Hyvää "itsenäisyys"päivää, Suomi!
Tämä maksettu ilmoitus julkaistiin Helsingin
Sanomissa 6.12. muissa kuin pääkaupunkiseudulle
jaetuissa lehdissä. Pääkaupunkiseudun lehdistä
se oli otettu pois.
Monissa maissa vietetään kansallispäivää, meillä kuitenkin
itsenäisyyspäivää, vaikka Suomi ei enää olekaan täysivaltainen
maa.
EU:sta tehdään liittovaltiota. Sen merkiksi meillä on kaksoiskansalaisuus:
EU-kansalaisuus ja omamme. Käytössä ovat enää vain EU-passit.
Oma raha meillä on, mutta ei enää kauan. Markan tilalle
tulee liittovaltioraha.
Liittovaltiota tekevät europuolueet, joille EU alkaa maksaa
europuoluetukea. Euroopan parlamentissa valta on niillä ja
isojen maiden mepeillä.
Liittovaltion kannattajat haluavat tehdä päätöksiä yhteisömetodilla.
Se tarkoittaa, että päätöksiä tehdään EU:n elimissä, ei jäsenvaltioissa.
Se on huonoa demokratiaa. Paavo Lipponen on yhteisömetodin
miehiä.
Suomen eduskunta hyväksyy lähipäivinä Nizzan sopimuksen,
joka vähentää äänivaltaamme. Vain kourallinen kansanedustajia
uskaltaa äänestää samalla tavalla kuin Irlannin kansan enemmistö:
sitä vastaan.
EU:ssa keskusvaltaa symboloi tähtikuvio. Eräässä entisessä
liittovaltiossa työkalut olivat sirppi ja vasara. EU:lla on
oma tähtilippu, jolle on Suomessa määrätty yleinen liputuspäivä.
Euroopan hymniä soitettaessa federalistit nousevat seisomaan
ikään kuin kyseessä olisi liittovaltion kansallislaulu.
EU on jo liittovaltio maataloudessa, kalastuksessa, aluepolitiikassa
ja vapaassa kilpailussa. Ne on annettu EU:n yksinomaiseen
toimivaltaan. Iso myönnytys oli, kun EU sallii meidän syödä
silakoita vuoteen 2006 saakka. Itse emme voi siitä päättää.
Tampereella päätettiin yhteisestä "oikeus- ja turvallisuusalueesta",
ja lakejamme on nyt alettu yhteisöllistää - eli sovittaa liittovaltioon.
Brysselissä yrittävät tänään päättää tänään "terrorismin"
torjunnasta tavalla, joka riistää Suomen kansalaisilta oikeuksia
isänmaan, synnyinmaan ja kotimaan kansalaisuuden perusteella.
EY-tuomioistuin on yhteisöasioissa ylempi kuin Suomen korkein
oikeus, ja se tulkitsee direktiivejä liittovaltion suuntaan.
Tarvitaan säädökset EU:n valtaoikeuksista, mutta ei perustuslakia.
EU:lla on perusoikeuskirja, joka valmisteltiin konventtimetodilla.
Se oli epäparlamentaarinen, epädemokraattinen asioiden valmistelutapa,
kun jäsenvaltiot eivät saaneet muuttaa asiakirjassa pilkunkaan
paikkaa.
Liittovaltion tavoitteekseen asettanut kokoomuksen europuolue
(EPP) ja muut federalistit haluavat EU:lle perustuslain. Ensi
viikolla Laekenin huippukokouksessa päätetään aloittaa sen
valmistelu mainitulla epädemokraattisella konventtimetodilla.
Helsingin huippukokouksessa perustettiin EU:lle pysyvät
sotilaselimet ja alettiin varustaa euroarmeijaa. Suomea salakuljetetaan
Natoon EU:n rakenteiden kautta. On järjestettävä kansanäänestys
Natosta!
Tarvitaan demokratiaa. On vain kansallisvaltion demokratiaa,
ei ylikansallista.
Demokratiaa on julkinen keskustelu. Suomi ei ole siinä merkityksessä
demokraattinen maa. Mediakin on eliitin ja vallanpitäjien
puolella. Kun Suomelle kelpaa kaikki, federalistitkin pitävät
Suomea EU:n liittovaltiohenkisimpänä maana.
Tasavallan presidentin vastaanotolla tänä iltana kantavat
suurimpia kunniamerkkejä ne, jotka ovat eniten vastuussa Suomen
täysivaltaisuuden murentamisesta. Että näin.
Selitysosa:
Tämä kirjoitus on lähetetty maksettuna ilmoituksena Helsingin
Sanomiin, jonka toimituspolitiikkaan ei kuulu julkaista EU:n
militarisoimiseen ja yhteisön liittovaltioittamiseen liittyvää
kritiikkiä. Maksettujen mainosten sarja piti aloittaa, kun
lehti ei julkaise sille lähetettyjä kriittisiä kirjoituksia.
Edellisen kerran oli vastaava ilmoitus Helsingin Sanomissa
3.11.2001. Lehti ei edes vastannut kirjoitustarjoukseen saati
että se olisi perustellut julkaisemarra jättämisrä esimerkiksi
kirjoitusten ylitarjonnalla niin kuin se on aikaisemmin tehnyt
Nato-kriittisten kirjoitusten osalta. Tuolloin kirjoitus oli
seuraavanlainen:
Pääministeri Paavo Lipponen valmisteli yksin toisen hallituksensa
ohjelman ulko- ja turvallisuuspolitiikan osuuden ja saneli
sen hallituspuolueiden hyväksyttäväksi.
Erotukseksi edellisen hallituksen ohjelmasta siitä oli poistettu
kohta, jonka mukaan Euroopan unionia pitää kehittää itsenäisten
valtioiden yhteenliittymänä. Sillä tavalla avattiin Suomen
puolesta ovi EU:n liittovaltioitumiselle. Se taas, että itsenäinen
puolustus vaihtui uskottavaksi puolustuskyvyksi, oli Nato-optio.
Näitä linjauksia on Lipponen sittemmin puolustanut teeseillä,
joiden mukaan "me lähdemme siitä, että yhteisöllisyys on pienen
jäsenmaan etu" ja että "Suomi ei lähde mukaan yhteistyöhön,
joka pönkittää hallitustenvälistä suuntausta EU:ssa".
Kun pääministeri käyttää itsestään me-muotoa ja puhuu mielipiteistään
Suomen suulla, hänen viiteryhmänsä ovat unionin federalistit,
jotka haluavat tehdä EU:sta liittovaltion. He omasta puolestaan
käyttävät EU:sta nimitystä Eurooppa.
Lipponen ei puhu avoimesti liittovaltiosta, mutta ei pidäkään
tuijottaa sanaan vaan tärkeää on pääministerimme puheiden
sisältö. Lipponen nimittäin liputtaa selvästi sellaisen yhteisöllisyyden
puolesta, jota muualla pidetään federalismina, liittovaltiohenkisyytenä.
Samassa joukossa ovat eurodemarit ja -vihreät sekä ne oikeistolaiset,
jotka - kokoomuslaisten tapaan - ovat julkisesti asettaneet
europuolueensa (PPE) tavoitteeksi EU:n liittovaltioittamisen.
EU:ssa on federalistinen hegemonia. Euroopan parlamentin jäsenistäkin
yli kaksi kolmasosaa äänestää aina federalististen esitysten
puolesta.
Lipposen edustama yhteisöllisyys on EU:n toimivaltaa ohi
kansallisten lainsäädäntöelinten (ja tuomioistuinten); sitä
että päätökset pitää tehdä EU:ssa eikä kansallisissa elimissä.
Se on EU:n komission monopolitoimivaltaa yhteisöllistetyissä
asioissa, ja Lipposen Suomi on ollut aktiivisesti lisäämässä
EU:ssa sellaisten asioiden määrää. Yhteisöllisyys on ylikansallista
päätöksentekoa, sitä että päätöksiä tehdään maiden väkilukujen
suhteessa. Se on ennen pitkää europuolueita ja -puoluetukea.
Lipposen ei ole tarvinnut selvittää suomalaisille, miten
tämä kaikki voi olla pienen maan etu.
Hänen ei ole myöskään tarvinnut perustella julkisesti sitä,
millä tavalla on Suomen etu se, että Nizzassa suurten äänimäärää
lisättiin ja miksi - Saksan johdolla - kolmelle suurelle maalle
(tai kahdelle suurelle ja yhdelle keskikokoiselle) piti antaa
veto-oikeus kaikissa määräenemmistöasioissa. Tämä tehtiin
laajenemisen varjolla, mutta miten perustelee Lipponen sen,
että näin käy, vaikka EU ei laajenekaan?
Kun EU:n toimintojen lisäyhteisöllistämistä on kysytty kansoilta,
vastaus on viime aikoina ollut EI.
Irlantilaiset äänestivät ei Nizzan sopimukselle, koska se
lisäsi suurten maiden valtaa ja merkitsi EU:n militarisoimista.
Tanskalaiset taas eivät halunneet maataan EMU:un, koska se
veisi heiltä oman rahan. Samasta syystä Ruotsi ja Englanti
(jonka EU-jäsenmaksusta Suomi maksaa yli 600 miljoonaa) eivät
ota käyttöön euroa, uutta liittovaltiorahaa.
Lipposen mukaan "meidän on otettava oppia Benelux-maista".
Ne ovat EU-maista liittovaltiohenkisimpiä. Sen opin mukaan
Suomen ei pidä erottua EU:n päätöksenteossa omaksi itsekseen.
Suomi onkin kaikista jäsenmaista vähiten äänestänyt määräenemmistöasioissa
voittanutta esitystä vastaan tai pidättynyt äänestämästä,
eikä Suomi ole kertaakaan käyttänyt hyväksi ns. Luxembourgin
kompromissia. Sen perusteella maa voi jättää yhteisen päätöksen
toteuttamatta, jos se on vastoin sen elintärkeää kansallista
etua.
Liittoutumaton Suomi ei ole pannut kapuloita rattaisiin
silloinkaan, kun EU:ta on yhteensovitettu Naton rakenteiden
kanssa.
Lipposen mukaan me "olemme liittoutuneet liittyessämme EU:n
jäseneksi". Sitä kautta Suomen sotilaallinen ja poliittinen
Nato-yhteensovittaminen johtaa - kenraali Gustav Hägglundin
arvion mukaan - siihen, että Nato-jäsenyys on tästä hetkestä
kolmen vuoden kuluttua kuin Martta-yhdistykseen menisi. Välivaiheena
Suomi valmistelee osallistumista euroarmeijaan julkisuudelta
salaa, kun EU on antanut Natolle oikeuden julistaa yhteisöllisen
valmistelun asiakirjat salaisiksi.
Amsterdamin sopimuksen mukaan kriisinhallinta voi olla myös
rauhaanpakottamista eli sotaa, eikä EU vaadi euroarmeijan
hyökkäykselle YK:n mandaattia. Yhteisöllisyys vaatii Suomea
muuttamaan rauhanturvalakia tältä osin?
Nato-maiden varusmiehet ovat harjoitelleet Suomessa sotaa
ja suomalaiset Nato-maissa. Suomalaiset hävittäjät osallistuvat
tänä vuonna sotaharjoituksiin Nato-maissa ja Naton hävittäjät
Lapin ilmatilassa. Suomalaisille lentäjille opetetaan ilmatankkausta
ja vaijerilaskeutumista lentotukialusten kannelle sekä Naton
taktisia merkkejä ja komentokieltä; uudessa perustuslaissammehan
armeijamme komentokieli ei ole enää suomen kieli.
Marraskuussa selviää, mikä on Suomelle tuleva lasku euroarmeijan
puutelistan korjaamisesta.
Lipponen on vaatinut EU:lle perustuslakia, joka ilman muuta
olisi liittovaltion perustuslaki. Askel siihen suuntaan oli
EU:n perusoikeuskirja, joka valmisteltiin epäparlamentaarisella
konventtimetodilla. Perustuslain valmistelun Lipponen haluaisi
tehdä samalla metodilla, joka sitoisi Suomen kädet. Halutaankin
sitoa Suomen kädet?
Yhteisöllinen päätöksenteko on juuri sitä.
|