Euroopan parlamentin jäsenten ohjesääntö

5.6.2003

Euroopan parlamentti käsitteli kesäkuun täysistunnossaan ikuisuusprojektia jäsentensä ohjesäännöstä

Sen perusteella saattavat tulevaisuudessa määräytyä europarlamentaarikkojen palkat sekä muut taloudelliset ja sosiaaliset edut.

On kuitenkin vielä monta mutkaa matkassa ennen kuin ohjesääntö saa lain voiman ja meppien palkkiojärjestelmän epäkohdat korjataan.

Rothleyn raportti

Asian esittelijänä toimi saksalainen demari Willi Rothley. Hän halusi turvata jäsenille kaikki mahdolliset edut ja etuisuudet myös tulevaisuudessa. Siitä syystä hänen raporttinsa ei ole helposti muiden kuin meppien enemmistön hyväksyttävissä.

Rothleyn raportti hyväksyttiin sisältönsä osalta äänin 294 puolesta, 171 vastaan ja 59 tyhjää. Neuvoston käsittelyyn se lähetettiin äänin 323 puolesta, 167 vastaan ja 36 tyhjää. Näihin äänestyksiin palataan kirjoituksen loppuosassa.

Jos neuvosto hyväksyy ohjesäännön, joka ministereiden pitää hyväksyä määräenemmistöllä, uudet määräykset tulevat voimaan seuraavan vaalikauden alusta kesällä 2004.

Palkka- ja eläkeuudistus

Mepit saavat tänään samaa palkkaa kotimaistaan (Suomessa ulkoministeriöltä) kuin omien maidensa kansanedustajat. Verotus on kansallinen.

Uudessa ohjesäännössä kaikille vanhojen jäsenmaiden edustajille ehdotetaan samapalkkaisuutta. Palkka olisi 50 % EY:n tuomioistuimen tuomarin palkasta. Nykytasolla se merkitsisi 8 670 euron kuukausipalkkaa. Suomalaisille mepeille tulisi sillä tavalla yli 80 prosentin palkankorotus nykyiseen 4 800 euroon verrattuna.

Palkkansa yli 80 prosentin korotuksen puolesta äänestivät muut suomalaisedustajat paitsi Ulpu Iivari, Reino Paasilinna ja Esko Seppänen.

Meppipalkasta ehdotettiin perittäväksi vain ns. EU-vero, joka olisi näissä palkkaluokissa alle 20 %. Parlamentti hylkäsi pohjoismaisten meppien muutosesityksen, jonka mukaan jäsenmaat saisivat periä palkasta lisäveroa niin että mepin verotus vastaisi kansallista verotusta. EU-veroetuoikeutta mepeille puolustivat suomalaisista Uma Aaltonen, Mikko Pesälä, Ilkka Suominen, Ari Vatanen, Kyösti Virrankoski, Matti Wuori ja Paavo Väyrynen, mutta vain Suominen vastusti sitä, että jäsenvaltiot saavat periä omilta mepeiltään lisäverona kansallisen veron ja EU-veron erotuksen.

Verotusta koskeva päätös on neuvostossa tehtävä yksimielisesti.

Meppien eläkkeet ovat nykyisin samat kuin kansallisilla parlamentaarikoilla. Niitä verotetaan kansallisesti. Parlamentin jäsenillä on ollut mahdollisuus ostaa lisäeläke europarlamentin vapaaehtoisesta järjestelmästä. Europarlamentti on maksanut eläkemaksusta 2/3 ja meppi itse 1/3.

Sillä tavalla rahoitettaisiin meppien uusi vanhuus- ja perhe-eläkejärjestelmä, jossa eläkettä karttuu kultakin edustajavuodelta 3,5 prosenttia edustajapalkasta ja jossa vanhuuseläkkeelle päästään 60-vuotiaana. Enimmillään eläke olisi 20 edustajavuoden jälkeen 70 prosenttia palkasta. EU:n maksamasta eläkkeestä perittäisiin EU-vero.

Uuden ohjesäännön mukaan entiset parlamentin jäsenet jäisivät parlamentin terveydenhoidollisen täysturvan piiriin: 100 % sairauskuluista korvattaisiin.

Kansalliset edut säilyvät

Jotkut jäsenmaat tarjoavat mepeilleen ilmaiset kotimaan matkat (toisin kuin Suomi).

Jos on edullisia kansallisia siirtymäkauden korvauksia edustajan toimikauden päättyessä, ne säilyisivät. Muutoin mepit saisivat siirtymäkorvauksena vähintään kuukauden palkan jokaista meppivuotta kohden, enimmillään kahdelta vuodelta.

Ne nykyiset Euroopan parlamentin jäsenet, jotka ovat nauttineet edellä esitettyjä etuisuuksia parempia kansallisia etuja, saisivat uuden ohjesäännön mukaan pysytellä vanhassa järjestelmässä. Kenenkään etua ei huononnettaisi.

Matkakorvausjärjestelmä uudistuu?

Suurin epäkohta nykysysteemeissä on se, että matkakulut korvataan kiinteämääräisellä summalla, joka on riippumaton todellisista kuluista. Sen perusteella ne, jotka matkustavat kauimpaa Brysseliin ja Strasbourgiin, hyötyvät eniten. Jos matkustaa turistiluokassa, korvaus tulee business-luokan lipun mukaan, ja erotuksen voi meppi pitää itsellään.

Tätä epäkohtaa ei korjattu uudella ohjesäännöllä. Asia jäi edelleen parlamentin itsensä päätettäväksi. Parlamentin puhemiesneuvosto, jonka päätösvallassa asia on, on kuitenkin ehdottanut ohjesääntöön liittyvää muutosta, jonka mukaan kulut korvataan todellisten menojen mukaan. Ehdotus on sidottu siihen, että jäsenten ohjesääntö tulee voimaan parlamentin itsensä ehdottamassa muodossa.

Suomalaisista mepeistä kuitteihin perustuvaa matkakulukorvausta vastaan äänestivät tässä yhteydessä Eija-Riitta Korhola, Ilkka Suominen ja Ari Vatanen.

Sudenkuoppa

Parlamentin hyväksymään ohjesäännön luonnokseen on tarkoituksella kirjoitettu sellaisia Euroopan parlamentin jäsenten oikeus-, etuoikeus- ja jääviyssäännöksiä, joita neuvoston saattaa olla - yleisen edun nimissä - mahdotonta hyväksyä. Ne tekisivät europarlamentaarikoista rälssin, johon eivät yleiset lait ja säädökset ulotu samalla tavalla kuin muihin kansalaisiin.

On todennäköistä, että neuvosto kaataa parlamentin hyväksymän ohjesäännön näihin kysymyksiin, joilla ei ole mitään tekemistä varsinaisen asian (palkat ja etuisuudet) kanssa. Silloin se, että meppipalkoille ei tule ohjesääntöä, on meppien mielestä neuvoston eikä europarlamentaarikkojen syy.

Tällöin jäisivät voimaan ne edut, joista parlamentti päättää itse ja joiden ansiosta se olisi seuraavallakin vaalikaudella entisenlainen kultapossukerho.

Tavoitteena ohjesäännön hylkääminen!

On ilmeistä, että parlamentin sisäpiiriläiset tavoittelivat nykyisten etuisuuksien säilyttämistä ja kirjoittivat ohjesäännön sellaiseksi, että se hylätään neuvostossa. Ohjesäännön eräät artiklat ovat EY-oikeuden näkökulmasta laittomia. Neuvostolla ei seuraavassa vaiheessa ole mahdollisuutta korjata laittomuuksia vaan sen pitää hyväksyä parlamentin esitys sellaisenaan, jotta ohjesääntö tulisi voimaan. Ei se voi laittomuuksia hyväksyä.

Äänestystilanne oli tällä tavalla rakennettu raportin loppuäänestyksissä sellaiseksi, ettei korjausvoimilla eli pohjoisilla edustajilla ollut avoimuuden, julkisuuden, kohtuuden ja tasa-arvon nimissä kuin huonoja vaihtoehtoja.

Jos äänesti esityksen hyväksymisen puolesta, äänesti matkakulujen korvaamisesta kuittien mukaan ja siis suurimman epäkohdan poistamisen puolesta. Samalla äänesti kuitenkin sellaisten asiaan kuulumattomien artiklojen puolesta, joita neuvosto ei voi hyväksyä ja joiden perusteella ohjesääntö ei tule koskaan voimaan.

Jos taas äänesti esityksen hyväksymistä vastaan, äänesti kestämättömän matkakulujen korvaamisjärjestelmän puolesta.

Siinä tilanteessa oli yhdentekevää, miten itse kukin äänesti omista etuisuuksistaan.

Parlamentin jäsenten nykyiset etuisuudet

Meppi saa samaa palkkaa kuin kansallisten parlamenttien jäsenet. Suomalaismeppi saa vähän yli 4 800 euroa kuukaudessa. Sitä verotetaan kansallisen lainsäädännön mukaan.

Eläkkeet määräytyvät kansallisesti eduskunnan eläkkeiden mukaan.

Sairauskulut europarlamentti korvaa kuittien mukaan.

Kotimaan matkoja ei eduskunta maksa suomalaisille mepeille, mutta niihin voidaan käyttää europarlamentin yleistä kulukorvausta, jonka suuruus on noin 3 500 euroa kuukaudessa. Se saadaan ilman kulukuitteja.

Matkat työpaikalle korvataan kiinteämääräisellä summalla, joka vastaa business-luokan kalleinta lipun hintaa täydennettynä erityisellä etäisyyskorvauksella. Sen mukaan helsinkiläinen meppi saa edestakaisesta Brysselin lennosta matkakorvausta noin 2 200 euroa (ja keminmaalainen vielä muutaman sata euroa enemmän). Kun lippu maksaa alle 500 euroa, suurin osa suomalaismeppien tuloista tulee näistä viikoittaisista verottomista matkakulukorvauksista.

Mepin päiväraha asumis- yms. kuluihin ulkomailla on vähän yli 257 euroa päivältä.

Europarlamentaarikon käytössä on vuosittain matkustusrahaa 3 500 euroa erillisiä kuitteja vastaan sellaisista matkoista, joita ei muuten korvata.

Avustajien palkkaamiseen ja sosiaalikuluihin kukin meppi saa kuukaudessa noin 12 000 euroa. Se ei ole mepin tuloa (vaikka jotkut ulkomaalaismepit ovatkin palkanneet avustajikseen omia perheenjäseniään).

Edellä olevan perusteella voidaan laskea, että suomalaisen mepin kuukausitulot ovat ehkä noin 12 000 euroa kuukaudessa puhtaana käteen.

Meppipalkka nousisi parlamentin jäsenten ohjesäännön hyväksymisen myötä lähes 80 prosenttia.

Jos matkakulut siinä yhteydessä alettaisiin korvata kuittien mukaan, uudistus alentaisi suomalaismeppien käteen jääviä tuloja 25-30 prosenttia.

Tulojen alenemista lievitettäisiin parlamentin puhemiehistön uudella ehdotuksella matkakulujen korvaamiseksi, jonka voimaantulo on kytketty edellä mainittuun parlamentin jäsenten ohjesääntöön. Jos ohjesääntö tulee voimaan, puhemiehistö eli byroo ehdottaa siinä tapauksessa matkakulujen korvaamista kuittien mukaan. Samalla europarlamentti kuitenkin rupeaisi maksamaan meppien työmatkat omissa kotimaissaan ja alkaisi maksaa myös erilaisia matkustuspäivärahoja hyvin anteliaiden perusteiden mukaan.

Tilanne on kaiken kaikkiaan sellainen, että jäsenten ohjesäännön hyväksyminen alentaisi selvästi suomalaismeppien käteen jääviä verottomia tuloja ja tekisi järjestelmän läpinäkyväksi. Sillä perusteella se olisi hyväksyttävissä. Systeemi on kuitenkin rakennettu niin, että uudistusta ei ilmeisesti hyväksytä.

[ Etusivulle | seppanen@kaapeli.fi ]