Jäätteenmäen ilmoitus 14.5.2003

Esko Seppäsen kommentteja pääministerin ilmoituksesta eduskunnalle /16.5.2003

Pääministeri Anneli Jäätteenmäki ja ulkoministeri Erkki Tuomioja puhuivat eduskunnassa 14.5.2003 ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta.

Jäätteenmäki: "Konventissa on ehdotettu nykyiseen unionisopimukseen liittyvän solidaarisuusvelvoitteen vahvistamista niin, että se mahdollistaa terrorismin kohteeksi joutuneen jäsenvaltion konkreettisen auttamisen.

Tuomioja: "Samoin pidämme tarpeellisena ns. solidaarisuuslausekkeen sisällyttämistä uuteen perussopimukseen. Tällä vahvistettaisiin jo olemassa olevaa terrorismin vastaista yhteistoimintaa."

Kommentti:

Ns. solidaarisuuslausekkeessa (X artikla) ehdotetaan, että sotilaallisia voimavaroja voidaan käyttää myös "terroriuhan torjumiseen". Sitä kautta EU voidaan mahdollisesti vetää Irakin sodan tapaisiin ennalta ehkäiseviin sotiin. Solidaarisuuslausekkeella
torjutaan myös yleistä terrorismin uhkaa eikä vain auteta sen kohteeksi joutunutta jäsenmaata.

Jäätteenmäki: "Samoin on ilmeistä, ettei unionisopimuksen nykyinen lista kriisinhallintatehtävistä ole ajan tasalla. Se on puutteellinen erityisesti ei-sotilaallisten tehtävien osalta." "Suomi kannattaa myös unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan edelleen kehittämistä. Se edellyttää erityisesti kriisinhallinnan voimavarojen ja keinovalikoiman laajentamista."

Tuomioja: "Suhtaudummekin myönteisesti kriisinhallintaan liittyvien ns. Petersbergin tehtävien laajentamiseen."

Kommentti: Nämä sitaatit liittyvät kriisinhallintatehtävien luettelon eli ns. Petersbergin tehtävien laajentamiseen. Tässä yhteydessä pääministeriltä unohtuu, että kriisinhallintatehtäviin ehdotetaan lisättäväksi (II osa, 17. artikla) myös "terrorismin torjunnan tukeminen kolmannen maan viranomaisten pyynnöstä".

"Kolmannen maan viranomainen" voi olla myös USA:n hallitus. Näin ollen ns.solidaarisuuspykälä ei koske vain "terrorismin kohteeksi joutuneita jäsenvaltioita" vaan myös muita maita. Solidaarisuuspykälä ei pidä sisällään vain EU-maiden keskinäistä solidaarisuutta.

Jäätteenmäki: " Unionisopimukseen on ja aikaisemmin liitetty määräyksiä, jotka mahdollistavat joustavuuden sellaisissa unionin toimissa, joissa kaikki jäsenvaltiot eivät halua olla mukana."

Kommentti: Tässä mahdollisesti markkinoidaan puolustusyhteistyön alalle sellaista joustavuutta, jota nimenomaan sillä alalla ei ole aikaisemmin ollut.

Joustavuudella tarkoitetaan yleisesti sitä, että kaikkien jäsenmaiden ei tarvitse olla kaikessa mukana, mutta ne sallivat johonkin toimintaan mukaan menevien maiden toimia EU:n sisällä ja EU:n nimissä. Samaa asiaa kutsutaan myös tiiviimmäksi yhteistyöksi. Puolustuksen alalla tiiviimpi yhteistyö ei ole koskenut päätöksentekoa vaan ainoastaan yksimielisesti tehtyjen päätösten toimeenpanoa.

Jäätteenmäki: "Viime aikoina on kuitenkin vahvistunut pyrkimys luoda uusia, jäsenyydeltään rajattuja jäsenvaltioiden ryhmiä, jotka tekisivät tiukempia sitoumuksia suorittaakseen vaativampia sotilaallisia kriisinhallintatehtäviä niin sanotun rakenteellisen yhteistoiminnan nimissä. Tämä ei tarkoita niin sanottua yhteistä puolustusta vaan jäsenvaltioiden ryhmän toteuttamia sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita."

Kommentti: Luonnoksella (I osan artikla 30.6 sekä II osan artikla 20) luodaan uusi käsite rakenteellinen yhteistyö: "Jäsenvaltiot, jotka täyttävät korkeat sotilaallisia voimavaroja koskevat vaatimukset ja jotka ovat tehneet keskenään tiukempia sitoumuksia tällä alalla suorittaakseen vaativampia tehtäviä, perustavat unionin puitteissa rakenteellisen yhteistyön".

Ne allekirjoittavat siitä perustuslakiin liitettävän julistuksen (X julistus). Se on em. tiivistetettyä yhteistyötä sotilasalalla, jossa "vain yhteistyöhön osallistuvat jäsenvaltiot tekevät yhteistyön kohdetta koskevia päätöksiä". Julistus on avoin kaikille, eikä se ole siis sellaista suljettua yhteistyötä, jonka Jäätteenmäen hallitus on jo aiemmin ehtinyt torjumaan.

Tällainen maaryhmä voi kehittää omat päätöksentekoelimet ja iskujoukot. Jos neuvosto (yksimielisesti) päättää, nämä maat voivat operoida joukoillaan koko EU:n nimissä.

Jäätteenmäki: "Konventissa ja eräiden jäsenvaltioiden toimesta on esitetty tiettyjen jäsenmaiden tiiviimpää yhteistyötä yhteisen puolustuksen alalla. Näihin esityksiin kantaa ottaessaan Suomi korostaa haluaan pitää unioni yhtenäisenä, yhteisiin pelisääntöihin nojaavana ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikassaan vahvana toimijana.

Kommentti: Luonnoksen mukaan (I osan artikla 30.2) yhteinen ulkopolitiikka "johtaa yhteiseen puolustukseen, kun Eurooppa neuvosto yksimielisesti niin päättää". Amsterdamin sopimuksen mukaan se "voi" johtaa yhteiseen puolustukseen, "jos" neuvosto niin päättää.

Erityisessä julistuksessa (II osan artikla 21.1) luetellaan maat, jotka osallistuvat tällaiseen tiivimpään yhteistyön, ja tästä lisäpöytäkirjasta tulee liittoutumattomuutemme mittari. Osanotto on avoin kaikille, eikä hallitus torju sitä vaan suljetun yhteistyön (jota ei ehdoteta!).

Tiiviimpää yhteistyötä voidaan tämän konseptin mukaan kehittää, ja joidenkin jäsenmaiden tavoitteena on keskinäisen puolustuksen artiklan lisääminen perustuslakiin (I osan artikla 30.7 ja II osan artikla 21). Perustuslakitekstien selitysosassa tästä asiasta sanotaan niin, että tällaisen tiiviimmän yhteistyön kautta "halukkaat jäsenvaltiot voisivat jatkaa unionin puitteissa sitoumusta, jonka ne ovat jo tehneet Brysselin sopimuksen V artiklan puitteissa".

Mainittu V artikla on WEU:n kollektiivisen puolustuksen klausuuli, jossa turvatakuut tulevat automaattisesti myös USA:n lunastettaviksi. Siitä syystä USA vaatinee kaikkien näiden maiden liittymistä Natoon.

Jäätteenmäki: "Transatlanttista suhdetta ei tällä aloitteellisuudella pidä vahingoittaa vaan vahvistaa."

Kommentti: Kepulaisen pääministerin suusta kannanotto on erikoinen. Hän haluaa vahvistaa Natoa eikä vaihtoehto ole kehittää EU:lle omaa Nato-vapaata puolustusta.

Jäätteenmäki: "Kun Suomi on ottanut varauksellisen kannan tällaiseen yhteistyöhön, olemme edellyttäneet joka tapauksessa sitä, että yhteistyössä noudatettaisiin vähintään niitä vahvistetun yhteistyön määräyksiä muun muassa jäsenvaltioiden määrästä, avoimuudesta ja päätöksenteosta, jotka ovat olemassa olevissa sopimuksissa."

Tuomioja: "On avoimin mielin katsottava, mitkä tehtävät eri maiden ja ryhmien esityksistä voidaan kirjata Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan yhteisiin tehtäviin."

Kommentti: Suomi näyttäisi olevan valmis muuttamaan vanhaa kantaansa ja ulottamaan tiivistetyn yhteistyön myös puolustuspolitiikkaa koskevaan päätöksentekoon. Suomi tarkastelee asiaa "avoimin mielin". Ei sanota, että Suomi menisi mukaan, mutta ei myöskään torjuta sanamuotoa, jolla EU:sta itsestään tulee myös sotilasliitto (minkä Suomi hyväksyy?).

Tuomioja: "Suomi katsoo, että yhteisen puolustuksen velvoitteen ottaminen unionisopimukseen ei vahvistaisi yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa eikä toisi lisäarvoa unionin toiminnan kannalta." "Tässä vaiheessa ei ole tarpeellista ottaa kantaa siihen, tulisiko Suomen olla mukana tämänkaltaisessa yhteistyössä."

Kommentti: Hallitusohjelmasta poistettiin kohta, jonka mukaan Suomi on liittoutumaton "vallitsevissa oloissa". Ulkoministerin puheessa Suomen kansainväliseen asemaan viitataan sanoilla "tässä vaiheessa".

Peruskysymys on, onko Suomi valmis allekirjoittamaan sen julistuksen, jolla jäsenmaat ottavat WEU:n nykyisen V artiklan EU:n rakenteisiin. Jos allekirjoittaa, Suomi liittoutuu sotilaallisesti.

[ Etusivulle | seppanen@kaapeli.fi ]