Näin syntyvät tuloerot!
Hymy, toukokuu 2002
Suomalaiset suuryhtiöt näyttävät tänä vuonna maksavan ennätysosingot.
Koskaan aikaisemmin eivät niiden omistajat ole ottaneet ulos
näin paljon. Verottomasti.
Kansainvälisen kapitalismin eetos on tänään se, ettei maksimoida
yritysten voittoa vaan otettavaa ja myytävää niiden osakkeenomistajille.
Yrityksiä tyhjennetään vanhoista voitoista. Ulos otetaan se
raha, jonka yhtiöt käyttivät ennen investointeihin tulevaisuutensa
turvaamiseksi.
Sitä, miten rahoja kierrätetään osakkeenomistajilta osakkeenomistajille,
kuvaa hyvin tapaus Pohjola.
Ruotsalainen vakuutusyhtiö Skandia näytteli ensin
suomalaisyhtiön ystävää ja sai siltä sopuhintaan sen osakkeita.
Vuonna 1999 se pani tuulemaan ostamalla Meritan Pohjola-osakkeet,
rahastamalla Pohjolasta muutaman sadan miljoonan markan osingot
ja myymällä lopuksi kaikki osakkeensa Vakuutus-Sammolle (lue:
Pohjolan viholliselle) lähes miljardin markan voitolla.
Ulkomaalaisomistajaan ei siis voi luottaa - eikä oikein
kotimaiseenkaan.
Pohjola oli rikas. Se oli ollut Nokian osakkeiden
suuromistaja jo aikana, jolloin niitä sai halvalla. Kun pörssikurssit
nousivat, Pohjolan nykyomistajilla ei ole ollut siihen osaa
eikä arpaa, mutta silti he ottivat siitä kaiken hyödyn itselleen.
Pohjola pantiin myymään Nokian osakkeensa miljardivoitoilla,
ja siitä syntyi osingonjakokelpoista voittoa.
Nokian osakkeiden myyntivoitoista Pohjolan omistajat panivat
vuonna 200 yhtiönsä maksamaan heille 11 000 miljoonan markan
osingot (5500 %). Pörssiyhtiöiden osingot ovat Suomessa tunnetusti
saajilleen verovapaita.
Viime vuonna verotonta rahaa jaettiin osinkoina lähes 4
000 miljoonalla markalla (yli 2000 %).
Poisheitetyn rahan seurauksena Pohjolan substanssiarvo -
eli yhtiön omaisuuden arvo - aleni parissa vuodessa neljännekseen
entisestä. Niinpä osinkoja ei enää tänä vuonna riittänyt jakoon
kuin 1 200 miljoonaa (joka kuitenkin prosenteissa mitattuna
sentään on 400 prosentin osinko). Osingonjako oli myyntivoittoja;
se oli lähes kolminkertainen toiminnalliseen tulokseen verrattuna.
Näin on Pohjolan sadan vuoden voitot jaettu parissa-kolmessa
vuodessa yhtiön nykyomistajille verottomina osinkoina. Asiakkaille
ei ole riittänyt vakuutusmaksujen alennuksia.
Osingon- ja myyntivoittojen suurhyötyjiin on myös kuulunut
nykyinen Sampo, entinen Sampo-Leonia-Mandatum. Ostettuaan
Skandialta Pohjolan osakkeet se sai niille miljardiosingot.
Sitten se möi osakkeet uudella miljardivoitolla Pohjolalle
itselleen: Ilmariselle.
Sampo omasta puolestaan jakoi ne miljardit, jotka
se sai Pohjolan osakkeista (ja jotka Pohjola sai myymistään
Nokian osakkeista), osinkoina omille osakkeenomistajilleen.
Yhtiön suuromistajaksi oli juuri ennen osingonjakoa tullut
- Sauli Niinistön myötävaikutuksella - Björn Wahlroos,
joka sai Mandatumin fuusioimisesta Sampoon nykyarvoltaan runsaan
700 miljoonan arvoiset Sampo-osakkeet. Niiden perusteella
hän sai viime vuonna Sammosta omaan työhönsä perustumattomia
verottomia osinkoja 112 miljoonaa markkaa ja tänä vuonna 52
miljoonaa.
Veroakin Wahlroos maksoi, mutta vain 390 000 markan kuukausipalkastaan.
Jotta Sampo voi maksaa Wahlroosille osingot ja palkan myös
sen jälkeen, kun Pohjolan ryöstön rahat oli loppu, se on käynnistänyt
kustannusjahdin: kulut alas, osingot ylös. Lopettamalla henkilökunnalta
kirjaston ja leikkaamalla lehtitilauksia säästetään vuodessa
Wahlroosin kolmen kuukauden palkkaa vastaava summa.
Pohjolan tyhjentäjiin ennätti viimeisessä lähdössä mukaan
myös Kansallis-Osake-Pankin (KOP) tuhoamiseen osallistunut
Peter Fagernäs. Hän sai KOP:in johtokunnasta pehmeän
laskun sijoituspankki Conventumin omistajaksi samaan
tapaan kuin SYP:in kustannuksella keinotellut Björn Wahlroos
sai kultaisen kädenpuristuksen Mandatumin omistajaksi
ja sitä kautta miljardööriksi.
Fagernäs sai mitä ilmeisimmin satojen miljoonien tappiokierteeseen
joutuneen Conventumin fuusioitumaan Pohjolan kanssa. Fuusioon
suostuminen ei osoita Pohjolan johtajilta erityistä täysipäisyyttä.
Fuusiossa Fagernäs nimittäin sai Conventumin osakkeita runsaalla
200 miljoonalla markalla ja pääsi osallistumaan Pohjolan tänä
vuonna omistajilleen jakamiin omaisuuden myyntivoittoihin
eli osinkoihin. Niitä hän sai 32 miljoonaa markkaa puhtaana
käteen.
Pohjolasta on viety tuhkatkin pesästä.
Jotta Suomessa ovat voineet syntyä nykyhistorian suurimmat
tuloerot, siihen on vaadittu pidättäytymistä kaikenlaisista
palkankorotuksista, mutta ahneudelle ei ole saanut olla mitään
pidäkkeitä.
Yhtiöiden tyhjentäminen irtonaisesta rahasta eli myytävän
ja otettavan maksimoiminen on ajan henki. Se haisee.
|