Politiikan sietämätön keveys
KU 20.12.2002
Meille näyttäisi olevan tulossa kevytvaalit. Ei ole nostettu
esille asioita, jotka erottaisivat puolueet toisistaan.
Kaiken taustalla on ihmisten tajunnan sietämätön privatisointi.
Yksityisestä tehdään yleistä. Vaatteet ovat aatteet. Päät
ovat niin täynnä hötöä, ettei lisämutu ole poliittisesti kiinnostavaa.
Sitä taas, mikä olisi tärkeää, eivät puolueet halua politisoida.
Ei kepukaan.
On käynnissä Euroopan historian merkittävin vallan uusjako
sitten II maailmansodan, kun EU:ta liittovaltioidaan ja militarisoidaan.
Jos hallituspuolueet menevät eduskuntavaaleihin näissä kansakuntamme
kohtalon kysymyksissä sammutetuin lyhdyin, kepun pitäisi tehdä
hallitukselle tulollaan olevasta Euroopan Yhdysvaltojen perustuslaista
välikysymys. On pakotettava puolueet ottamaan kantaa. ennen
vaaleja. Niiden jälkeen se on myöhäistä. Kepukin saattaa haluta,
että on myöhäistä.
Tilasin uuden kirjani julkistamistilaisuutta varten Suomen
Gallupilta tutkimuksen suomalaisten asenteista vieraiden joukkojen
maahantuloon. Enemmistö (52 %) ei halua Nato-joukkoja Suomeen,
kun taas vähemmistö (36 %) on valmis ottamaan natolaisia vastaan
rauhankin oloissa. Kokoomuslaisissa on vieraan vallan kannattajia
enemmän kuin vastustajia. Kokoomuksen europuolue (EPP) vaatii
EU:n liittovaltioimista, ja se merkitsee Suomen itsenäisyyden
perusteiden murentamista. Kokoomus on itse asiassa perustettukin
pettämään isänmaan. Sehän perustettiin tuomaan Suomeen saksalainen
kuningasvalta. Nimenomaan kokoomuslaiset ovat tyytyväisiä,
kun 70 % pörssiyhtiöistä on siirtynyt vieraaseen ulkomaalaisomistukseen.
Kokoomuslaiset ovat kuitanneet siitä (maansa)myyntivoitot.
Meille on kasvamassa kova oikeisto. Se nojaa vieraaseen
valtaan. Se haluaa lähettää Suomen poikia puolustamaan uutta
keskusvaltaa kauaksi oman maan rajojen ulkopuolelle oman maan
näkökulmasta etäpuolustustehtäviin, jotka voivat olla myös
hyökkäystä.
Kriittisimpiä vieraiden joukkojen maahantuloa kohtaan ovat
puoluekannaltaan vihreät ja vasemmistoliittolaiset. Ollaan
sillä tavalla kansainvälisiä, että ollaan aina rauhan puolella.
Perustuslakikonventissa, jossa EU:ta valtioidaan, unionille
tulee lisää yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.
Konventin puolustustyöryhmässä kävimme kovan taistelun sen
puolesta, ettei Saksan ja Ranskan aloitetta WEU:n 5. artiklaa
muistuttavan kollektiivisen puolustusvelvoitteen kirjaamisesta
hyväksytty työryhmämme kannaksi. Kun kokouksen lopussa paikalla
oli suomalais-ruotsalais-irlantilainen tilapäinen enemmistö,
voitimme. Konventissa häviämme. Ovat liikkeellä niin vahvat
voimat. Niitä ei saada kuriin asiamme puolesta tomerasti taistelleen
mutta torjuntavoiton lopullisuuteen väärin perustein uskovan
Kimmo Kiljusen (sd) voimin. Konventissa pitäisi olla hallituksen
edustaja, joka puhuisi koko Suomen nimissä. Nyt ei ole. Hallitus
ei halua kantaa vastuuta kansalle EU:n perustuslaista ja liittovaltion
tulosta Suomeen.
Saksa ja Ranska militarisoivat unionia. Tulollaan ovat vuonna
2003 EU:n iskujoukot: 200 000 sotilasta. Euroarmeijaa ei koota
samaan paikkaan yksiin kasarmeihin, mutta se varustetaan yhdessä.
Suomikin näyttää kannattavan EU:n yhteisen asevarusteluviraston
perustamista ja lisää rahaa sotatarvikkeisiin.
Saksa ja Ranska ajavat samalla tandemilla myös laki- ja
oikeusasioissa. Ne haluavat EU:hun yhteisen eurokurin ja -järjestyksen.
Sitä varten pitäisi näissä asioissa - samoin kuin puolustuksen
alalla - ruveta säätämään lakeja ylikansallisilla määräenemmistöillä.
Luovuttaisiin veto-oikeudesta näissä kansakuntien itsenäisyyden
määrittävissä peruskysymyksissä.
Jos joku sanoo, että konventti on pienelle Suomelle suuri
mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon, hän on väärässä. Ei
ole ylikansallista demokratiaa. Jos on, vasemmistoliiton pääideologin
soisi jo konkretisoivan, millaista se on.
Saksa on sitoutunut ideologisesti liittovaltioaatteeseen.
Sen linja on federalismi. Sitä edustaa yhteisömetodi; se,
että päätökset tehdään ylikansallisilla enemmistöillä EU:n
elimissä. Kun federalismissa ei ole jakoa oikeaan ja vasempaan,
laitavasemmistoa liuennetaan pois Euroopan poliittiselta kartalta.
Suomen (lue: Lipposen) ideologinen side Saksaan on vaarallinen.
Meidän etumme olisi katkoa ideologiset kahleet. Silloin olisimme
vapaampia ajamaan itse omia etujamme.
Lopuksi kuulunee sanoa, että hyvää joulua vaan itse kullekin
säädylle.
|