Ovatko tulollaan euroverot?

6.7.2001

Euroopan parlamentissa äänestettiin 5.7.2001 Jutta Haugin (sd) mietinnöstä ns. omista varoista.

Omat varat ovat EU:n budjetin tulopuoli, joka koostuu ennen muuta 1) jäsenmaiden EU:n ulkorajoilla perimistä tulleista, 2) EU:lle maksettavasta osuudesta jäsenmaiden arvonlisäveron tuotosta sekä 3) ns. bruttokansantuotemaksusta. Omat varat ovat sama asia kuin EU:lle maksetut jäsenmaksut.

Kun vähennetään kunkin maan EU:lle tilittämistä omista varoista niille maksetut palautukset (ennen muuta maatalouteen ja aluepolitiikkaan), selviävät nettomaksajat ja -saajat.

EY:n tilintarkastustuomioistuimen tuoreimman raportin mukaan maat jakautuvat nettomaksajiin (-) ja nettosaajiin (+) seuraavalla tavalla (luvut miljoonia markkoja): Saksa -68 100, Englanti -31 700, Hollanti -19 100, Italia -10 500, Belgia -7 600, Ruotsi -7 300, Ranska -7 000, Itävalta -5 000, Suomi -1 850, Tanska -850, Luxemburg -100, Irlanti +10 900, Portugal +16 000, Kreikka +21 800 ja Espanja +39 900 miljoonaa markkaa. Saksa on suuri nettomaksaja. Ranskan ja Tanskan maataloudet ovat EU:n suuria hyötyjiä. Koheesio- eli EU:n omat kehitysmaat Espanja, Kreikka, Portugali ja Irlanti ovat suuria nettosaajia.

Suomen veronmaksajien varoista noin 2 000 miljoonaa markkaa jää joka vuosi Brysselin hallintokuluihin tai kierrätetään muiden maiden hyväksi.

Yllä oleva tilasto ei olisi tilasto, jos se ei olisi harhaanjohtava. Se antaa ihan väärän kuvan Englannin, Belgian ja Hollannin jäsenmaksuista. Ne perivät rajoillaan huomattavasti enemmän tullimaksuja kuin muut maat, ja ne tekevät niin myös muiden maiden puolesta. Tilastot EU:n omista varoista ovat näiden maiden osalta täysin harhaanjohtavia.

Erityisen ongelmallinen on Englannin tapaus. Itse asiassa se on yksi EU:n taloudellisia vapaamatkustajia. Pääministeri Thatcher nimittäin neuvotteli sille alennuksen jäsenmaksuista, ja poliittisista syistä Euroopan demarit eivät nyt voi nostaa Englannin jäsenmaksua muiden maiden tasolle. Jos niin tapahtuisi, EU-vastainen kansalaismielipide tuhoaisi Blairin puolueen.

Suomi maksaa osan Englannille arvonlisäveron ja bruttokansantuotteen perusteella maksuun kuuluvasta jäsenmaksusta, eikä kyseessä ole mikään pikkusumma. Me maksamme vuonna 2001 Englannin puolesta EU:lle 600 miljoonaa markkaa.

Mainittakoon, että Englannin verohelpotusta Suomi maksaa myös Saksan, Hollannin, Itävallan ja Ruotsin puolesta. Näille EU:n suurimmille netoomaksajille annettiin Englannin osuudesta helpotus, joka sitten tuli maksuun muille, siis myös meille.

Europarlamentissa Haugin raportin merkittävin uusi linjaus oli se, että siinä vaadittiin "eurooppalaisen veron" käyttöönottoa. Tekstin sanamuoto kuului näin: "Euroopan parlamentti tukee pyrkimyksiä ottaa mahdollisesti käyttöön suorana tulolähteenä eurooppalainen vero, joka ei aiheuta lisäkustannuksia veronmaksajille ja voisi vahvistaa unionin ja sen kansalaisten välistä yhteyttä."

Se, että asia nousi esille, ei ole sattuma. Eurovero on federalistien pysyvällä asialistalla. EU:n federalistisin maa Belgia on nyt puheenjohtajamaa, ja se on ilmoittanut vievänsä asiaa eteenpäin puheenjohtajakaudellaan. Europarlamentti, jossa on federalistinen hegemonia, teki näin poliittista tilaa Belgian aloitteille.

Ne, jotka haluavat säilyttää kansallisen täysivaltaisuuden, vastustavat EU:lle annettavaa verotusoikeutta.

Europarlamentissa ehdotus EU:lle annettavasta verotusoikeudesta kaatui täysistunnon äänestyksessä 290-195, 20 tyhjää. Tulos oli takaisku niille, joilla on kiire liittovaltioon. Sosialidemokraatit ja vihreät olivat pääsääntöisesti euroveron kannalla, mutta monille konservatiiviryhmänkin federalisteille ehdotus oli liian radikaali; pelättiin äänestäjiä, jotka eivät halua lähettää lisää rahaa EU:lle.

Eräät suomalaismepit eivät sen sijaan pelkää mitään. Suomalaisista euroveron puolesta äänestivät Hautala, Iivari, Kauppi, Myller, Paasilinna ja Wuori. Vastaan äänestivät Korhola, Pesälä, Pohjamo, Seppänen, Suominen, Thors, Virrankoski ja Väyrynen.Vatanen lintsasi äänestyksestä ja Matikainen-Kallström oli äitiyslomalla.

Lisätietoa euroveroon 10.7

Valtiovarainministereiden Ecofin-neuvostossa 10.7.2001 puheenjohtajamaa Belgia esitteli idean omien varojen perimisestä uudenlaisten euroverojen muodossa.

Oli tiedossa, että Benelux ei ollut päässyt sisäiseen yksimielisyyteen asiasta, ja Hollanti olikin ensimmäinen, joka asetti veron perusteet kyseenalaisiksi. Muut maat seurasivat perässä, ja sillä tavalla ajatus euroverosta hiipui ilman suuria intohimoja pois puheenjohtajakauden asialistalta.

Belgia on ilmoittanut tuovansa vielä ns. Tobin-veron valtiovarainministereiden käsittelyyn. On luultavaa, että ajatukselle käy samalla tavalla, tai sitten päätetään laatia asiasta laaja selvitys.

Suomen valtiovarainministeriön teettämä selvitys Tobin-verosta valmistui keväällä, ja siinä esitykseen suhtauduttiin kielteisesti. Suomi ei ole koskaan ollut valmis uhmaamaan kapitalismin "pakkoja".

[ Etusivulle | seppanen@kaapeli.fi ]