Meppien "ahkeruustilasto"
UV 2/2004
Mediassa on yleisesti vaiettu Euroopan parlamentin jäsenten
eli meppien työ.
Ahkeruutta ei voida mitata tilastoinnilla.
Tilastojen perusteella voidaan kuitenkin tehdä karkeita
jaotteluja sen suhteen, miten meppimme ovat osallistuneet
europarlamentin työhön.
Läsnäolot
Johdatus meppien työn määrälliseen arviointiin
perustuu Euroopan parlamentin kotisivuilta (http://www.europarl.ep.ec/)
löytyviin tilastoihin. Tiedot koskevat aikaa tämän
parlamenttikauden alusta (heinäkuusta 1999) aina 31.3.2004
saakka.
Tilastot eivät ole yksiselitteisiä. Tässä
jutussa ei esimerkiksi ole laskettu puheenvuoroksi sitä,
että pyytää puheenvuoron ja sanoo että
suomen tulkkaus ei toimi jne. Pidämme kiinni siitä,
että tilastot on tässä laadittu asiantuntevammin
kuin lehdissä julkaistavat tiedot.
Kesken kautta pois jääneen Heidi Hautalan
ja hänen sijalleen tulleen Uma Aaltosen tilastot
on jätetty pois muiden kanssa yhteismitattomina, mutta
molempien tilastollinen ahkeruus on ollut hyvää
keskitasoa.
Helpointa on mitata läsnäoloja täysistunnoissa.
Europarlamentilla on vuosittain 12 istuntoviikkoa Strasbourgissa.
Sen lisäksi se kokoontuu Brysselissä puoleen tusinaan
ns. mini-istuntoja.
Jäsenmaiden mepeistä paras läsnäoloprosentti
on ollut belgialaisilla (89,99%) ja suomalaisilla (89,24 %).
Suomalaisten läsnäolotilasto näyttää
seuraavalta:1) Pesälä 99,3 %, 2) Pohjamo
99.0%, 3) Seppänen 97,7 %, 4) Myller 92,7
%, 5) Iivari 92,1 %, 6-7) Virrankoski ja Wuori
91,4 %, 8) Väyrynen 91,1%, 9) Paasilinna
89,7 %, 10) Korhola 88,1 %, 11) Suominen 88,1
%, 12) Kauppi 85,1% 13) Thors 80,1 %, 14)
Vatanen 73,8 % ja 15) Matikainen-Kallström
71,62 %.
Vähiten eri maiden mepeistä ovat olleet paikalla
ranskalaiset (79,5 %) ja italialaiset (68,7 %).
Kokoomuslaisten runsaista poissaoloista Marjo Matikainen-Kallströmin
asia selittyy kahdella äitiyslomalla samoin kuin Pia-Noora
Kaupin poissaolo yhdestä täysistunnosta. Ari Vatasen
poissaoloille ei kelpaa selitykseksi uusi ranskalainen identiteetti:
hän on ollut vähemmän paikalla kuin ranskalaiset
keskimäärin.
Kilpailua raporteista
Meppien vaativimpia työtehtäviä ovat valiokuntien
mietinnöt. Niiden laatimisesta kilpaillaan. Ne jaetaan
ryhmien edustajamäärien mukaan, ja poliittisesti
tärkeimmät raportit menevät suurimpien parlamenttiryhmien
- ja usein suurimpien maiden - edustajille.
Ryhmien välillä mietinnöt jaetaan valiokunnissa
erityisten pisteytysjärjestelmien mukaan, ja ryhmien
sisällä on mietintöihin omat jako- ja nokkimisjärjestyksensä.
Mietinnöt hyväksytään ensin raportin laatijan
esityksen pohjalta valiokunnissa ja lähetetään
sitten täysistuntoihin. Muut mepit voivat tehdä
muutosesityksiä, joista äänestetään.
Lukumääräisesti ovat suomalaismepit kirjoittaneet
mietintöjä seuraavasti:
1) Seppänen 15 , 2) Kauppi 11 3-4) Korhola
ja Virrankoski 7, 5) Myller 6, 6-7) Paasilinna
ja Thors 5, 8-9) Matikainen-Kallström ja
Pesälä 4, 10) Pohjamo 2, 11-14) Iivari,
Vatanen, Väyrynen ja Wuori 1 sekä
15) Suominen 0.
Valiokuntien lausunnot
Mietintöjen valmisteluvaiheessa asioihin ottavat kantaa
myös muut valiokunnat kuin se, josta se tulee täysistuntoon.
Muiden valiokuntien kannanottoja kutsutaan lausunnoiksi (opinion).
Lausunnot jaetaan samanlaisten pisteytysjärjestelmien
mukaan kuin raportitkin. Suomalaismepit olivat kirjoittaneet
lausuntoja seuraavasti: 1) Seppänen 14, 2)
Thors 10, 3-4) Pohjamo ja Virrankoski
9, 5-6) Iivari ja Matikainen-Kallström
5, 7) Pesälä 4, 8-10) Korhola, Paasilinna,
Vatanen ja Wuori 2, 11-14) Kauppi, Myller
ja Väyrynen 1 sekä 15) Suominen 0.
Kirjalliset kysymykset
Europarlamentin jäsenillä on oikeus tehdä kirjallisia
kysymyksiä sekä komission että neuvoston vastattaviksi.
Niiden määrää ei ole rajoitettu.
Suomalaismeppien kirjalliset kysymykset: 1) Korhola
88, 2) Seppänen 71, 3) Kauppi 54, 4) Matikainen-Kallström
47, 5) Pohjamo 43, 6) Thors 35, 7) Pesälä
28, 8) Vatanen 26, 9) Iivari 19, 10) Virrankoski
13, 11) Paasilinna 12, 12) Wuori 11, 13) Myller
8, 14) Suominen 3 ja 15) Väyrynen 0.
Kyselytuntien kysymykset
Europarlamentin Strasbourgin täysistunnoissa on erillinen
kyselytunti, jossa voidaan tehdä suullisia kysymyksiä
sekä komissiolle että neuvostolle. Jäsenillä
on oikeus tehdä kummallekin yksi ennalta valmisteltu
kysymys jokaisessa täysistunnossa. Kysymystä voidaan
täydentää suullisella lisäkysymyksellä,
jota vastaaja ei tiedä etukäteen.
Kyselytuntien kysymyksiä, jotka eroavat tilastoissa
mekaanisista suullisista kysymyksistä ja vaativat
mepiltä läsnäoloa (toisin kuin suulliset kysymykset)
ovat suomalaismepit tehneet seuraavasti: 1) Seppänen
51, 2) Thors 48, 3) Korhola 12, 4-6) Kauppi,
Paasilinna ja Pohjamo 7, 7)Wuori 5, 8)
Pesälä 4, 9-10) Myller ja Vatanen
3, 11) Matikainen-Kallström 1 sekä 12-15)
Iivari, Suominen, Virrankoski ja Väyrynen
0.
Täysistuntopuheenvuoroilla aikarajat
Europarlamentissa on puheaika tarkoin rajattu. Raporttien
laatijat saavat puhua 5 minuuttia, lausunnon laatijat 2 minuuttia
ja muille jaetaan 1-5 minuutin puheaikoja ryhmien kiintiöistä.
Europarlamentin uuden työjärjestyksen mukaan valiokunnissa
yksimielisesti tai suurella enemmistöillä hyväksytyistä
raporteista ei puhuta täysistunnoissa. Se vähentää
myös suomalaisten puheenvuoroja, jotka nyt jakautuvat
seuraavasti (puheenvuoroiksi on laskettu vain asiasisältöjä
koskevat puheet): 1) Thors 123, 2) Seppänen
101, 3-4) Kauppi ja Korhola 96, 5) Paasilinna
82, 6) Pohjamo 72, 7-8) Myller ja Virrankoski
62, 9) Matikainen-Kallström 55, 10) Iivari
48, 11) Pesälä 43, 12) Suominen
38, 13-14) Vatanen ja Väyrynen 34 ja15)
Wuori 27.
Johtopäätöksiä
Edellä esitetyissä tilastoissa mittaamisen kohteena
olleet asiat eivät ole yhteismitallisia.
On myös muita aktiivisuuden lajeja.
Tilastoissa eivät näy ryhmäaktiivisuus, valiokuntaläsnäolot,
toiminta raporttien ja lausuntojen varjoesittelijänä
tai asioihin vaikuttaminen muutosesityksiä tekemällä.
Jäsenyydet eri maiden kanssa suhteita ylläpitävissä
parlamentaarisissa valtuuskunnissa tai erilaisissa työryhmissä
(intergroup) saattavat myös vaatia paljon ajankäyttöä.
Toiminta kotikentällä Suomessa tai kirjalliset työt
eivät myöskään näy Brysselin tilastojen
"ahkeruutena".
| 