MEP Esko Seppänen kirjansa "Perustuslaki. Nyt?" julkistamistilaisuudessa
11.12.2002
Perustuslakikonventissa EU:lle valmistellaan virallisesti
"perustuslaillista sopimusta". Puhutaan kuitenkin avoimesti
perustuslaista. Kaikki puhuvat.
Perustuslailla Euroopan unionia valtioidaan: siitä tulee
liittovaltio. Valtioilla on perustuslaki.
Yksi varmimpia konventin lopputulemia on se, että uuteen
perustuslakiin kirjataan EU:n oma oikeushenkilöllisyys.
Se saa liittovaltion oikeushenkilöllisyyden ja oikeustoimivallan.
Toinen varma asia on, että EU:lle tulee entistä enemmän
yhteisöllistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.
Vahvat voimat ovat liikkeellä sen puolesta, että näillä aloilla
otetaan käyttöön määräenemmistöpäätökset.
Useiden konventin työryhmien loppuraporteissa vaaditaan
koko lainsäädännön siirtämistä määräenemmistö- ja yhteispäätösmenettelyyn.
Se merkitsi, että jäsenmaat menettävät veto-oikeutensa. Pienen
maan näkökulmasta veto-oikeus on paras turva suurten
maiden mielivaltaa vastaan, ja olen asiassa eri mieltä kuin
Lipponen. Hänen kannattamansa yhteisömetodi on liittovaltiometodi,
ja vahvasta komissio on liittovaltion parlamentaarinen hallitus.
Konventissa EU:sta ollaan tekemässä yhteinen vapaus-,
turvallisuus- ja oikeusalue. Halutaan "eurooppalainen
yleinen järjestys", eurokuri ja -järjestys.
Kun konventin puolustustyöryhmä haluaa perustuslakiin kirjattavaksi
ns. solidaarisuuslausekkeen, se merkitsee, että EU:lle
tulisi yleinen puolustusvelvoite. Lauseke on saamassa muodon,
että sen jälkeen EU:n jäsenmaa ei ole enää liittoutumaton.
EU:ta militarisoidaan, ja tulollaan ovat vuonna 2003 EU:n
iskujoukot: 200 000 sotilasta. Euroarmeijasta ne erottaa vain
se, että joukkoja ei koota samaan paikkaan yksiin kasarmeihin.
Suomen hallitus on tehnyt konventin luonteesta perustavaa
laatua olevan virhearvion. Se ei tunnu ymmärtävän, että EU:n
liittovaltion perustuslain sisältö määräytyy lähes muuttamattomaan
muotoon konventissa. Hallitusten välinen konferenssi sen jälkeen
saattaa jäädä pelkäksi muodollisuudeksi.
Tilannetta pahentaa Suomen näkökulmasta eduskuntavaalit,
joissa EU:n perustuslaki siihen liittyvine Nato-yhteensopivuuksineen
ei näytä nousevan asiakysymykseksi. Konventin kriittisinä
aikoina maalis-huhtikuussa Suomessa ei ole toimintavarmaa
hallitusta.
Pidänkin välttämättömänä, että vastuutaan välttelevä Lipposen
hallitus, joka ei edes halua olla konventissa edustettuna,
antaa vielä ennen vaalikauden loppua eduskunnalle tiedonannon
kannastaan perustuslaki- ja liittovaltioimisprosessiin. Pääministerin
ilmoitus ei riitä, koska eduskunta ei voi ottaa siihen kantaa.
Jos hallitus ei ota vastuuta, opposition on pakotettava se
ottamaan kantaa - ennen vaaleja - näihin Suomen itsenäisyyden
näkökulmasta perustavaa laatua oleviin kysymyksiin.
Perustuslain ensimmäisessä luonnoksessa sanotaan, että jäsenmaat
käyttävät liittovaltion tavoin tiettyjä toimivaltoja.
Perustuslailla EU:ta valtioidaan, ja sen kautta liittovaltio
saa laillisen muotonsa. On tunnustettava tosiasiat.
| 