Lehdistötiedote 15.9.2000

22 meppiä haastoi Euroopan parlamentin ja komission EY-tuomioistuimeen

Euroopan parlamentti ei ole aivan oikea parlamentti. Sillä on rajallinen lainsäädäntömahdollisuus, ja suurin osa sen päätöksistä on yksinomaan poliittisella enemmistöllä hyväksyttyjä mielipiteitä.

Euroopan parlamentin on noudatettava toimissaan EU:n perussopimuksia, joita se ei ole itse laatinut. Artiklan 230 mukaan yhteisön tuomioistuin tutkii "Euroopan parlamentin sellaisten säädösten laillisuuden, joiden tarkoituksena on tuottaa oikeusvaikutuksia suhteessa kolmansiin osapuoliin" ja luonnollinen henkilö voi nostaa kanteen, jos "se koskee ensin mainittua henkilöä suoraan tai erikseen".

Tältä oikeusperustalta 22 Euroopan parlamentin jäsentä on nostanut Luxembourgin EY-tuomioistuimessa 5.9.2000 kanteen komissiota ja parlamenttia vastaan päätöksestä, jonka parlamentti hyväksyi 5.7.2000 äänin 365 puolesta, 145 vastaan ja 40 tyhjää. Kyseessä oli sellainen puitesopimus Euroopan parlamentin ja komission suhteista, jossa rajoitettiin yksittäisten parlamentin jäsenten oikeutta saada tietoja komission asiakirjoista perussopimuksissa määritettyjen valvontatehtävien suorittamiseksi varsinkin vastuuvapauden myöntämiseen osalta.

Haasteen esittäjien mielestä parlamentilla ei ole enemmistöpäätökselläkään oikeutta rikkoa perussopimuksia eikä omaa työjärjestystään, jossa on tarkoin määritelty menettelyt tällaisia tapauksia varten. Nyt puitesopimus ikään kuin salakuljetettiin parlamentin läpi ilman valiokuntakäsittelyä ja julkista keskustelua.

Taustalla on myös EU:n ulkopolitiikan korkean edustajan aloitteesta syntynyt neuvoston päätös, jolla EU:n uuden ulkopoliittisen ulottuvuuden sotilas- ja  siviilikriisinhallintaan liittyvä valmistelutyö salataan. Tärkeä periaatekysymys on, että Euroopan parlamentille on annettu sellainen komission valvontatehtävä, johon liittyy vastuuvapauden myöntäminen, eikä yksittäinen edustaja ei voi sitä täysipainoisesti harjoittaa, jos hänellä ei ole oikeutta saada
käyttöönsä tarpeellisia asiakirjoja. Haasteen esittäneet mepit ovat asiakirjojen salaamisen osalta asianosaisia.

Haaste nostaa esille Euroopan parlamentin aseman: se ei ole parlamentti siinä merkityksessä, että sen päätökset olisivat lakeja, eikä sillä kanteen esittäjien mielestä ole
oikeutta enemmistöpäätöksin rikkoa perussopimuksia. EY-tuomioistuin toimii tässä asiassa ikään kuin perustuslakituomioistuimena.