Brokin mietintö europarlamentin HVK-kannaksi 24.9
Euroopan parlamentissa on federalistien eli liittovaltiolaisten
hegemonia.
Heidän äänillään europarlamentti
hyväksyi luvuin 335-106, 53 tyhjää, perustuslakikonventin
esityksen uuden unionin perustamiseksi.
Europarlamentti oli samaa mieltä kuin federalistit yleisemminkin
Euroopassa: konventin laatiman luonnoksen avaaminen ehdottamalla
siihen muutoksia vaarantaisi lopputuloksen.
Brokin mietintö
Europarlamentti edustaa ylikansallista valtaa. Siinä
on isoilla mailla iso edustus ja pienillä mailla pieni.
Syyskuun täysistunnossaan Eurooppa- eli liittovaltioasiaa
ajava parlamentti hyväksyi HVK-kannakseen ns. Brokin
mietinnön.
Elmar Brok on oikeistomeppi, joka edustaa tiukkaa saksalaista
liittovaltiolinjaa. Hän oli konventissa oikeiston europuolueen
(PPE) ryhmänjohtaja, joka myös pyrki toiseksi Euroopan
parlamentin nimeämäksi tarkkailijaksi hallitusten
väliseen konferenssiin (HVK); toinen on saksalaisdemari
ja konventin politbyroon jäsen Klaus Hänsch.
Oikeistoryhmän sisäisessä äänestyksessä
äänet jakautuivat ensin tasan 95-95 Brokin ja toisen
konventin politbyron jäsenen, espanjalaisen Inigo
Mendez de Vigon kesken. Sen jälkeen Brok ehdotti,
että hän vuorottelisi HVK-tarkkailijana Mendez de
Vigon kanssa, mutta ryhmä päätti toisin; kaksi
saksalaista puhumassa koko Euroopan parlamentin nimissä
olisi ollut liikaa.
Lisää määräenemmistöpäätöksiä
Parlamentti, jonka valta kasvaa ylikansallisen päätöksenteon
lisääntyessä, oli tyytyväinen uuteen lainsäädäntömenettelyyn.
Se pitää myönteisenä tätä
yhteispäätösmenettelyn soveltamisalan huomattavaa
laajentamista ja korostaa, että tätä laajentamista
on edelleen jatkettava. Yhteispäätösmenettely
on sitä, että lainsäädäntöesityksiin
kysytään sekä lakeja säätävän
ministerineuvoston että myös europarlamentin mielipide
ja että viime vaiheessa ylikansallisella parlamentilla
on kaikkiin esityksiin veto-oikeus.
Brokin mietintöön hyväksyttiin myös kappale,
jonka mukaan parlamentti pitää erityisen tärkeänä
neuvoston määräenemmistöpäätösten
laajempaa käyttämistä lainsäädännön
alalla ja korostaa että tulevaisuudessa määräenemmistöpäätöksiä
tai vahvistetun määräenemmistön käyttöä
pitää laajentaa. Määräenemmistöpäätösten
lisääminen vie veto-oikeuden pieniltä mailta
ja antaa sen kolmelle isolle maalle yhdessä.
Tämän Suomenkin eduskunnan valtaa vähentävän
kappaleen puolesta äänestivät muut suomalaismepit
paitsi Pesälä, Pohjamo, Seppänen ja Väyrynen.
Eduskuntamme vallan vähentämisen puolella olivat
siis kaikki kokoomuslaiset, demarit, vihreät sekä
Thors ja Virrankoski.
Euroopan parlamentti oli niin ikään tyytyväinen
määräenemmistöpäätösten
ja yhteispäätösmenettelyn soveltamisen laajentamisesta
vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaan alueeseen
sekä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen yleisen
toimivaltajärjestelmän laajentamista oikeus- ja
sisäasioihin. Tämä merkitsee ylikansallisen
päätöksenteon laajentamista oikeusasioihin
eli kansallisen itsetuntemuksen kannalta olennaiselle alueelle:
kysymyksiin siitä, minkä ihmiset kokevat olevan
oikein ja väärin. Hstorian kuluessa yleisen hyväksynnän
saaneita kansallisia oikeussäännöksiä
halutaan harmonisoida EU:n enemmistöpäätöksin.
Tätä kappaletta kannattivat ja vastustivat samat
suomalaiset kuin edellisessäkin asiassa.
EU:n perustuslain ensisijaisuus
EU:n perustuslaissa lukee, että se on ensisijainen kansalliseen
lainsäädäntöön - ja siis myös
kansallisiin perustuslakeihin - nähden niissä asioissa,
jotka on annettu EU:n toimivaltaan.
Tämän kirjaamista perustuslakiin vastusti suomalaismepeistä
yhdessä 82 muun mepin kanssa vain Seppänen.
Muut ilmeisesti perustelevat myöntyväisyyttään
sillä, että näin on aina ollut. Silloin unohtuu,
että EU:n lakien ylemmyys omiimme nähden ulotetaan
perustuslaissa kaksinkertaiseen määrään
uusia asioita.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja puolustus
Brokin mietinnössä nähtiin myönteisenä
se, että tehostettuun yhteistyöhön osallistuvat
maat voivat ottaa käyttöön keskenään
määräenemmistöpäätökset
tapauksissa, joissa perustuslakiluonnoksessa muutoin edellytetään
yksimielisyyttä. Tehostettu yhteistyö
on sitä, että EU:n sisässä tietyt maat
voivat perustaa omia toimielimiä ja käyttää
toimissaan EU:n nimeä ilman että kaikki maat ovat
mukana.
Puolustuksen alueella sitä kutsutaan rakenneyhteistyöksi,
ja siihen liittyen Euroopan federalistit haluavat perustaa
eräänlaisen puolustus- ja hyökkäys-EMU:n
, jossa tietty maajoukko saa perustaa unionin rakenteisiin
omia, Nato-yhteensopivia sotilaselimiä.
Suomalaisista kaikki kokoomuslaiset ja kaikki demarit kannattivat
sitä, että Euroopan parlamentti tukee mahdollisuutta
rakenteelliseen yhteistyöhön turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa
niin että Nato-sitoumukset otetaan huomioon.
Europarlamentti oli huolestunut siitä, ettei saatu aikaan
neuvostossa "tietyillä elintärkeillä aloilla
vaadittavan yksimielisyyden poistamista mukaan lukien erityisesti
yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ulko- ja
turvallisuuspolitiikkamme olivat valmiita antamaan vieraisiin
käsiin kaikki kokoomuslaiset (Korholan jättäessä
äänestämättä) sekä demareiden
Iivari ja Myller (Paasilinnan äänestäessä
vastaan). Kepulaiset, vihreät ja Seppänen eivät
olisi halunneet lisätä vierasta valtaa.
Nato-äänestys
Yhtyneen vasemmistoryhmän puheenjohtaja Francis Wurtz
ehdotti ryhmän nimissä Nato-kielteistä lausumaa,
joka kaatui äänestyksessä luvuin 309-77, 28
tyhjää.
Esitys kuului niin, että parlamentti pitää
valitettavana, että ehdotuksessa perustuslaiksi edellytetään,
että yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on
sopusoinnussa Naton yhteydessä määritettävän
politiikan kanssa; pitää valitettavana ajatusta
sellaisesta eurooppalaisesta turvallisuuspolitiikasta, joka
perustuu sotilaalliseen ulottuvuuteen tiiviissä yhteistyössä
Naton kanssa sekä jäsenvaltioiden sotilasbudjettien
kasvattamiseen; katsoo, että Euroopan unionin turvallisuuspolitiikan
on perustuttava konfliktien estämiseen ja kiistojen rauhanomaisen
ratkaisemiseen kansainvälistä oikeutta ja Yhdistyneiden
Kansakuntien peruskirjan periaatteita noudattaen; ei hyväksy
sotaa kansainvälisten konfliktien ratkaisukeinona.
Suomalaisista vain Aaltonen, Seppänen ja Wuori äänestivät
tämän puolesta. Kepulaiset äänestivät
tyhjää ja muut suomalaiset vastaan.
Kansanäänestys
Brokin mietintö oli hyväksytty asianomaisessa valiokunnassa
siinä muodossa, että siinä vaadittiin kaikkiin
maihin kansanäänestystä perustuslain hyväksymisestä.
Sitten Ruotsi äänesti ei EMU:lle.
Se seurauksena oikeistopuolue (PPE) ja demarit poistivat europarlamentin
äänestyksessä mietinnöstä vaatimuksen
kansanäänestyksestä kaikissa maissa.
Viimeisimmässä loppuäänestyksessä
tämän liittovaltiohenkeä pursunneen mietinnön
hyväksyivät kaikki kokoomuslaiset (Kauppi, Korhola,
Matikainen-Kallström, Suominen ja Vatanen), paikalla
olleet demarit (Iivari ja Paasilinna) sekä RKP:n Thors.
Vastaan äänestivät kaikki kepulaiset (Pesälä,
Pohjamo, Virrankoski ja Väyrynen) sekä vasemmiston
Esko Seppänen ja vihreiden Matti Wuori.
Tässä vaiheessa Aaltonen, Myller ja Thors olivat
jo poistuneet salista. Oli alkamassa Strasbourgin Suomen edustuston
tarjoama lounas.
|