Kansanäänestyksen puolustus
3.9.2004
Olemmeko me tyhmempiä kuin esimerkiksi
englantilaiset tai ranskalaiset, joiden maissa
järjestetään kansanäänestys EU:n perustuslaista?
Meidän poliittinen eliittimme ajattelee, että olemme;
että suomalaiset eivät osaa ottaa asiaan itse kantaa.
Siksi suomalaisten ei anneta äänestää.
Suomen eliitti peesaa väärän maan johtajia.
Saksassakaan ei järjestetä  kansanäänestystä,
vaikka 70 % saksalaisista sitä haluaa. Sielläkin
pelätään kansaa. Perustuslakiin sisältyy
vallansiirto suurille maille ja EU militarisoidaan. Se
vie uskottavuuden Suomen sotilaalliselta
liittoumattomuudelta, ja Suomen Nato-jäsenyys toteuttaa
ennen pitkää itse itsensä. On vaadittava
kansanäänestystä, mutta samaan aikaan pitää myös
vaatia, että EU:n perustuslaki, joka on omaamme ylempi,
käsitellään eduskunnassa perustuslain
säätämisjärjestyksessä. Siitä periaatteesta ei saa
kansanäänestyksellä luopua. Hallituspuolueiden puheenjohtajien
kolmen kopla haluaa pitää sen vain valtiosopimuksena,
jonka eduskunta voisi hyväksyä kahden kolmasosan
enemmistöllä ilman perustuslain säätämisen tai
muuttamisen järjestystä.
EU:n
perustuslaki on paljon enemmän kuin kansainvälinen
sopimus.
Valtiosopimus sitoo tekijäänsä, jos se on
hyväksytty eduskunnassa. EU:n perustuslaki sen sijaan
siirtää valtaa omaan lainsäädäntöömme
ylikansallisille elimille (EU:n ministerineuvostolle ja
Euroopan parlamentille) ilman että eduskunnalla
erikseen hyväksytetään niiden päätöksiä. Kun yhä
uusia lakeja säädetään ylikansallisin
enemmistöpäätöksin, se merkitsee vallansiirtoa EU:n
väkirikkaiden maiden hyväksi. Me noudatamme
valtiosopimuksia, mutta EU:n lakeja meidän on
noudatettava.
Ylikansallisuus on sitä, että meitä hallinnoidaan
lakiteitse, unionin laeilla. Se on alistamista ja
alistumista. Virkamiehemme ovat velvoitettuja panemaan
lait täytäntöön, vaikka oma valtiovaltamme
vastustaisi niitä.
EU:n perustuslakiin on kirjoitettu, että se on
ensisijaista - ja siis ylempää - jäsenmaiden
lainsäädäntöön - ja siis myös perustuslakeihin -
nähden. Sen edessä Suomen perustuslaki taipuu.
Yhteisöjen tuomioistuimelle, josta tehdään
perustuslakituomioistuin, annetaan monopoli kaikkien
EU-lakien (federalistiseen) tulkintaan.
Kun Suomi liittyi EY:hyn, jäsenyys hyväksyttiin
valtiosopimuksena, ja liittymiselle hankittiin lisää
legitimiteettiä eli yleistä hyväksyttävyyttä
kansanäänestyksellä. Pääministeri Matti Vanhanen
sanoo nyt, ettei uusi perustuslaki muuta EU:n luonnetta
niin merkittävästi että olisi tarpeen uusi
kansanäänestys. Demarit puolestaan ovat päättäneet,
että vain tärkeistä kansallisista asioista pitää
järjestää kansanäänestys ja ettei tämä ole
sellainen.
Perustuslailla unioni, johon liityttiin
kansanäänestyksen jälkeen, tykkänään lakkautetaan!
Vanhan tilalle perustetaan kokonaan uusi, ja uusi on
ihan erilainen kuin vanha. Siksi siihen liittymisestä
pitää järjestää kansanäänestys. Vanha
kansanäänestys ei kata liittymistä kokonaan uuteen.
Vuoden 1994 kansanäänestyksen jälkeen on
tapahtunut paljon vallansiirtoa pois Suomesta. EU:ssa on
otettu käyttöön yhteinen raha, josta ei Suomessa
äänestetty mutta josta Tanskassa ja Ruotsissa
äänestettiin (EI). Amsterdamin sopimuksella unionia
militarisoitiin asettamalla sen tavoitteeksi yhteinen
puolustus. Nizzan sopimuksella valtaa jaettiin
jäsenmaiden kesken uudelleen isojen maiden hyväksi.
Uudessa perustuslaissa tavoitteeksi asetetaan myös
yhteinen laki ja järjestys: vapaus-, oikeus- ja
turvallisuusalue. Lakeja ja oikeuden päätöksiä
halutaan harmonisoida (ja meistä tehdään myös muiden
maahanmuuttopolitiikan ja entisten siirtomaavaltojen
paluumuuttokustannusten nettomaksajia).
Vain valtioilla on perustuslaki. Perustuslailla EU:ta
valtioidaan liittovaltion symbolein; onhan siihen
kirjoitettu liittovaltion lippu, kansallislaulu ja
kansallispäivä. Kun perustuslain ensimmäisessä
artiklassa sen sanotaan käyttävän toimivaltaansa
"yhteisönä", kyseessä on sama asia kuin
"liittovaltion tavoin". Liittovaltio-sanaa ei
haluttu kirjoittaa avoimesti näkyville, ja siksi se
korvattiin valmistelun viimeisenä yönä
yhteisö-sanalla. Yhteisömetodihan on EU:n
liittovaltioimisen metodi.
Liittovaltio on suunta, johon kuljetaan. Unionilta
puuttuu kuitenkin vielä oikeus lisätä toimivaltaansa
(kompetenssi kompetenssi) omin päätöksin, vaikka
perustuslaissa onkin monia joustolausekkeita ja
passarelleja, joiden kautta artiklojen muutokset saadaan
yksimielisellä päätöksellä tehtäväksi
tavanomaisessa lainsäädäntömenettelyssä
määräenemmistöllä. Perustuslakiin on EU:lle
kirjoitettu verotusoikeuskin, kunhan siitä
päätetään yksimielisesti, eikä sitä päätöstä
tarvitse enää vahvistaa kansallisissa parlamenteissa.
Perustuslailla EU militarisoidaan sekä puolustus-
että hyökkäysartikloin. Se on ongelma sotilaallisesti
liittoumattomille maille.
Mitä puolustukseen tulee, EU:n turvallisuus- ja
puolustuspolitiikka johtaa asteittain lisääntyvään
sotilaalliseen liittoutumiseen ja yhteiseen
puolustukseen, "kun Eurooppa-neuvosto
yksimielisesti niin päättää". EU:n jäsenmaat
antavat toinen toisilleen kollektiiviset turvatakuut, ja
EU:sta tehdään sotilaallisesti 100 %
Nato-yhteensopiva. Teon alla ei ole omaa Nato-vapaata
puolustusta.
Mitä hyökkäykseen tulee, perustuslakiin ei saatu
määräystä, jonka mukaan EU saa operoida
kriisinhallinnan rauhaanpakottamisessa vain YK:n
mandaatilla. Se on kansainvälisoikeudellisesti
laillisuuden edellytys. EU haluaa kuitenkin toimia kuin
Nato ja hyökätä omilla päätöksillä ilman YK:n
lupaa.
EU:n sotilaallinen ydin tulee olemaan ns. pysyvä
jäsentynyt yhteistyö, joka antaa kaikkein
militaristisimmille maille mahdollisuuden muodostaa
sisäpiirin euroarmeijan isku- eli taistelujoukkoineen.
Suomi on jo ilmoittanut halunsa osallistua näiden EU:n
hyökkäysjoukkojen toimintaan. Sitä varten ollaan
rauhanturvalakiamme muuttamassa niin että olisi
mahdollista osallistua myös laittomiin hyökkäyksiin
ja on aloitettu suomalaisten palkkasotilaiden koulutus.
Turvallisempaa olisi meille olla syrjässä muiden
konflikteista. Turvallisinta olisi hylätä koko
perustuslaki. Sitä mieltä on myös europarlamentin
vasemmistoryhmä (GUE/NGL), jossa kannetaan erityistä
huolta siitä sosiaalisen turvallisuuden Euroopasta,
jolle ei saatu turvatakuita perustuslakiin.
Pitää vaatia kansanäänestystä. Siitä pitää
tehdä Pro Demokratia-kansanliike, jota kootaan
keräämällä nimiä kansanäänestysvaatimuksen
tueksi. Koossa on jo runsaat 20 000 nimeä.
Nimen voi antaa käyttöön myös sähköisesti (www.kansanaanestys.fi)
tai EU:n laajuisen kansanäänestysliikkeen
sivuilla www.european-referendum.org).
Esityksen mukaan perustuslaki "ilmentää kansalaisten ja valtioiden
tahtoa". Se ei ilmennä kansalaisten tahtoa ilman että mitataan heidän vapaa tahtonsa, ja se tapahtuu vain
kansanäänestyksellä.
| 