Pörssipelejä eläkerahoilla Villissä
Lännessä
Hymy 12/2003
Työeläkelaitokset ovat pelanneet kasinopelejä.
On ostettu eläkeläisten rahoilla pörssiosakkeita
kalliilla dollarikurssilla kalliiseen hintaan.
Työeläkelaitosten osakesijoitusten yhteenlaskettu
arvo on alentunut parissa vuodessa 6-7 miljardia euroa! Siis
noin 40 mummon miljardia.
Työeläkeläisten pörssisotakorvaukset
Suomessa puhutaan vielä Neuvostoliiton meille maksuun
panemista hyökkäyssodan korvauksista.
Nykyrahassa ne olivat suuruusluokkaa 3-4 miljardia euroa eli
parikymmentä mummon miljardia.
Kasinotalousajan pankkikriisi maksoi suomalaisille veronmaksajille
yli kahdet sotakorvaukset eli noin 50 miljardia markkaa.
Nyt ovat työeläkelaitokset menettäneet Villissä
Lännessä typerien osakesijoitustensa arvosta rahaa
lähes kaksien sotakorvausten verran: noin 40 miljardia
markkaa.
Kun Sonera osti Saksasta tyhjää ilmatilaa, summat
eivät olleet kuin puolet tästä. Koko Suomi
puhui Sonerasta.
Miksi Suomessa vaietaan keinottelu työeläkerahoillamme?
Rahastot kasvavat
Suomen eläkejärjestelmään kuuluvat sekä
Kela, joka tuottaa kaikille kansalaisille peruseläketurvan,
että työeläkelaitokset.
Työeläkelaitokset keräävät työnantajilta
ja työntekijöiltä eläkemaksuja enemmän
kuin maksavat eläkkeitä. Niiden rahastoissa on tänään
noin 75 miljardia euroa, vanhassa rahassa noin 450 miljardia
markkaa.
Summa on niin suuri, ettei se mahdu normaalin ihmisen kaaliin,
mutta jos eläkeyhtiöiden rahat olisivat kaikki sadan
euron seteleitä ja ne pantaisiin jonoon leveät puolet
vastakkain, rahajono ulottuisi kuusi kertaa maasta kuuhun
ja takaisin.
Suomalaisista työeläkerahoista 60 % on sijoitettu
ulkomaille edistämään muiden maiden elinkeinoelämän
pyörien pyörimistä.
Jos eläkeyhtiöiden ulkomaille sijoittamat ja niiden
pörssien mustiin aukkoihin kadonneet rahat olisivat niin
ikään sadan euron seteleitä ja pantaisiin jonoon,
tämä jono olisi niin pitkä, että se ulottuisi
maasta kuuhun tai kymmenen kertaa maapallon ympäri.
Näin suurista summista on kysymys, kun puhutaan osakkeiden
arvonmenetyksistä.
Villi Länsi ja eläkeläisten rahat
Eläkerahapotti pitää sisällään
rahan valtaa kaikkinaiseen omaisuuteen: kiinteistöihin,
velkakirjoihin ja arvopapereihin.
Se on valtaa, jonka tulee kuulua työntekijöille,
sillä kysymys on heidän tulevista eläkkeistään.
Työntekijöitä yksityisten työeläkeyhtiöiden
hallintoelimissä edustavat ay-pamput. Kolmannes hallintopaikoista
on ay-johtajilla ja kolmannes työnantajapampuilla, joiden
tehtävä on siunata eläkejohtajien ehdotukset
turhia kyselemättä.
Olisi pitänyt kysellä enemmän siinä vaiheessa,
kun työeläkeyhtiöt alkoivat ostella ulkomaisten
pörssiyhtiöiden osakkeita aikaan, jolloin pörssikurssit
olivat taivaissa ja dollarin arvo - euron devalvoitumisen
seurauksena - ylikorkealla.
Ostettiin osakkeita, ja niiden osuus työeläkerahastojen
sijoituksista on tänään noin neljännes:
runsaat 18 miljardia euroa. Niistä kaksi kolmannesta
on ostettu ulkomailta, pääosin kai USA:sta.
Pörssikurssien romahdettua ja dollarin heikennyttyä
ovat Amerikan pörssikaupat osoittautuneet mitä tappiollisimmiksi.
Kun pankinjohtajamiljardööri Björn Wahlroos
syyttää työeläkeyhtiöitä korruptiosta
ja väärään hintaan tehdyistä kiinteistökaupoista,
kaikkia työeläkelaitoksia - ja työeläkeyhtiön
hallituksessa istuvaa Wahlroosia - on syytettävä
paljon suuremmista pörssitappioista Amerikassa.
On heitetty eläkeläisten rahoja Amerikan tuuliin.
Hatarat tilastot
Työeläkelaitosten sijoitustilastot ovat vaikeita
lukea.
Melko hyvä arvio lienee se, että vuonna 2001 koti-
ja ulkomaisten osakkeiden arvo aleni 3 miljardia ja vuonna
2002 yli 4 miljardia euroa.
Osakesijoitukset vetivät työeläkelaitosten
kaikkien sijoitusten saldon tappiollisiksi sekä vuonna
2001 että 2002. Ei siis onnistuttu saamaan edes nollatuottoa
neljän ja puolen sadan mummon miljardin sijoituskannalle!
Tänä vuonna on tappioputki katkennut. Pörssikurssit
ovat lopettaneet laskunsa ja dollari on halventunut. Parantuneet
konjunktuurit ovat palauttaneet menetetyistä arvoista
toista miljardia euroa, mutta perusongelma jää:
ostettiin kalliita osakkeita kalliilla dollareilla.
Jos pörssikurssien nousu jatkuu, työeläkelaitosten
miljardimenetykset eivät toteudu täysimääräisinä.
Ne ovat kuitenkin olleet katastrofaalisen huonoja sijoituksia.
On ostettu kalliilla sellaista, mikä on nyt halpaa. Jos
ostaa pitää, se, mitä on ostettu, pitäisi
ostaa nyt eikä sitä pitänyt ostaa silloin kun
se ostettiin.
Suurin häviäjä: Kuntien eläkevakuutus
Eläkerahastovaltaa edustaa myös julkinen sektori,
siellä varsinkin Kuntien eläkevakuutus.
Kuntien eläkevakuutuksen sijoitukset ovat tuottaneet
jättitappiot. Muutamassa vuodessa ovat Amerikan - ja
muutkin - osakkeet alentuneet hinnassa niin että Kuntien
eläkevakuutuksen osakesalkun arvon aleneminen kolmessa
vuodessa, 3 miljardia euroa, on suurempi kuin kaikkien Suomen
kuntien yhteenlasketut vuosittaiset eläkemaksut (jotka
ovat muita työeläkemaksuja korkeammat).
Ei olisi ihme, jos kuntien eläkevakuutuspomot muistavat
iltarukouksissaan toivoa USA:n pörssikurssien nousua
jo omien virkojensa säilyttämisenkin puolesta.
Sitä sopii toivoa myös Kuntien eläkevakuutuksen
hallituksessa, jota sangen naisvaltaisesti miehittävät
Vantaan entisen kaupunginjohtajan Erkki Rantalan johdolla
demareiden, kepun ja kokoomuksen kuntapamput.
Työeläkerahoja pitää sijoittaa mahdollisimman
korkealla tuotolla, jotta tulevien eläkeläisten
eläkkeet voitaisiin turvata. Osakekeinottelu on saattanut
nirhaista tulevista eläkkeistä palan pois.
| 