Politiikan sietämätön keveys

KU 20.12.2002

Meille näyttäisi olevan tulossa kevytvaalit. Ei ole nostettu esille asioita, jotka erottaisivat puolueet toisistaan.

Kaiken taustalla on ihmisten tajunnan sietämätön privatisointi. Yksityisestä tehdään yleistä. Vaatteet ovat aatteet. Päät ovat niin täynnä hötöä, ettei lisämutu ole poliittisesti kiinnostavaa. Sitä taas, mikä olisi tärkeää, eivät puolueet halua politisoida. Ei kepukaan.

On käynnissä Euroopan historian merkittävin vallan uusjako sitten II maailmansodan, kun EU:ta liittovaltioidaan ja militarisoidaan.

Jos hallituspuolueet menevät eduskuntavaaleihin näissä kansakuntamme kohtalon kysymyksissä sammutetuin lyhdyin, kepun pitäisi tehdä hallitukselle tulollaan olevasta Euroopan Yhdysvaltojen perustuslaista välikysymys. On pakotettava puolueet ottamaan kantaa. ennen vaaleja. Niiden jälkeen se on myöhäistä. Kepukin saattaa haluta, että on myöhäistä.

Tilasin uuden kirjani julkistamistilaisuutta varten Suomen Gallupilta tutkimuksen suomalaisten asenteista vieraiden joukkojen maahantuloon. Enemmistö (52 %) ei halua Nato-joukkoja Suomeen, kun taas vähemmistö (36 %) on valmis ottamaan natolaisia vastaan rauhankin oloissa. Kokoomuslaisissa on vieraan vallan kannattajia enemmän kuin vastustajia. Kokoomuksen europuolue (EPP) vaatii EU:n liittovaltioimista, ja se merkitsee Suomen itsenäisyyden perusteiden murentamista. Kokoomus on itse asiassa perustettukin pettämään isänmaan. Sehän perustettiin tuomaan Suomeen saksalainen kuningasvalta. Nimenomaan kokoomuslaiset ovat tyytyväisiä, kun 70 % pörssiyhtiöistä on siirtynyt vieraaseen ulkomaalaisomistukseen. Kokoomuslaiset ovat kuitanneet siitä (maansa)myyntivoitot.

Meille on kasvamassa kova oikeisto. Se nojaa vieraaseen valtaan. Se haluaa lähettää Suomen poikia puolustamaan uutta keskusvaltaa kauaksi oman maan rajojen ulkopuolelle oman maan näkökulmasta etäpuolustustehtäviin, jotka voivat olla myös hyökkäystä.

Kriittisimpiä vieraiden joukkojen maahantuloa kohtaan ovat puoluekannaltaan vihreät ja vasemmistoliittolaiset. Ollaan sillä tavalla kansainvälisiä, että ollaan aina rauhan puolella.

Perustuslakikonventissa, jossa EU:ta valtioidaan, unionille tulee lisää yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.

Konventin puolustustyöryhmässä kävimme kovan taistelun sen puolesta, ettei Saksan ja Ranskan aloitetta WEU:n 5. artiklaa muistuttavan kollektiivisen puolustusvelvoitteen kirjaamisesta hyväksytty työryhmämme kannaksi. Kun kokouksen lopussa paikalla oli suomalais-ruotsalais-irlantilainen tilapäinen enemmistö, voitimme. Konventissa häviämme. Ovat liikkeellä niin vahvat voimat. Niitä ei saada kuriin asiamme puolesta tomerasti taistelleen mutta torjuntavoiton lopullisuuteen väärin perustein uskovan Kimmo Kiljusen (sd) voimin. Konventissa pitäisi olla hallituksen edustaja, joka puhuisi koko Suomen nimissä. Nyt ei ole. Hallitus ei halua kantaa vastuuta kansalle EU:n perustuslaista ja liittovaltion tulosta Suomeen.

Saksa ja Ranska militarisoivat unionia. Tulollaan ovat vuonna 2003 EU:n iskujoukot: 200 000 sotilasta. Euroarmeijaa ei koota samaan paikkaan yksiin kasarmeihin, mutta se varustetaan yhdessä. Suomikin näyttää kannattavan EU:n yhteisen asevarusteluviraston perustamista ja lisää rahaa sotatarvikkeisiin.

Saksa ja Ranska ajavat samalla tandemilla myös laki- ja oikeusasioissa. Ne haluavat EU:hun yhteisen eurokurin ja -järjestyksen. Sitä varten pitäisi näissä asioissa - samoin kuin puolustuksen alalla - ruveta säätämään lakeja ylikansallisilla määräenemmistöillä. Luovuttaisiin veto-oikeudesta näissä kansakuntien itsenäisyyden määrittävissä peruskysymyksissä.

Jos joku sanoo, että konventti on pienelle Suomelle suuri mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon, hän on väärässä. Ei ole ylikansallista demokratiaa. Jos on, vasemmistoliiton pääideologin soisi jo konkretisoivan, millaista se on.

Saksa on sitoutunut ideologisesti liittovaltioaatteeseen. Sen linja on federalismi. Sitä edustaa yhteisömetodi; se, että päätökset tehdään ylikansallisilla enemmistöillä EU:n elimissä. Kun federalismissa ei ole jakoa oikeaan ja vasempaan, laitavasemmistoa liuennetaan pois Euroopan poliittiselta kartalta.

Suomen (lue: Lipposen) ideologinen side Saksaan on vaarallinen. Meidän etumme olisi katkoa ideologiset kahleet. Silloin olisimme vapaampia ajamaan itse omia etujamme.

Lopuksi kuulunee sanoa, että hyvää joulua vaan itse kullekin säädylle.