Eläkeyhtiöt käyttävät sijoitusvaltaa
Työeläkerahastojen kasvulle ei ole loppua näkyvissä
Suomen työeläkejärjestelmää ei paljon
arvostella.
Ollaan tuudittauduttu ajatukseen, että kaikki on hyvin:
että rahastoitu raha tuottaa pääomatuloa ja
että eläkkeet maksetaan sen mukaan kuin on sovittu.
Kukaan ei kysy, mitä varten eläkevaroja oikein rahastoidaan?
Työeläkerahastot paisuvat
Suomen työeläkejärjestelmässä on
neljä vuosikymmentä varauduttu tulevien eläkkeiden
maksuun ja siinä tarkoituksessa kasvatettu rahastoja.
Se tapahtuu niin, että eläkemaksuja peritään
enemmän kuin maksetaan eläkkeitä.
On jäänyt päättämättä,
milloin rahastoituja rahoja aletaan käyttää
eläkkeiden maksuun.
Peruskysymys on, aletaanko eläkkeitä joskus maksaa
rahastojen pääomasta vai käytetäänkö
siihen tarkoitukseen aina vain rahojen tuottoa.
Viime vuoden lopulla työeläkerahastoissa oli 78,6
miljardia euroa. Niin paljon ei ole missään muualla.
Rahaa oli niin paljon, että siitä voitaisiin maksa
kaikki työ- ja virkaeläkkeet seuraavien 6-7 vuoden
ajan.
On kyse Suomen talouden tärkeimmästä oikeudesta
käyttää sijoitusvaltaa.
Eläkerahat ulkomaille
Viime vuosina yhä suurempi osa eläkerahoista on
sijoitettu ulkomaille, ja jo yli 60 prosenttia tulevien eläkeläistemme
rahoista hyödyttää ulkomaista elinkeinoelämää.
On alettu sijoittaa ulkomaille eli keinotella ulkomaisissa
osakepörsseissä.
Sieltä saattaa tulla tuottoja, mutta on kokemusta myös
jättiläismäisistä tappioista. Vuodet 2000,
2001 ja 2002 tuottivat kaksien sotakorvausten verran tappiota,
kun taas vuosi 2003 oli hyvä: Helsingissäkin pörssin
markkina-arvo nousi ilman sijoittajien omia ponnisteluja yli
40 prosenttia.
Tänä vuonna on taas tulossa suuria arvonalennuksia.
Rahastojen rajaton kasvu
Eläkerahastojen kasvattamista perustellaan sanomalla,
että varaudutaan tuleviin eläkemenoihin: että
tulevat maksuun suurten ikäluokkien eläkkeet.
Kun eläkemaksut ovat eläkemenoja suuremmat, rahastoilla
voidaan tulevaisuudessa hillitä eläkemaksun nousua.
Yksityisellä sektorilla ei vielä yhtäkään
eläkettä ole tarvinnut maksettu rahastoista,
eikä edes rahojen tuottoa ole tarvinnut käyttää
eläkkeiden maksamiseen. Tällä menolla eläkerahastot
kasvavat maailmanloppuun saakka, ja kasvua vauhdittaa myös
se, että periaatteessa myös rahastojen tuotto voidaan
rahastoida.
Ei ole ihme, jos ulkomaiset vakuutusyhtiöt haluavat saada
osansa tästä sijoitusvallan automaatista. Ulkomainen
pääoma haluaa EU:ssa ulottaa "kilpailun"
myös näihin rahoihin.
EU:n perustuslakiin ei ole kirjattu eläkerahoillemme
suojaa EU-kapitalismia vastaan. On vielä epäselvää,
saako Suomi - EY:n liittymissopimukseemme kirjatulla tulkinnanvaraisella
tavalla - jatkaa suomalaisten sijoittajien suojelua ulkomaista
pääomaa vastaan.
Myös julkisen vallan eläkkeitä rahastoidaan
Eläkevarojen rahastoimisen periaate on ulotettu yksityisen
mallin mukaan myös julkiselle sektorille: kuntiin
ja valtiolle.
Yksityisen sektorin ja kuntien eläkelaitoksiin kerättiin
vuonna 2002 eläkemaksuja niin että rahaa riitti
2 miljardia euroa rahastoitavaksi yli maksettujen eläkkeiden.
Valtion virastojen ja laitosten eläkemaksut eivät
sen sijaan riitä eläkkeisiin, vaan osa menoista
katetaan valtion budjetista. Silti valtion budjetista on maksettu
yli 5 miljardia euroa rahastoihin. Se on valtiolle virtuaalimeno,
jos rahaa ei käytetä koskaan eläkkeiden maksuun.
Rahastointi on automaatti
Valtiovallan päätöksillä eläkerahastointia
jatketaan ainakin vuoteen 2013 asti. Ei ole tietoa siitä,
mitä rahastoille tapahtuu sen jälkeen.
Kapitalisti on epäilemättä sitä mieltä,
että rahastoja ei pitäisi koskaan purkaa eli niiden
varoja ei pidä käyttää eläkkeiden
maksamiseen. Hän haluaa, että eläkerahoilla
tuetaan sijoitusmarkkinoita, jotta niillä riittäisi
ostovoimaa kapitalistien myymille mitä erilaisimmille
pääoma- ja keinotteluhyödykkeille. Vain rahastojen
tuoton saisi käyttää eläkkeisiin.
Työeläkerahastot ovat Suomessa taloudellisen vallan
keskittymiä. Niiden avulla hallitaan isännätöntä
pääomaa, joka ei palvele oman maan asiaa. Sijoitustoiminnan
tuottoa ei valtiovalta pysty valvomaan, eikä sitä
edes halua tehdä. Kukaan ei suojele meitä kupruilta.
Pienyritykset maksajina
Aikaisemmin, jolloin osa eläkemaksuista lainattiin takaisin
yrityksille, työeläkerahastot olivat työnantajille
halpaa lainarahaa. Rahoitusmarkkinoiden muuttuessa takaisinlainauksen
merkitys on supistunut.
Suuryhtiöiden näkökulmasta eläkerahastot
ovat edelleen siinä mielessä "omaa rahaa",
että eläkevaroja voidaan sijoittaa lähipiiriyhtiöiden
kiinteistöihin sekä osakkeisiin.
Pienyritysten kannalta tilanne on usein toinen: korkeat
eläkemaksut rasittavat tuotannon kannattavuutta eikä
yrittäjä niistä hyödy.
Kunnat maksajina
Myös kuntien talouden kannalta eläkerahastoinnin
perusteet herättävät kysymyksiä.
Kuntien eläkemaksut ovat korkeat. Vuonna 2002 eläkemaksut
olivat 27 prosenttia palkoista. Osa maksuista menee Kuntien
eläkevakuutuksen rahastoon, joka sijoittaa yhä
enemmän varoja ulkomaisiin osakkeisiin. Sopii toivoa,
että sijoitusten arvo säilyy ja että rahastoa
käytetään tulevaisuudessa kuntien eläkemaksun
alentamiseen. Kunnat tarvitsisivat sitä jo nyt?
|