Hallituksen HVK-selonteosta
UV 4/2003
Vanhasen hallitus antoi eduskunnalle 2.9 selonteon EU:n perustuslakikonventin
tuloksista.
Valmistaudutaan hallitusten väliseen konferenssiin(HVK),
joka alkaa lokakuun alussa.
Mitä tehdä epäkelvolle perustuslaille?
Hallitus esittää vähintään puolensataa
varausta ja epäilyä konventin lopputulokseen ja
aikoo esittää HVK:ssa lähes saman verran muutosesityksiä
olennaisiin kohtiin perustuslain tekstissä.
Ongelma ei ole, että hallitus haluaa muutoksia konventin
luonnokseen.
Ongelma on, että Suomen varaumat ja muutosesitykset hylätään
- jos niistä edes pidetään kiinni. Perustuslakikonventissa
Suomen edustajat eivät pitäneet kiinni muutosesityksistään.
Hallituksen onkin syksyn aikana vastattava kysymykseen, mitä
tehdään sitten, kun käsissä on epäkelpo
perustuslaki, joka voidaan vain hyväksyä tai hylätä.
Hyväksytään sellaisenaan?
Johtopäätös, jonka mukaan perustuslakiehdotus
”on suurimmalta osaltaan hyväksyttävissä
sellaisenaan”, on täydellisessä ristiriidassa
selonteon sisällön kanssa. Muuten ei voi tulkita
niitä lukuisia kielteisiä ilmauksia, joita perustuslakiluonnoksesta
selonteossa esitetään.
Kun oli ensin arvioitu väärin perustuslakikonventin
luonne, nyt on vuorossa hallitusten välisen konferenssin
luonteen väärä arviointi.
Hallitus ”painottaa konferenssin luonnetta aitona neuvotteluprosessina”.
Saksan ulkoministeri Josef Fischer kävi kuitenkin jo
opettamassa suomalaisille, ettei konventin luonnosta pidä
muuttaa. Hän asettaa poliittiseen vastuuseen ja EU:n
kirotukseen ne, jotka yrittävät aukaista valmiin
paketin.
Sopimuksen oikeudellinen luonne
EU:n perustuslaki on niissä asioissa, joissa EU:lle on
annettu toimivaltaa (ja uudessa perustuslaissa sen toimivaltojen
määrä kaksinkertaistetaan), ylempi kuin kansallinen
lainsäädäntö, ylempi kuin kansalliset
perustuslait.
Vanhasen hallitukselle EU:n perustuslaki on kuitenkin vain
”kansainvälisoikeudellinen sopimus”, jolla
ei ole perustuslaillisia vaikutuksia.
On mielenkiintoista nähdä, mitä mieltä
asiasta ovat ns. valtio-oppineet. Taipuuko Suomen perustuslaki
eliitin poliittisen tahdon edessä?
Luja luottamus yhteisömetodiin
Suomi on ajautunut EU-politiikassaan umpikujaan. On luotettu
ns. yhteisömenetelmään ja on pönkitetty
komission vahvaa valtaa unionissa. Siltä linjalta poiketaan,
kun hallitus nyt hyväksyy EU:hun presidentin viran. Sen
myötä suuret maat heikentävät komission
valtaa, eikä tule sellaista keskusjohtoista liittovaltiota,
jota Lipponen haluaa.
Kuitenkin selonteossa vannotaan sanallisesti edelleen yhteisömetodin
nimeen ”unionin toimintakyvyn turvaamiseksi”. Umpikujasta
ei edes yritetä päästä ulos.
Tarvitaan kansanäänestys
Hallituksen selonteko on pääosin hyvä ja asiallinen.
Arvostelu ja varaukset ovat hyvin perusteltuja. Syksyn mittaan
ajaudutaan kuitenkin ongelmiin. Suomea ei kuunnella.
Suomalaisten kuulemiseksi olisi maassamme järjestettävä
- monien muiden maiden tapaan - kansanäänestys.
Sen Vanhanen ja Tuomioja ovat jo kiirehtineet torjumaan.
Valitettavasti emme voi luottaa näiden herrojen voimaan
saada aikaan muutoksia muiden kirjoittamaan perustuslakiin.
On mobilisoitava koko kansa heidän avukseen.
| 