Bolkenstein-direktiivi jakaa EU:n oikeaan ja vasempaan

UV 2/2005

”Unioni takaa henkilöiden, palvelujen, tavaroiden ja pääomien vapaan liikkuvuuden.”
Tavaroiden ja pääomien vapaa liikkuvuus ovat kapitalismin perusvapauksia, ja ne on saatettu voimaan kaikissa EU-maissa.

Myös palvelut eli elävä työ halutaan nyt samanlaisen vapaakauppaan kuin on esineellistynyt tai pääomaksi kasautunut työ.

Aloite vanhalta komissiolta

Viime vuoden tammikuussa Prodin komissio esitteli direktiiviehdotuksen palveluiden sisämarkkinoista. Silloisen vastuullisen komissaarin mukaan tätä palveludirektiiviä kutsutaan Bolkenstein-direktiiviksi.

Hollantilainen komissaari ei ole enää virassa, mutta direktiiviesitys jatkaa unionin päätöksentekoelimissä omaa elämäänsä.

Asia on merkittävä. On laskettu, että 70 % EU-maiden työpaikoista on palvelualoilla.

Töiden mukavuusliputtaminen

Komissio laskee, että direktiivillä luodaan 600 000 uutta työpaikkaa. Työntekijäpuolella uskotaan, että niin voi tapahtua vain pantaessa palvelut palkka-aleen.

Avainasia on tavaramarkkinoilta peräisin oleva alkuperämaa-periaate: jos yhden maan työehtojen mukaan tuotettu tavara hyväksytään myyntiin valmistusmaassa, se pitää hyväksyä myyntiin myös kaikkien muiden EU-maiden markkinoilla. Siitä nimi: yhteismarkkinat.

Alkuperämaa-periaate on ongelmallinen. Sen mukaan palveluja voitaisiin tuottaa lähtömaan lakien mukaan ja niiden työehdoilla myös työntekomaassa. Pelätään sosiaalista dumppausta; sitä, että halpatyövoiman noustessa maihin eivät nykyiset palvelutyöpaikat säily; onhan monissa uusissa EU-maissa palkkataso on vain 30-40 % vanhojen maiden palkoista.

Palkka- ja työehdot, jotka ovat syntyneet vanhoissa jäsenmaissa työläisten työstä ja taistelusta, joutuvat uhanalaisiksi, jos niitä ei noudateta uusiin tulijoihin.
Kun ay-liike vastustaa Bolkenstein-direktiiviä, se haluaa, että uusiin tulijoihin noudatetaan työntekomaan työehtoja eikä lähtömaan huonompia palkkoja ja työehtosopimuksia. Halutaan myös, että työntekomaan viranomaisilla on mahdollisuus valvoa tulijoiden työehtoja toisin kuin on asia Bolkensteinin direktiivissä. Siinä valvonta jää alkuperäperiaatteen mukaan lähtömaan viranomaisille (joita ei kiinnosta valvonta vierailla).

 Direktiivi Ranskan kansanäänestyksen varjossa

Ranskassa on parempi sosiaaliturva ja julkiset palvelut kuin Suomessa, ja siellä työntekijät pitävät niistä kiinni.

Toiminta omien etujen puolustamiseksi on saanut aikaan sen, että Ranskassa ei edes oikeisto uskalla - ennen perustuslakikansanäänestystä (29.5) - puolustaa direktiiviehdotusta, joka yleisesti koetaan uhkaksi julkisille palveluille. Kansanäänestyksen tulosta pelkäävä oikeistohallitus on saanut tuekseen myös yli 5 miljoonan työttömän maan eli Saksan demarihallituksen, ja yhdessä ne vaativat direktiiviehdotuksen peruuttamista.

EU:n oikeistolainen pääkomissaari José Manuel Barroso tanssii asiassa nuoralla. Hän on ollut politiikan ammattilaisena sekä direktiivin puolesta että sitä vastaan, ja joka tapauksessa on odotettavissa suuria muutoksia edellisen komission alkuperäiseen esitykseen. On vaikea kuvitella, että esimerkiksi terveyspalvelut jäisivät vapaan kilpailutuksen piiriin.

Odotettavissa on, että Bolkenstein-direktiivi muuttuu Charlie McGreevy-direktiiviksi asian uuden irlantilaisen vastuukomissaarin mukaan. Hän on luvannut siihen poikkeuksia niin että monia uusia aloja vapautetaan sen soveltamisesta.

GUE/NGL ay-liikkeen puolella

Europarlamentissa yhtyneen vasemmiston (GUE/NGL) parlamenttiryhmä on toiminut johdonmukaisesti ay-liikkeen ajamien ja järjestäytyneiden työntekijöiden vaatimien etujen puolesta.

Työn vapaakauppa johtaa työn hinnan aleen ja polkumyyntiin.