Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Brokin raportti 23.10.2003

 

Euroopan parlamentissa laaditaan lausuntoja mitä erilaisimmista asioista.
Lausunnot eivät ole kaikki samanarvoisia. Tärkeimpiä ovat lainsäädäntöraportit ja vähiten tärkeitä valiokuntien oma-aloitteiset raportit asioista, jotka eivät varsinaisesti kuulu lainkaan parlamentin toimivaltaan.


EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP) on ollut yksinomaan jäsenmaiden toimivallassa, mutta se ei ole estänyt europarlamentin ulkoasiainvaliokuntaa laatimasta kannanottoja myös niistä asioista.


Täysistunnossa hyväksyttiin 23.10.2003 ns. Brokin raportti, joka oli otsikoitu "neuvoston vuosittaisesta selvityksestä Euroopan parlamentille YUTP:n tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista ja niiden taloudellista vaikutuksista Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon 2002". Se kuuluu sarjaan oma-aloitteisia eli vähiten merkittäviä raportteja.
Kun raportissa ei pitäydytty itse aiheeseen, sen johdosta on mahdollista vetää johtopäätöksiä eri poliittisten ryhmien ja niiden suomalaisten edustajien ajattelusta EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikasta (YUTP) ja Suomen asemasta siihen liittyen. Otettiin kantaa myös uuteen perustuslakiin ja siihen kirjattavaan uuteen YUTP-ulottuvuuteen: EU:n yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan (ETPP).


Seuraavassa on luetteloitu joitakin europarlamentin täysistunnossa hyväksyttyjä johtopäätöksiä, jotka pitävät sisällään Suomen asemaan vaikuttavia kantoja, sekä suomalaisten meppien äänestyskäyttäytyminen niitä koskeneissa nimenhuutoäänestyksissä.


Kaikkiin äänestyksiin tulee subjektiksi "Euroopan parlamentti".
Johtopäätös 17: "pitää myönteisenä sitä, että sotilaallisten valmiuksien vahvistamisesta tulee yksi perustuslain tavoitteista ja että tätä kehitystä pyritään edistämään Euroopan varustelutoimiston avulla sekä tutkimuksen että hankintojen alalla; katsoo, että varustelutoimiston tehtävänä tulee ensisijaisesti olla suurten yhteisten hankkeiden koordinointi ja että komission ja parlamentin tulee osallistua sen konkreettisen muodon määrittämiseen ja erityisesti sen rahoituksen käsittelyyn."


Yhteisen asevarustelun puolesta äänestivät Iivari, Kauppi, Matikainen-Kallström, Myller, Paasilinna, Pohjamo, Suominen, Wuori ja Väyrynen. Vastaan äänestivät Aaltonen, Seppänen ja Virrankoski. Poissa äänestyksestä olivat Korhola, Pesälä, Thors ja Vatanen.
Johtopäätös 26: "toistaa kantansa, jonka mukaan ETPP-toimien ja myös sotilaallisten toimien yhteisiä kustannuksia on voitava rahoittaa yhteisön talousarviosta."


Sotilasmenojen yhteisrahoituksen puolesta äänestivät Aaltonen, Iivari, Kauppi, Matikainen-Kallström ja Suominen. Vastaan äänestivät Paasilinna, Pohjamo, Seppänen, Virrankoski, Wuori ja Väyrynen. Poissa äänestyksestä olivat Korhola, Myller, Pesälä, Thors ja Vatanen.
Johtopäätös 34: "on tietoinen siitä, että EU:n tämänhetkinen sotilaallinen kapasiteetti on kyllä riittävä Petersbergin tehtävistä pienimpien toteuttamiseen, mutta ei pidä sitä riittävänä rauhaanpakottamistoimiin."


Epäsuorasti rauhaanpakottamissotatoimien puolesta äänestivät Aaltonen, Iivari, Kauppi, Korhola, Matikainen-Kallström ja Suominen. Vastaan äänesti vain Seppänen. Tyhjää äänestivät Paasilinna, Pohjamo, Virrankoski, Wuori ja Väyryneni. Poissa äänestyksestä olivat Myller, Pesälä, Thors ja Vatanen.


Johtopäätös 39: "katsoo, että saksalais-ranskalaisista joukoista, muilla kansallisuuksilla lisättyinä, pitäisi tulla aluksi näiden joukkojen sotilaallisen osaston ydin, kun taas siviiliosasto tukeutuisi Göteborgin huippukokouksen päätelmissä vahvistettuihin siviilikriisinhallinnan voimavaroihin."


Euroarmeija iskujoukkojen puolesta äänestivät Aaltonen, Kauppi, Paasilinna, Pohjamo, Suominen, Virrankoski ja Wuori. Vastaan äänestivät Seppänen ja Myller. Tyhjää äänestivät Korhola, Iivari, Matikainen-Kallström ja Väyrynen. Poissa äänestyksestä olivat Pesälä, Thors ja Vatanen.


Johtopäätös 41: "korostaa, että eurooppalaisten toimintajoukkojen kehittämisen on oltava sopusoinnussa Naton nopean toiminnan joukkojen kehittämisen kanssa."


Eurojoukkonen Nato-yhteensopivuuden puolesta äänestivät: Iivari, Kauppi ja Suominen. Vastaan äänestivät Aaltonen, Seppänen ja Wuori. Tyhjää äänestivät Korhola, Matikainen-Kallström, Myller, Paasilinna, Pohjamo, Virrankoski ja Väyrynen. Poissa äänestyksestä olivat Thors, Pesälä ja Vatanen.


Nämä äänestyskäyttäytymistiedot antavat erinomaisen kuvan siitä, millaisia ajatuksia eri meppien päässä liikkuu.