Lammas nimeltä Dolly
Kolumni Hymyssä 2/2002
Olin luullut, että Paavo Lipponen on vain sakalaista sukua,
mutta hän onkin omien sanojensa mukaan italialaista kuningassukua.
Suku on jäljitetty Lombardian kuninkaaseen Berengar II:een
(900-966) ja hänen tyttäreensä prinsessa Roscillaan.
En tiedä, olisiko Berengar ylpeä suomalaisesta tuotteestaan,
mutta hänellä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin naida napsauttaa
kuningasta ja katsoa mikä siitä tulee.
Meidän aikanamme asiat ovat toisin. Mont vallanpitäjät pitävät
itseään niin korvaamattomina, että he tahtovat itsestään kopion,
ja se saattaa olla joskus mahdollista. Näin myös tulevat sukupolvet
saisivat nauttia italialais-saksalaisesta kloonista Suomen
valtaistuimella.
On jo ihmistekoinen lammas. Sille on annettu nimeksi Dolly.
Sillä ei ole isää eikä äitiä, vaan se on synnytetty solusta,
joka on otettu meille tuntemattomaksi jäävän lampaan utareesta.
Luovuttajan täytynee olla naaras, koska sillä on ollut utare.
Eläimen voi kloonata myös muista kuin naispuolisista ruumiinosista.
Muun muassa on kloonattu lehmiä monistamalla soluja korvien
ihosoluista.
Sikojen monistaminen on sitten jo vaativampi lisääntymisharjoitus.
Sikaemakko nimittäin kantaa kerrallaan (toisin kuin hevonen
tai lehmä - tai ihminen ) useampaa sikiötä, ja sialla on aina
moninkertainen määrä kaksosia. Kun kloonataan sikoja, emakon
kohtuun pitää sijoittaa useita alkioita, ja se on teknisesti
vaativa toimenpide.
Sikojen kloonaus on kuitenkin taloudellisesti kannattavaa
puuhaa, sillä sian elimiä voidaan niiden koon ja niistä puuttuvan
hylkimisgeenin takia käyttää ihmisten varaosiksi. Sellainen
mies se vasta oikein kunnon sika on, jolla on sian sydän!
Kloonaamalla sikoja monistetaan kloonajayhtiöiden pörssikursseja.
Pitää erottaa toisistaan kloonaus ja keinohedelmöitys.
Keinohedelmöityksessä käytetään munasolua ja siittiötä,
joita ei ole otettu minkään sattumanvaraisen ihmisen nännistä
tai korvannipukasta. Ostaaan tehdä täsmähedelmöityksiä tietystä
munasolusta ja siittiöstä, eikä siinä ole mitään luonnotonta.
Lapsettomuushoitoon käytettävä keinohedelmöitys on taloudellisesti
merkittävää liiketoimintaa. Se tarkoittaa, että on lääkäreitä,
jotka eivät tunne eettisia rajoja. Rivoin on tapaus, jossa
62-vuotiaaseen ranskalaiseen naiseen istutettiin USA:ssa hänen
vajaamielisen veljensä siittiöllä hedelmöitetty lainamunasolu.
Lääkäri sanoo, ettei hän tiennyt. Näissä asioissa pitäisi
tietää.
On myös lääkäreitä, jotka ovat valmiita tekemään sellaisen
rikoksen ihmiskuntaa kohtaan, mitä edustaa ihmisen kloonaus.
Tällainen lääkäri on italialainen "Tohtori Outolempi": Salvatore
Antinori. Hän on ilmoittanut käynnistävänsä paikassa, jota
hän ei kerro, ihmisen kloonauksen.
Ongelma on, että isättömästä ja äidittömästä kloonilapsesta
ei välttämättä tule terve yksilö.
Eläimiä kloonatessa on syntynyt valtaisa määrä yksilöitä,
jotka ovat olleet epämuodostuneita tai muuten elinkelvottomia.
Hukkaprosentti on suuri.
Dollykin on sairas. Se ontuu vasenta takajalkaansa, ja on
tutkittu, että sillä on niveltulehdus. Se voidaan ilman suuria
ongelmia panna lihoiksi, ja monet epäonnistuneet eläinkloonit
on pantukin. Koe-eläimen tappaminen ei ole samanlainen eettinen
ongelma kuin aloittaa elämiskokeet ihmisillä.
Kun kloonataan ihmisiä, saattaa syntyä jotain, jota ei haluta.
On mahdollista, että "lapsilta" puuttuu jotain - tai heissä
on jotain - sellaista, joka tuo mukanaan sellaisia Frankenstein-ominaisuuksia,
jotka tekevät heistä ihmishirviöitä. Ainakin heidän tunne-elämäänsä
luulisi vaurioittavan sen, että heillä ei ole oikeaa biologista
äitiä ja isää.Lienee niin, että perhe on sittenkin jokaiselle
ihmisille läheisin yhteisö.
Kloonaajat kloonaavat, ja jos syntyy epäonnistuneita tekeleityä,
heidän vastuunsa loppuu siihen. Meidän muiden vastuu taas
alkaa siitä.
Kloonausta halutaan käyttää hyväksi lääketieteellisessä
tutkimuksessa ilman, että tarkoituksena on tuottaa klooni-ihmisiä.
Tautien tutkimustarkoituksiin parhaita soluja ovat ihmisen
kantasolut, joita monistetaan alle 14 vuorokautta vanhoista
alkioista. Siinä vaiheessa ne ovat vielä yleissoluja eivät
ole erikoistuneet tuleviin tehtäviinsä.
Näitä soluja syntyy hedelmällisyyshoidossa suuria määriä.
Olen valmis antamaan ylijäämäkantasolut tieteellisen tutkimuksen
käyttöön sen sijasta että ne tapetaan heti. Kysymys on silloin
myös etiikasta ja filosofiasta: mikä on elämän alkupiste,
onko syväjäähdytetty alkio "elossa" ja kuka saa päättää "elävien"
alkioiden tappamisesta. Europarlamentissa me emme ole pystyneet
vastaamaan näihin kysymyksiin, mutta ilmeisen yksimielisiä
me olemme siitä, että ihmisen kloonaus on rikos ihmiskuntaa
kohtaan.
Suomessa siitä rikoksesta muuten rangaistaan sakoilla tai
eneintään kahdella vuodella vankeutta. Mutta Suomi onkin Euroopan
kloonausvapaamielisimpiä maita.
Tieteessä lopputuloksen ei pidä antaa pyhittää keinoja.
Ihminen on kokonaisuus: sekä biologinen ruumis että inhimillinen
tietoisuus. Ihminen on jalostunut ja sosiaalistunut ihmiseksi
luonnonvalinnan pitkässä ketjussa. Tajunta tekee ihmisestä
ihmisen, eikä sitä voida kloonata.
|