Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka
Brokin raportti 23.10.2003
Euroopan parlamentissa laaditaan lausuntoja mitä erilaisimmista
asioista.
Lausunnot eivät ole kaikki samanarvoisia. Tärkeimpiä
ovat lainsäädäntöraportit ja vähiten
tärkeitä valiokuntien oma-aloitteiset raportit asioista,
jotka eivät varsinaisesti kuulu lainkaan parlamentin
toimivaltaan.
EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP) on ollut
yksinomaan jäsenmaiden toimivallassa, mutta se ei ole
estänyt europarlamentin ulkoasiainvaliokuntaa laatimasta
kannanottoja myös niistä asioista.
Täysistunnossa hyväksyttiin 23.10.2003 ns. Brokin
raportti, joka oli otsikoitu "neuvoston vuosittaisesta
selvityksestä Euroopan parlamentille YUTP:n tärkeimmistä
näkökohdista ja perusvalinnoista ja niiden taloudellista
vaikutuksista Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon
2002". Se kuuluu sarjaan oma-aloitteisia eli vähiten
merkittäviä raportteja.
Kun raportissa ei pitäydytty itse aiheeseen, sen johdosta
on mahdollista vetää johtopäätöksiä
eri poliittisten ryhmien ja niiden suomalaisten edustajien
ajattelusta EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikasta (YUTP)
ja Suomen asemasta siihen liittyen. Otettiin kantaa myös
uuteen perustuslakiin ja siihen kirjattavaan uuteen YUTP-ulottuvuuteen:
EU:n yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan (ETPP).
Seuraavassa on luetteloitu joitakin europarlamentin täysistunnossa
hyväksyttyjä johtopäätöksiä,
jotka pitävät sisällään Suomen asemaan
vaikuttavia kantoja, sekä suomalaisten meppien äänestyskäyttäytyminen
niitä koskeneissa nimenhuutoäänestyksissä.
Kaikkiin äänestyksiin tulee subjektiksi "Euroopan
parlamentti".
Johtopäätös 17: "pitää myönteisenä
sitä, että sotilaallisten valmiuksien vahvistamisesta
tulee yksi perustuslain tavoitteista ja että tätä
kehitystä pyritään edistämään
Euroopan varustelutoimiston avulla sekä tutkimuksen että
hankintojen alalla; katsoo, että varustelutoimiston tehtävänä
tulee ensisijaisesti olla suurten yhteisten hankkeiden koordinointi
ja että komission ja parlamentin tulee osallistua sen
konkreettisen muodon määrittämiseen ja erityisesti
sen rahoituksen käsittelyyn."
Yhteisen asevarustelun puolesta äänestivät
Iivari, Kauppi, Matikainen-Kallström, Myller, Paasilinna,
Pohjamo, Suominen, Wuori ja Väyrynen. Vastaan äänestivät
Aaltonen, Seppänen ja Virrankoski. Poissa äänestyksestä
olivat Korhola, Pesälä, Thors ja Vatanen.
Johtopäätös 26: "toistaa kantansa, jonka
mukaan ETPP-toimien ja myös sotilaallisten toimien yhteisiä
kustannuksia on voitava rahoittaa yhteisön talousarviosta."
Sotilasmenojen yhteisrahoituksen puolesta äänestivät
Aaltonen, Iivari, Kauppi, Matikainen-Kallström ja Suominen.
Vastaan äänestivät Paasilinna, Pohjamo, Seppänen,
Virrankoski, Wuori ja Väyrynen. Poissa äänestyksestä
olivat Korhola, Myller, Pesälä, Thors ja Vatanen.
Johtopäätös 34: "on tietoinen siitä,
että EU:n tämänhetkinen sotilaallinen kapasiteetti
on kyllä riittävä Petersbergin tehtävistä
pienimpien toteuttamiseen, mutta ei pidä sitä riittävänä
rauhaanpakottamistoimiin."
Epäsuorasti rauhaanpakottamissotatoimien puolesta äänestivät
Aaltonen, Iivari, Kauppi, Korhola, Matikainen-Kallström
ja Suominen. Vastaan äänesti vain Seppänen.
Tyhjää äänestivät Paasilinna, Pohjamo,
Virrankoski, Wuori ja Väyryneni. Poissa äänestyksestä
olivat Myller, Pesälä, Thors ja Vatanen.
Johtopäätös 39: "katsoo, että saksalais-ranskalaisista
joukoista, muilla kansallisuuksilla lisättyinä,
pitäisi tulla aluksi näiden joukkojen sotilaallisen
osaston ydin, kun taas siviiliosasto tukeutuisi Göteborgin
huippukokouksen päätelmissä vahvistettuihin
siviilikriisinhallinnan voimavaroihin."
Euroarmeija iskujoukkojen puolesta äänestivät
Aaltonen, Kauppi, Paasilinna, Pohjamo, Suominen, Virrankoski
ja Wuori. Vastaan äänestivät Seppänen
ja Myller. Tyhjää äänestivät Korhola,
Iivari, Matikainen-Kallström ja Väyrynen. Poissa
äänestyksestä olivat Pesälä, Thors
ja Vatanen.
Johtopäätös 41: "korostaa, että eurooppalaisten
toimintajoukkojen kehittämisen on oltava sopusoinnussa
Naton nopean toiminnan joukkojen kehittämisen kanssa."
Eurojoukkonen Nato-yhteensopivuuden puolesta äänestivät:
Iivari, Kauppi ja Suominen. Vastaan äänestivät
Aaltonen, Seppänen ja Wuori. Tyhjää äänestivät
Korhola, Matikainen-Kallström, Myller, Paasilinna, Pohjamo,
Virrankoski ja Väyrynen. Poissa äänestyksestä
olivat Thors, Pesälä ja Vatanen.
Nämä äänestyskäyttäytymistiedot
antavat erinomaisen kuvan siitä, millaisia ajatuksia
eri meppien päässä liikkuu.
|