Parlamentin kanta hallitusten väliseen
konferenssiin
(Esko Seppänen 2.4.2000)
Euroopan parlamentin perusoikeuksien valiokunnassa on
hyväksytty Dimitrakopouloksen ja Leinenin mietintö
parlamentin kannasta hallitusten väliseen konferenssiin
(HVK). Se on suunnitelma EU-valtiosta.
Valiokunnan mietintö hyväksytään mitä todennäköisimmin
huhtikuun puolivälissä koko parlamentin kannaksi.
Mietintö pitää sisällään seuraavaa:
- Parlamentille halutaan lisää valtaa. Jos siitä
tehdään tasavertainen lainlaatija neuvoston eli jäsenmaiden
hallitusten kanssa. se lisää isojen maiden valtaa,
koska europarlamentissa on paljon isojen ja vähän
pienten maiden edustajia.
- Parlamentin jäsenten ylärajaksi halutaan 700. Se
tarkoittaa, että laajenemisen jälkeen pienten maiden
edustus pienenee ja poliittisten ryhmien kirjo supistuu.
Edustuksellisuus ja erilaisuus kärsivät.
 -
Vuoden 2009 europarlamentin vaaleissa halutaan valita 70
edustajaa ns. yleiseurooppalaisilta listoilta, mikä
antaisi isoille maille ja isoille puolueryhmille
ilmaiseksi lisäpaikkoja.
- Vaalit ovat (muissa) EU-maissa listavaaleja, joissa
puolueet - eivätkä kansalaiset - valitsevat läpipääsevät
henkilöt. Eurolistojen kautta isojen maiden puolueet
valitsisivat myös pienten maiden edustajat. Puolueet
ovat EU:ssa europuolueita, joiden käyttöön annetaan
parlamentin rahoista europuoluetukea jo ensi vuonna.
- EU:lle halutaan myös antaa oikeus vaikeuttaa epämieluisten
eurokriittisten puolueiden toimintaa epäämällä
enemmistöpäätöksillä niiltä rahoitus.
- Lakia säätävässä neuvostossa halutaan lopettaa jäsenmaiden
veto-oikeus ja siirtyä päätöksenteossa suuria maita
suosiviin määräenemmistöihin. Lakien eli asetusten
ja direktiivien hyväksymisessä halutaan
kaksinkertaista yksinkertaista enemmistöä: enemmistöä
sekä äänistä (joita suurille maille annetaan nykyistä
enemmän) että maiden asukasluvusta.
- Komission asemaa halutaan vahvistaa tekemällä siitä
EU-valtion hallitus, jonka olisi nautittava EU-valtion
parlamentin eli europarlamentin luottamusta. Vuodesta
2010 lähtien komissaareja kierrätettäisiin niin että
pienillä mailla ei olisi aina omaa komissaaria.
- EU:lle halutaan oma perustuslaki, jonka yksi osa olisi
valmisteilla oleva perusoikeusjulistus. Vain
perustuslait hyväksyttäisiin tulevaisuudessa
yksimielisesti, ja kaikki muut lait halutaan säätää
määräenemmistöpäätöksin. Tämä päätöksentekojärjestys
koskisi myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
- EU:lle halutaan antaa oma oikeushenkilöllisyys, joka
helpottaisi erilaisten sopimusten hyväksymistä
kansallisten parlamenttien sijasta.
- EU:sta halutaan tehdä yhteinen oikeusalue
liittovaltion poliiseineen ja yleisen syyttäjän
toimistoineen.
- EU-valtiolla on jo oma raha: euro. Euroopan
Keskuspankki (EKP) halutaan edelleen säilyttää
maailman epädemokraattisempina keskuspankkina.
- Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) täysintegrointi
EU:hun halutaan tehdä niin, että erilaiset
sotilaalliset komiteat kirjataan perussopimuksiin.
Unionille halutaan myös puolustusministerineuvosto.
Naton kollektiiviset turvatakuut halutaan siirtää
WEU:lta EU-sopimuksiin, vaikka (liittoutumattomilla)
mailla säilyisikin mahdollisuus olla niiden
ulkopuolella. EU:n sopimuksiin tulisi kuitenkin sitä
kautta sotilaallinen ulottuvuus. Sitä kautta EU:ta
militarisoidaan.
- Rauhaanpakottaminen halutaan maksattaa EU:n
yhteisbudjetista myös niillä mailla, jotka eivät
halua sotia.
Hallitusten väliseen konferenssiin ollaan kesän
aikoihin tuomassa EU-valtion luonteen ja kehityksen
kannalta ratkaisevan tärkeä asia, joka kulkee nimellä
joustavuus.
Joustavuus on sitä, että kiireisimmät EU-maat
saisivat muodostaa EU:n sisään omia sisäpiirejään,
joille on jopa vaadittu omia toimielimiä. Käytännössä
HVK:n joustavuus on sitä, että kiireisimmät EU-maat
saisivat muodostaa EU:n sisään oman Nato-perustaisen
sotilasyhteisön ilman, että muut (esimerkiksi
liittoutumattomat) maat voivat sen estää. Siihen ei
olisi pakko lähteä mukaan, mutta avainasia tässä
joustavuudessa on se, että sitä kautta EU:n luonne
muuttuisi. Poliittista integraatiota syvennettäisiin
sotilasyhteistyöllä, ja se EU olisi silloin ihan eri
asia kuin se unioni, johon Suomi liittyi vuonna 1995.
HVK:n tulokset on hyväksyttävä kaikkien jäsenmaiden
parlamenteissa.
Tanskassa jokaisesta EU-päätöksestä, jolla
kansallinen itsemääräämisoikeus vähenee, on järjestettävä
kansanäänestys.
Nyt ovat HVK:ssa esillä niin isot asiat, että
tulevista Nizzan päätöksistä olisi myös Suomessa järjestettävä
kansanäänestys. Kansalle on annettava tilaisuus ottaa
kantaa EU:n muuttumiseen ihan eri EU:ksi, johon
liittymiseen saatiin lupa vuoden 1994 kansanäänestyksessä.
Tämän HVK:n jälkeen EU-valtiolla on laillinen perusta
muuttua liittovaltioksi, jos me emme puolusta omaa täysivaltaisuuttamme.
|
