Komissaarien palkat
19.6.2002
Koska europarlamentin jäsenten tekemiin kysymyksiin (kts.
näiltä kotisivuilta kohta "europarlamenttikyselyt") komission
jäsenten palkoista ja palkkaeduista ei ole saatu selkeitä
vastauksia, tässä selvityksessä on käytetty hyväksi erinäisiä
täydentäviä materiaaleja, ennen muuta EU:n henkilöstöohjesääntöä.
Komission jäsenen palkka on 112,5 % palkkaluokkaan
A1/6 kuuluvan virkamiehen palkasta. Varapuheenjohtajilla (Kinnock,
Loyola de Palacio) se on 125 % ja puheenjohtajalla (Prodi)
138 % vastaavasta palkasta.
Komisaarin palkka kesällä 2002 oli 17 001,13 euroa
(100 100 entistä markkaa) kuukaudessa. Sitä tarkistetaan vuoden
vaihteessa.
Komission jäsenet saavat asuntokorvauksena 15 % peruspalkasta.
Se on 2 550 euroa (15 150 mk) kuukaudessa.
Jos puoliso ei ole ansiotyössä, komissari saa kotitalouslisänä
5 % peruspalkasta: 850 euroa (5 000 mk), jokaisesta huollettavasta
lapsesta 232 euroa (1 400 mk) sekä koulutuslisänä enimmillään
208 euroa (1 230 mk) lasta kohden.
Pakollisina maksuina komissaarien palkasta peritään EU-veroa,
joka erittäin monimutkaisen laskutavan mukaan on noin 26 %
peruspalkasta eli 4 400 euroa (26 000 mk), veroluonteista
tilapäistä maksua, joka on 5,83 % tietyn rajan ylittävästä
tulosta eli 870 euroa (5 100 mk), sairaus- ja tapaturmamaksua
1,8 % peruspalkasta eli 300 euroa (1 800 mk) sekä eläkemaksua
8,25 % peruspalkasta eli1 400 euroa ( 8 300 mk).
Eläkkelle EU:sta pääsee 60-vuotiaana, ja eläke on
70 % viimeisestä peruspalkasta. Maksettavista EU-eläkkeistä
peritään mitä ilmeisimmin (henkilöstösäännöstä on ollut vaikea
löytää siitä asianomaista määräystä) edullinen EU-vero, vaikka
eläkkeensaaja ei asuisikaan enää Brysselissä. Ja vaikka asuisi,
EU-verotus on suuri taloudellinen etu. Belgiassa kansalliset
verot ovat EU:n korkeinta tasoa ja kaikkine veroluontoisine
maksuineen selvästi korkeammat kuin esimerkiksi Helsingissä.
Ennen eläkettä komission jäsen voi saada ns. siirtymäajan
korvauksen (ja täydet terveyspalvelut), johon on oikeus
myös jokaisella A 1 ja A 2-palkkaluokkaan kuuluvalla suuripalkkaisella
virkamiehillä. Siirtymäajan korvaus on ensimmäiseltä 3 kuukaudelta
peruspalkan suuruinen, sen jälkeen 4-6 kuukautta 85 % peruspalkasta,
sen jälkeen viiden vuoden ajan 70 % ja sen jälkeen eläkeikään
saakka 60 % (niin että siirtymäkorvauksella vietetyt vuodet
lasketaan täysimääräisesti mukaan eläkkeen karttumiseen).
Komissaarin siirtymäkorvaukseen voidaan soveltaa myös iän
mukaan määräytyvää laskentatapaa. Jos korvaukselle jäädään
50-vuotiaana, sen suuruus on 63 % peruspalkasta. Sitä vanhempana
korvaukselle jäätäessä siirtymäkorvaus on 1,5 %-yksikköä suurempi
kutakin ikävuotta kohden niin että 59 vuoden iässä - ja sitä
vanhempana - se on 76,5 % peruspalkasta siihen asti kunnes
se muuttuu eläkkeeksi.
Komissaarit saavat edustuskuluina, jotka korvataan
kuitteja vastaan, enintään 11 347 euroa (67 500 mk) vuodessa.
Sen lisäksi heillä on erinäisiä etuja (halpa alkoholi, tupakka,
bensiini ja autot), joita Belgia myöntää diplomaateille. Oikeasti
EU:n komissaarit eivät ole diplomaatteja.
Sen lisäksi heillä on vapaana autoetuna käytössä hyvälaatuinen
auto kuljettajineen, ja tarvittaessa he saavat sen myös itse
ajattavakseen vapaa-aikoina.
Paljonko kaiken edellä olevan perusteella komissaari saa
rahaa puhtaana käteen? Perheellinen Brysselissä asuva komissaari,
jonka vaimo ei ole töissä ja jolla ei enää ole huollettavia
tai koulutettavia lapsia, saa joka kuukausi EU:lta puhtaana
käteen 13 400 euroa eli lähes tasan 80 000 entistä markkaa.
Komissaarit asuvat Brysselissä.Tullessaan asumaan Brysseliin
he saavat ylimääräisen kahden kuukauden bruttopalkan.
EU-virkamiesten palkkatason määräävät yleisesti Brysselin
elinkustannukset, joihin ei sovelleta korjauskertoimia. Muiden
paikkakuntien virkamiehiin sovelletaan. Esimerkiksi Helsingissä
virkamiehet saavat 22,1 % korkeampaa ja Lissabonissa 11,4
% alempaa palkkaa kuin Brysselissä.
| 