettavasta lapsesta 232 euroa (1 400 mk) sekä koulutuslisänä enimmillään 208 euroa (1 230 mk) lasta kohden.

Pakollisina maksuina komissaarien palkasta peritään EU-veroa, joka erittäin monimutkaisen laskutavan mukaan on noin 26 % peruspalkasta eli 4 400 euroa (26 000 mk), veroluonteista tilapäistä maksua, joka on 5,83 % tietyn rajan ylittävästä tulosta eli 870 euroa (5 100 mk), sairaus- ja tapaturmamaksua 1,8 % peruspalkasta eli 300 euroa (1 800 mk) sekä eläkemaksua 8,25 % peruspalkasta eli1 400 euroa ( 8 300 mk).

 

Komissaarit saavat edustuskuluina, jotka korvataan kuitteja vastaan, enintään 11 347 euroa (67 500 mk) vuodessa. Sen lisäksi heillä on erinäisiä etuja (halpa alkoholi, tupakka, bensiini ja autot), joita Belgia myöntää diplomaateille. Oikeasti EU:n komissaarit eivät ole diplomaatteja.

Sen lisäksi heillä on vapaana autoetuna käytössä hyvälaatuinen auto kuljettajineen, ja tarvittaessa he saavat sen myös itse ajattavakseen vapaa-aikoina.

Paljonko kaiken edellä olevan perusteella komissaari saa rahaa puhtaana käteen? Perheellinen Brysselissä asuva komissaari, jonka vaimo ei ole töissä ja jolla ei enää ole huollettavia tai koulutettavia lapsia, saa joka kuukausi EU:lta puhtaana käteen 13 400 euroa eli lähes tasan 80 000 entistä markkaa.

Komissaarit asuvat Brysselissä.Tullessaan asumaan Brysseliin he saavat ylimääräisen kahden kuukauden bruttopalkan.

EU-virkamiesten palkkatason määräävät yleisesti Brysselin elinkustannukset, joihin ei sovelleta korjauskertoimia. Muiden paikkakuntien virkamiehiin sovelletaan. Esimerkiksi Helsingissä virkamiehet saavat 22,1 % korkeampaa ja Lissabonissa 11,4 % alempaa palkkaa kuin Brysselissä.

 

Komission eläköitymisedut, UV 4/2002

Kaikilla komission virkamiehillä on merkittävä veroetu.

Jos komission etuisuuksia verotettaisiin Belgian veroprosentin mukaan, EU:n keskimääräisestä palkasta menisi veroa 45 %.

Kun niitä verotetaan EU:n yhteisöveron mukaan, samasta palkasta menee EU:lle veroa vain 17 %.

Komissaarien siirtymäkorvauksesta ja vanhuuseläkkeestä peritään myös vain yhteisövero. Ne on vapautettu kansallisista veroista riippumatta edunsaajan asuinmaasta. Seuraavassa tarkat määräykset komissaarien eläköitymis- ja siirtymäkausikorvauksista.

7 artikla

1. Tehtäviensä päättymistä seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä alkaen komission tai yhteisön tuomioistuimen entinen jäsen saa kolmen vuoden ajan kuukausittaisen siirtymäkorvauksen, joka vahvistetaan seuraavien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan:

- 40 % hänen tehtäviensä päättyessä saamastaan peruspalkasta, jos hänen toimikautensa oli lyhyempi kuin kaksi vuotta,

- 45 % kyseisestä palkasta, jos hänen toimikautensa oli pidempi kuin kaksi vuotta, mutta lyhyempi kuin kolme vuotta,

- 50 % kyseisestä palkasta, jos hänen toimikautensa oli pidempi kuin kolme vuotta, mutta lyhyempi kuin viisi vuotta,

- 55 % kyseisestä palkasta, jos hänen toimikautensa oli pidempi kuin viisi vuotta, mutta lyhyempi kuin kymmenen vuotta,

- 60 % kyseisestä palkasta, jos hänen toimikautensa oli pidempi kuin kymmenen vuotta, mutta lyhyempi kuin viisitoista vuotta,

- 65 % kyseisestä palkasta muissa tapauksissa.

2. Oikeus korvaukseen päättyy, kun komission tai yhteisön tuomioistuimen entinen jäsen aloittaa toimikauden yhteisöjen toisessa toimielimessä, tai kun entinen jäsen kuolee.

3. Jos kyseinen henkilö tämän kolmen vuoden aikana hoitaa uusia tehtäviä, kuukausittainen bruttopalkka, toisin sanoen palkka ennen verojen vähentämistä, jonka hän saa uudessa tehtävässä, vähennetään 1 kohdassa tarkoitetusta korvauksesta siltä osin kuin mainittu palkka yhdessä tämän korvauksen kanssa ylittää ennen verojen vähentämistä ne määrät, jotka kyseinen henkilö sai 2 ja 3 artiklan sekä 4 artiklan 1 kohdan mukaan hoitaessaan komission tai yhteisön tuomioistuimen jäsenen tehtäviä. Määrättäessä uudessa tehtävässä saatua palkkaa huomioon otetaan kaikki palkan osat lukuun ottamatta niitä, jotka ovat kulujen korvauksia.

4. Tehtäviensä päättyessä komission tai yhteisön tuomioistuimen jäsen antaa kunkin sitä seuraavan vuoden tammikuun ensimmäisenä päivänä ja palkkatilannettaan koskevien muutosten yhteydessä sen toimielimen puheenjohtajalle tai presidentille, johon hän kuuluu, selvityksen saamistaan ammattiin liittyvistä palkkaeristä, lukuun ottamatta niitä eriä, jotka ovat kulujen korvauksia.

Tämä selvitys, joka annetaan kunnian ja omantunnon kautta, on luottamuksellinen. Siinä olevia tietoja ei voi antaa muuhun kuin tässä asetuksessa säädettyyn tarkoitukseen eikä niistä saa antaa tietoja ulkopuolisille.

5. Komission tai yhteisön tuomioistuimen entinen jäsen saa 1 kohdassa mainitun kolmen vuoden ajan 3 artiklassa säädettyjä perhelisiä.

8 artikla

1. Tehtävistään erottuaan komission ja yhteisön tuomioistuimen jäsenillä on oikeus vanhuuseläkkeeseen siitä päivästä lähtien, jona he täyttävät 65 vuotta.

2. He voivat kuitenkin pyytää tämän eläkkeen saamista siitä alkaen, kun he täyttävät 60 vuotta. Siinä tapauksessa eläkettä pienennetään käyttäen seuraavan taulukon mukaista kerrointa: 60 vuotta 0,70 61 vuotta 0,75 62 vuotta 0,80 63 vuotta 0,87 64 vuotta 0,95.

9 artikla

Eläkettä maksetaan jokaiselta täydeltä vuodelta, jona kyseinen henkilö on hoitanut tehtäviään, 4,50 prosenttia viimeisestä saadusta peruspalkasta ja jokaista täyttä kuukautta kohden yksi kahdestoistaosa tästä määrästä. Eläkkeen enimmäismäärä on 70 prosenttia viimeisestä saadusta peruspalkasta.