Ketut kanatarhassa

UV 2/2004

EU:n virkamiehillä on paljon taloudellisia etuja.


Yksi kummallisemmista on se, että Brysselissä tai Luxemburgissa työtä tekevät virkamiehet voivat saada kolmanneksen palkastaan toiseen maahan.


Siinä ei ole mitään kummallista, että rahaa lähetetään paikasta toiseen.


Kummalliseksi asian tekee se, että rahan määrä kasvaa itsestään matkalla paikkakunnalta toiselle.


EU on luokitellut eri jäsenmaat niiden ns. kalleustason mukaan. Jos palkkoja lähetetään varsinaisesta asemamaasta toisiin maihin ja jos vastaanottopää on luokiteltu kalliimpien kulujen mukaan, lähetettävää rahamäärää korjataan erityisen kertoimen avulla. On edullista lähettää rahaa maahan, jonka korjauskerroin on suuri.


Kukin virkamies saa lähettää tällä tavalla palkastaan kolmanneksen toiseen maahan, jonka ei tarvitse olla hänen kotimaahansa. Hän voi lähettää kolmanneksen palkastaan maahan, jossa on suuri korjauskerroin ja jossa hän esimerkiksi sanoo säästävänsä eläkeasuntoa. Jos hän eläkeläisenä todella muuttaa suuren korjauskertoimen maahan, hänen eläkkeensäkin maksetaan mainitun korjauskertoimen perusteella.


Näin saattoivat tehdä myös komissaarit niin kauan kuin asia tuli julkisuuteen. Pari vuotta sitten heidän keinottelunsa palkoilla lopetettiin.


EY-tuomioistuimen tuomarit eivät kuitenkaan ole lopettaneet tätä omalla palkalla keinottelua! He ovat itse päättäneet pitää itsellään tämän erikoisen palkkaedun.


Ja heidän perässään saman ovat tehneet EU:n tilinpidon asianmukaisuuden korkeimmat valvojat: EY:n tilintarkastustuomioistuimen jäsenet.


Se vähentää heidän uskottavuuttaan valvoa tilinpitoa ja löytää väärintekijöitä vastaavalla määrällä.