Kansalaispalkasta

Esko Seppänen 2.5.2001

Björn Wahlroos, joka vast´ikään sai Sammolta ansiottomia ja omaan työhänsä perustumattomia osinkoja 112 miljoonaa markkaa, on alustanut keskustelun kansalaispalkasta. Osinkotuloillaan hän ei ole osallistunut mahdollisen kansalaispalkan rahoittamiseen - tai edes Suomen EMU-kytköksessä kasvaneen ulkomaisen nettovelan takaisinmaksuun - siitä syystä, että osingot ovat Suiomessa saajilleen verottomia.
En ole kansalaispalkkamiehiä toisin kuin miljardööri Wahlroos.
Niin kauan kuin on tekemätöntä työtä ihmisten sosiaalisen voinnin parantamiseksi, en ole valmis vapauttamaan ketään työntekovelvollisuudesta. Olen Engelsin linjalla ja siis sitä mieltä, että ihmisestä on tullut ihminen ja sosiaalinen olento nimenomaan työn kautta. Ihminen tarvitsee työtä kasvaakseen ihmisenä ja parantaakseen edelleen omaa toimintakykyään. Pelkään, että kansalaispalkka vierottaisi varsinkin heikoimmat yksilöt työstä ja työyhteisöistä, että ihmisen ei sosiaalistuisi työtovereiden ylläpitämässä sosiaalisessa koulussa. Kansalaispalkka voi merkitä myös ihmisten heitteillejättöä.
Sitten on kysymys siitä, kuka maksaa kansalaispalkan.
Senhän joutuvat maksamaan veroina ne, jotka tekevät työtä. Työt eivät ole aina tekemisen arvoisia niin että niille löytyy tekijöitä, jos kansalaispalkka lähentelee työstä saatavaa nettopalkkaa. Kuka tekee epämiellyttävät työt, jos kansalaispalkka on liian korkea? Liian matalalla kansalaispalkalla taas ei tule toimeen.
Sitten on kysymys myös asian EU-ulottuvuudesta.
EU-maissa kaikille kansalaisille kuuluvat samat sosiaaliset etuisuudet. Jos kansalaispalkka on osa sosiaaliturvaa, se kuuluu myös kaikille niille EU-kansalaisille, jotka asuvat Suomessa, ja Suomeen on jokaisella EU-kansalaisella vapaa muutto-oikeus.
Pelottaa ajatuskin siitä, että EU laajenisi niiden maiden suuntaan joissa palkkataso on nykyisin kolmannes omastamme ja että Suomessa olisi heille nykyrahassa 5000-6000 markan kansalaispalkka. Tänne kannattaisi silloin tulla ansaitsemaan pelkästään olemalla, eikä se voi olla kansalaispalkan tarkoitus.
Millainen olisi työmotivaatio niissä töissä, joissa on huono palkka? Suostuisivatko niiden töiden tekijät elättämään kanssaihmisiä, jotka eivät tekisi mitään?
Minun mielestäni on uudistettava työelämää niin että yhä useampi ihminen voisi saada toimeentulonsa mielekkäästä ja tarpeellisesta työstä. Sitä varten on työelämää uudistettava työaikaa lyhentämällä. Työelämää on demokratisoitava niin että kumotaan "omistajalle kuuluu kaikki"-periaate.
On hyvä, että miljardööri Wahlroosin esitys sai paljon julkisuutta. Näin nähdään yleisesti, miten leuhkoilla ja köyhillä eväillä on liikkeellä mies, jolle valtio maksoi Sammoon johtajaksi ryhtymisestä 250 miljoonan markan bonuksen.
Wahlroos on suuri kupla. Kansalaispalkka ei sitä ole, mutta asiaa on lähestyttävä myös siitä näkökulmasta, miten pidetään työelämä käynnissä ja miten työstä voidaan maksaa kunnon palkka.

[ Etusivulle | seppanen@kaapeli.fi ]