Meppien "ahkeruus"tilasto
Sanna Lepola 31.3.2003
Mediassa esitetään erilaisia ahkeruustilastoja
suomalaisten kansanedustajien työstä.
Europarlamentaarikkojen eli meppien työstä ei ole
viime vuosina julkaistu samanlaisia tilastoja.
Tilastot eivät anna edustajien toiminnasta oikeaa kuvaa,
mutta eivät ne ihan väärääkään
kuvaa anna.
Läsnäolot
Johdatus meppien työn määrälliseen arviointiin
perustuu Euroopan parlamentin kotisivuilta (http://www.europarl.ep.ec/)
löytyviin tilastoihin. Tiedot koskevat aikaa tämän
parlamenttikauden alusta (heinäkuusta 1999) aina 31.3.2003
saakka.
Helpointa on mitata läsnäoloja täysistunnoissa.
Europarlamentilla on vuosittain 12 istuntoviikkoa Strasbourgissa.
Sen lisäksi se kokoontuu Brysselissä puoleen tusinaan
ns. mini-istuntoja.
Jäsenmaiden mepeistä paras läsnäoloprosentti
on ollut suomalaisilla (87,9) % ja kreikkalaisilla (87,5 %).
Vähiten ovat olleet paikalla ranskalaiset (78,9 %) ja
italialaiset (67,7 %).
Suomalaisten läsnäolotilasto näyttää
seuraavalta:1) Pesälä 98,74 %, 2-3)
Pohjamo ja Seppänen 98,33 %, 4) Myller 93,31 %,
5) Iivari 90,79 % 6-7) Paasilinna ja Virrankoski
90,79 %, 8) Wuori 89,96%, 9) Väyrynen 89,54
%, 10) Kauppi 89,12 %, 11) Korhola 85,77 %,
12-13) Hautala ja Suominen 85,36 %, 14) Thors
80,33 %, 15) Vatanen 73,64 % ja 16) Matikainen-Kallström
66,11 %.
Marjo Matikaisen poissaolot selittyvät äitiyslomalla.
Heidi Hautalan läsnäolot loppuvat, kun hän
tuli Suomen eduskuntaan kesken kauden (toisin kuin Matikainen
ja Thors).
Kilpailua raporteista
Meppien vaativimpia työtehtäviä ovat valiokuntien
mietinnöt. Niiden laatimisesta kilpaillaan. Ne jaetaan
ryhmien edustajamäärien mukaan, ja poliittisesti
tärkeimmät raportit menevät suurimpien parlamenttiryhmien
- ja usein suurimpien maiden - edustajille.
Ryhmien välillä mietinnöt jaetaan valiokunnissa
erityisten pistejärjestelmien mukaan, ja ryhmillä
on mietintöihin omat jako- ja nokkimisjärjestyksensä.
Mietinnöt hyväksytään ensin raportöörin
luonnoksen pohjalta valiokunnissa ja lähetetään
sitten täysistuntoihin. Muut mepit voivat tehdä
muutosesityksiä, joista äänestetään.
Lukumääräisesti ovat suomalaismepit kirjoittaneet
mietintöjä seuraavasti:
1) Seppänen 10, 2-3) Kauppi ja Virrankoski
7, 4-6) Paasilinna, Pesälä ja Thors 3, 7-11)
Hautala, Korhola, Myller, Matikainen ja Pohjamo 2, 12-14)
Vatanen, Väyrynen ja Wuori 1 sekä 15-16)
Iivari ja Suominen 0.
Muiden valiokuntien lausunnot
Mietintöjen valmisteluvaiheessa asioihin ottavat kantaa
myös muut valiokunnat kuin se, josta se tulee täysistuntoon.
Muiden valiokuntien kannanottoja kutsutaan lausunnoiksi (opinion).
Lausunnot jaetaan samanlaisten pisteytysjärjestelmien
mukaan kuin raportitkin. Suomalaismepit olivat kirjoittaneet
lausuntoja seuraavasti: 1-2) Seppänen ja Thors
10, 3) Pohjamo 8, 4) Virrankoski 7, 5) Hautala
6, 6-7) Iivari ja Pesälä 4, 8) Matikainen-Kallström
3, 9-11) Myller, Vatanen ja Wuori 2, 12-14)
Kauppi, Korhola ja Väyrynen 1 sekä 15-16) Paasilinna
ja Suominen 0.
Kirjalliset kysymykset
Europarlamentin jäsenillä on oikeus tehdä
kirjallisia kysymyksiä sekä komission että
neuvoston vastattaviksi. Niiden määrää
ei ole rajoitettu.
Suomalaismeppien kirjalliset kysymykset: 1) Korhola
66, 2) Seppänen 59, 3) Kauppi 46, 4)
Matikainen-Kallström 38, 5-6) Hautala ja Pohjamo
33, 7) Thors 30, 8) Vatanen 24, 9) Pesälä
23, 10) Iivari 16, 11) Paasilinna 11, 12)
Virrankoski 10, 13) Myller 7, 14) Wuori 6, 15)
Suominen 3 ja 16) Väyrynen 0.
Kyselytuntien kysymykset
Europarlamentin Strasbourgin täysistunnoissa on erillinen
kyselytunti, jossa voidaan tehdä suullisia kysymyksiä
sekä komissiolle että neuvostolle. Jäsenillä
on oikeus tehdä kummallekin yksi ennalta valmisteltu
kysymys jokaisessa täysistunnossa. Kysymystä voidaan
täydentää suullisella lisäkysymyksellä,
jota vastaaja ei tiedä etukäteen.
Suullisia kysymyksiä ovat suomalaismepit tehneet seuraavasti:
1) Seppänen 46, 2) Thors 37, 3) Korhola 10, 4) Pohjamo
6, 5-7) Kauppi, Paasilinna ja Wuori 5, 8) Pesälä
4, 9) Myller 3, 10) Vatanen 2, 11) Matikainen-Kallström
1 sekä 12-16) Hautala, Iivari, Suominen, Virrankoski
ja Väyrynen 0.
Täysistuntopuheenvuoroilla aikarajat
Europarlamentissa on puheaika tarkoin rajattu. Raporttien
laatijat saavat puhua 5 minuuttia, lausunnon laatijat 2 minuuttia
ja muille jaetaan 1-5 minuutin puheaikoja ryhmien kiintiöistä.
Europarlamentin uuden työjärjestyksen mukaan valiokunnissa
yksimielisesti tai suurella enemmistöillä hyväksytyistä
raporteista ei puhuta täysistunnoissa. Se vähentää
myös suomalaisten puheenvuoroja, jotka nyt jakautuvat
seuraavasti (puheenvuoroiksi on laskettu vain asiasisältöjä
koskevat puheet): 1) Thors 96, 2-3) Hautala
ja Seppänen 83, 4) Kauppi 79, 5) Korhola
62, 6) Paasilinna 59, 7) Pohjamo 56, 8)
Myller 54, 9) Virrankoski 47, 10) Pesälä
41, 11) Matikainen-Kallström 38, 12) Suominen
32, 13) Iivari 31, 14) Vatanen 27, 15)
Väyrynen 25 ja 16) Wuori 18.
Johtopäätöksiä
Edellä esitetyissä tilastoissa mittaamisen kohteena
olleet asiat eivät ole yhteismitallisia.
On myös muita aktiivisuuden lajeja.
Tilastoissa eivät näy ryhmäaktiivisuus, valiokuntaläsnäolot,
toiminta raporttien ja lausuntojen varjoesittelijänä
tai asioihin vaikuttaminen muutosesityksiä tekemällä.
Jäsenyydet eri maiden kanssa suhteita ylläpitävissä
parlamentaarisissa valtuuskunnissa tai erilaisissa työryhmissä
(intergroup) saattavat vaatia paljon ajankäyttöä.
Toiminta kotikentällä Suomessa tai kirjalliset työt
eivät näy Brysselin "ahkeruutena".
Julkaisimme samanlaisen tilaston edellisen kerran noin puolitoista
vuotta sitten. Silloin todettiin, että suomalaismepit
hoitavat töitään keskimääräistä
ahkerammin. Tätä johtopäätöstä
tukevat tilastot edelleen.
Tilastoista löytyy kuitenkin suuria eroja eri edustajien
kesken.
| 