Rauhanturvalain muutos
Hämeenlinna 15.9.2003
Suomen EU-politiikassa on epäonnistuttu lähes kaikessa,
mitä Lipponen on ajanut.
Suurin virhearvio on ollut sitoutuminen ns. yhteisömetodiin,
jonka ydin on vahva komissio. On uskottu, että komissio
puolustaa pienen maan etua paremmin kuin maa itse. Suomi on
ollut EU:n kovaan ytimeen pyrkiessään muita pohjoismaita
federalistisempi ja erkaantunut niiden yhteydestä.
Meidän poliittinen eliittimme epäonnistui surkeasti
yrittäessään pyhittää EMU:un liittyvät
tulonjako- ja työttömyysongelmat tyrkkimällä
Ruotsia EMU:un.
Lipposen linjalla pyritään EU:n ytimiin hinnasta
välittämättä. Suorastaan avoimestihan
SDP:n puheenjohtaja vaatii Suomen EU:n puolustusytimeen ja
sitä kautta liitoutumattomuudesta luopumiseen.
On nyt pantava merkille, miten puolustusministeri Seppo Kääriäinen
on alkanut vaatia rauhanturvalakimme muuttamista EU:n perustuslain
takia. Suomen halutaan osallistuvan EU:n kriisinhallintaoperaatioihin
ilman YK:n mandaattia. Silloin nämä operaatiot ovat
kansainvälisoikeudellisesti laittomia. Halutaan siis
meilläkin olla Naton tapaan valmiita hyökkäämään
laittomasti.
Muutosta perustellaan niin, että sen avulla kirjataan
lakiin tosiasiallinen tilanne: se, että suomalaiset osallistuvat
EU-johtoiseen soilasoperaatioon Makedoniassa (FYROM).
Peruste on väärä.
Suomalaiset toimivat Makedoniassa EU:n kriisin-
hallintatehtävissä. EU:n edellinen puheenjohtajavaltio
Kreikka tulkitsi niillä olevan YK:n mandaatin. Sama on
ollut Suomenkin tulkinta, koska muutoin ei joukkoja olisi
sinne voinut
lähettää.
Kun Kääriäinen haluaa lainmuutosta, jolla
oikeutettaisiin Suomen osallistuminen rauhaanpakottamistehtäviin
ilman YK:n mandaattia, kyseessä ei ole nykyisen tilanteen
laillistaminen vaan uomen liittäminen siihen Nato-maiden
rintamaan, joka voi hyökätä toisiin maihin
laittomasti ilman YK:n mandaattia
Huolimatta EU-jäsenyydestä Suomen on kunnioitettava
oikeusvaltion periaatteita. Siksi rauhanturvalakia ei pidä
muuttaa.
Suomella on täysi oikeus ja vapaus olla EU:n perustuslain
ongelmallisimpien puolustusartiklojen ulkopuolella. Perustuslakiluonnos
ei pakota meitä sotilaalliseen rakennyhteistyöhön
tai hyväksymään kollektiivien puolustusklausuulin
sisältävää Nato-yhteensopivaa julistusta.
Jos siis Suomella on tahto olla liittoutumaton ja EU:n puolustusytimen
ulkopuolella, se on mahdollista ilman perustuslakiluonnoksen
muutoksiakin. On alettava epäillä poliittisen eliittimme
tahtoa.
Keskustan vanha johto oli ratkaisevassa asemassa, kun Suomi
liittyi EU:hun. Uusi johto tuntuu vievän Suomea EU:n
perustuslain kautta Natoon.
| 