Kaksinkertaisen pörssityksen kirous

KU, 4.11.2005

Fortum oli ennen valtion omistuksessa, mutta Lipposen hallitusten aikana (vasemmistoliiton myötävaikutuksella?) yhtiötä on privatisoitu. Kotitalouksien näkökulmasta sähkö olisi halvempaa, jos ei olisi.

Kolmannes Fortumista on tänään ulkomaisessa omistuksessa. Omistajat eivät ole tulleet ulkomailta Suomeen halvan sähkön perässä vaan ostamaan alennusmyynnistä osakkeita ja jahtaamaan niille suuria - verottomia - osinkoja. Mitä kalliimpaa on sähkö, sitä suuremmat ovat osingot ja sitä enemmän siitä hyötyy Fortumin 350 optiojohtajaa (niin kuin ei puolessa miljardissa eurossa olisi kylliksi).

Suomessa on ollut monia muita maita halvempi sähkö. Kansalaiset ovat sitä kautta hyötyneet Suomen jokien tukkimisesta vesivoimalaitoksilla ja kallioperämme luovuttamisesta kymmeniksi tuhansiksi vuosiksi ydinjätteen varastopaikaksi.

Fortumin optiojohtajien mielestä sähkön hinta pitää kuitenkin saada "eurooppalaiselle tasolle", ja niissä merkeissä Suomen sähköhuoltoa pannaan eurokuntoon aivan niin kuin tehtiin koko maalle 1980-luvun lopussa vapauttamalla hallitsemattomasti pääomamarkkinat.

Kun ei satanut, Fortum nosti vuodesta 2002 vuoteen 2003 sähkön hintaa kolmanneksella.

Kun sitten satoi, sähkön tukkuhinta aleni pörssissä viidenneksen, mutta vähittäishinta vain 4 %. Tänä syksynä ovat pohjoismaiden vesialtaat täynnäTänä syksynä ovat pohjoismaiden vesialtaat täynnä (lukuun ottamatta ylijuoksutettua Saimaata), mutta Fortum on jo ilmoittanut nostavansa sähkön hintaa viidenneksellä. Mitä hintoja tuokaan tullessaan mahdollinen pakkastalvi!

Sähkö on kalliimpaa kuin vuosiin. Se ei johdu vain öljyn hinnasta (joka jää pysyvästi korkealle), vaan sähkön hinnan kaksinkertaisesta pörssittämisestä.

Tuplapörssitykseen kuuluvat pohjoismainen sähköpörssi (Nord Pool), jossa tukkusähkö hinnoitellaan aina kaikkein kalleimmalla tuotetun sähkön hinnan mukaan, sekä päästöpörssi: EU:n määräämä päästökauppa.

Hiilidioksidipäästöjen pörssikauppa nostaa kotitalouksien tarvitseman vähittäissähkön hintaa. Suuryhtiöt, jotka ostavat vesi- ja atomisähköä suoraan tuottajilta, eivät joudu maksamaan sellaisista päästöoikeuksista, joita ei ole tarvittu niiden ostaman päästövapaan sähkön tuottamiseen. Kotitaloudet joutuvat.

Pohjoismaisessa sähköpörssissä sähkön tukkuhintaan lisätään päästöoikeuksien hinta, vaikka sähkön tuotantoon ei tarvita päästöoikeuksia.

Fortumin tapaiselle yhtiölle päästöoikeuskauppa on voittoautomaatti. Mitä kalliimmalla se onnistuu tuottamaan sähköä ja mitä enemmän se saa poltetuksi päästöpitoista kivihiiltä, sitä suuremman voiton se saa siitä sähköstä, joka tuotetaan vesi- ja atomivoimalla.

Sähkön hinnan tuplapörssityksen seuraukset ovat Suomessa yksiselitteiset: sähkön hinta on noussut perusteettomasti. Sen seurauksena rahaa virtaa osinkoina Fortumin ulkomaisille omistajille.

Jos sähkön pitää olla kallista, parempi olisi, että voitot siirtyisivät valtion budjettiin ja sitä kautta takaisin sähkön ostajille sen sijasta että ne jaetaan maailmalle.

Suomessa sähkön hinta ei ole ainoa epäkohta.

Helsingin Sanomiin (19.10) oli Suomen paras tutkiva journalisti Tuomo Pietiläinen koonnut jutun siitä, miten suomalaiset pörssiyhtiöt ovat jättäneet lain vastaisesti toimittamatta miljardien eurojen (siis miljardien, siis eurojen) veronpidätykset ulkomaille maksetuista osingoista. Kyseessä on yksi Suomen historian suurimpia veroskandaaleja.

Kummallisella tavalla asiasta vaietaan, vaikka valtakunnan päälehti raportoi siitä näyttävästi. Verovirkamiehille ei voida antaa oikeutta hyväksyä sitä, että suuret pörssiyhtiöt rikkovat lakia jättämällä tekemättä veronpidätykset maailman rikkaimpien ihmisten Suomesta saamista (noin 5 000 000 000 euron) osingoista.

Vaikeneeko vasemmistoliitto asiasta siksi, että meillä oli edellisessä hallituksessa veroministeri, jonka johdolla ei ryhdytty verotulojen jälkiperintään?

Politiikka ei voi olla pelkkää stubbailua (= tehdä Stubbit eli kannella bryssille eukkuvastaisista ilmiöistä Suomessa). Uussana elää, vaikka Stubb itse kieltää stubbailun.