Ay-liikettä hakataan

27.10.2005

Seuraavassa on kaksi juttua, jotka kuvaavat sitä, miten voimakkaan hyökkäyksen kohteeksi pohjoismainen ay-liike on nyt EU:n taholta joutunut.

Vieraan vallan tuomioistuin kieltää suomalaiset työtaistelut, UV 5/2005


Suomessa on totuttu siihen, että oikeutta käyttävät maan omat tuomioistuimet.

On totuttu myös siihen, että oikeudessa saa puhua omaa kieltä.

Nyt meitä totutetaan toisille tavoille, kun EU:n halutaan kieltävön Suomen lain mukaan lailliset työtaistelut.

Viking Linen omistajille markkamiljardi

Viking Line on ahvenanmaalainen yhtiö. Sen omistajat ovat Lundqvistin perheen johdolla saaneet Suomen valtiolta merkittäviä verohelpotuksia, kun yhtiön ei tarvitse tilittää merimiesten palkoista pidätettyjä merimiesveroja ja sosiaaliturvamaksuja valtiolle.

Nämä rahat yhtiö on voinut vapaasti käyttää osinkojen maksuun. Omistajat ovat ottaneet yhtiöstä ulos valtion tukitoimilla ansaitun markkamiljardin. Rahansa he ovat saaneet itselleen verottomasti niin kuin kaikki muutkin osingonsaajat.

Laivayhtiön omistajien ahneus on kuitenkin pohjaton.

Rosellan ulosliputus

Viking Line halusi liputtaa Viron lipun alle ja sen maan lainsäädännön piiriin laivansa Rosellan, jonka rakennuskustannuksiin Suomen valtio osallistui 1970-luvun lopun telakkakriisin aikoihin viidenneksellä.

Yhtiö halusi ruveta käyttämään laivallaan virolaista halpatyövoimaa.

Virolaiset ovat halpatyövoimaa siinä merkityksessä, että maan palkkataso on alle puolet Suomen tasosta ja että maassa on alhainen ammatillinen järjestäytymisaste (ja sen johdosta heikko ammattiyhdistysliike).

Halpatuomioistuin

Suomalaiset merimiehet halusivat turvata työpaikkansa ja alkoivat valmistella työtaistelutoimenpiteitä.

Kansainvälinen kuljetustyöntekijöiden liitto (ITF) oli Merimies-Unionin puolella ja kielsi muiden maiden liittoja solmimasta työehtosopimusta Viking Linen kanssa.

Tässä vaiheessa Viking Linen omistajat keksivät ensimmäisinä suomalaisena kapitalisteina ottaa työtaisteluja vastaan uudenlaisen rokotuksen: työtaistelukiellon ulkomaiselta halpatuomioistuimelta.

Viking Linen toimeksiannosta Lontoon kuninkaallinen kauppaoikeus antoi kesäkuussa tuomion, jonka mukaan kansainvälisen ay-liiton kielto tehdä sopimuksia ohi Merimies-Unionin oli ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa.

Englantilainen tuomioistuin päätti, että Suomessa laillinen työtaistelutoimenpide oli EU:n lakien mukaan Suomessa laiton!

Hirmuista uhkailua

Helsingin raastuvanoikeus piti käräjätuomari Klaus Sommermayrin allekirjoittamalla päätöksellä Lontoon halpatuomioistuimen päätöstä lainvoimaisena.

Sen seurauksena Suomen viranomaisia vaadittiin panemaan täytäntöön vieraan tuomioistuimen päätös, jonka mukaan:

"ITF ei saa ennen ulosliputusta 1) käynnistää taikka käynnistyttää muilla mitään boikottia tai muuta työtaistelua Rosellaa taikka muuta Vikingin alusta tai omaisuutta vastaan tai 2) saada muut tai kannustaa tai yllyttää muita kieltäytymään neuvottelemasta, tekemästä sopimuksen tai muutoin olemasta kanssakäymisissä Vikingin kanssa siinä tarkoituksessa, että Vikingin pitäisi (a) olla suorittamatta ulosliputusta tai (b) soveltaa jossakin suomalaisessa työehtosopimuksessa olevia taikka vastaavia ehtoja Rosellan miehistöön silloin, kun tällaisia ehtoja sovelletaan Rosellan miehistöön uudelleenliputuksen jälkeen, tai (c) jatkaa suomalaisen miehistön käyttämistä Rosellalla uudelleen liputuksen jälkeen."

Käytännössä siis Merimies-Unionilta kiellettiin EU:n neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 perusteella työtaistelutoimenpide jäsentensä etujen puolustamiseksi!

Kieltoa oli englantilaisessa tuomioistuimessa terästetty hirmuisilla uhkauksilla:

"Jos te mainitussa Kansainvälisessä kuljetustyöntekijöiden liitossa (ITF:sä) jätätte noudattamatta tätä tuomiota määräaikaan mennessä ja jos ette noudata sitä, teidän voidaan katsoa syyllistyvän tuomioistuimen halveksimiseen, ja teidän varanne voidaan julistaa menetetyiksi."

"Jos te mainitussa Suomen Merimiesunionissa (SMU:ssa) ette noudata tätä tuomiota, teidän voidaan katsoa syyllistyvän tuomioistuimen halveksimiseen, ja teidän varanne voidaan julistaa menetetyiksi."

On vakavassa mielessä kysyttävä, onko Suomi enää itsenäinen maa, jos maassamme tuomiovaltaa voi käyttää vieraan maan tuomioistuin ja jos sen tuomiosta ei voi valittaa mihinkään oman maan tuomioistuimeen oman maan lakien perusteella ja omalla kielellä.

Kaikkea ei vielä menetetty

Marraskuun alussa Lontoon valitustuomioistuin kumosi kauppaoikeuden päätöksen: työtaistelulla saa uhata ilman että ay-liittojen omaisuus takavarikoidaan ja ay-johtajat pannaan linnaan.

Työntekijäjärjestöt tulkitsivat tämän päätöksen taisteluvoitoksi, ja Viking Linekin jatkoi suomalaisten merimiesten palkkausta Rosellalla.

Sota kuitenkin jatkuu. Valitusoikeus päätti pyytää asiasta EY-tuomioistuimen ennakkopäätöksen. Se merkitsee, että on alistettu tämän Luxemburgissa toimivan ylikansallisen tuomioistuimen päätösvaltaan ay-liikkeen toiminnan kivijalka: työtaisteluoikeus.

Ei ole mitään takeita siitä, että EY-tuomioistuin tukee asiassa ay-liikkeen kantaa. EU:n komissio ainakin on ollut komissaari Charlie McCreevyn suulla työnantajien puolella.

 

Pohjoismainen tes-järjestelmä ei ole EU-yhteensopiva?, UV 5/2005

Latvialainen rakennusyhtiö Laval un Partneri voitti tarjouskilpailun Tukholman lähelle Waxholmiin rakennettavasta koulusta.

Yhtiö kieltäytyi noudattamasta ruotsalaista työehtosopimusta.

Ruotsalaiset ammattiliitot panivat työmaan saartoon.

Tästä tilanteesta on kehittynyt juridinen tapahtumasarja, jossa asetetaan kyseenalaiseksi Ruotsin ja myös Suomen työehtosopimusjärjestelmä.

Laillinen saarto Ruotsin lakien mukaan

Urakkakilpailun voittanut latvialaisyhtiö oli perustanut tarjouksensa sen varaan, että se voi käyttää työmaalla alihankkijoinaan latvialaisia rakennustyöläisiä.

Työntekijät tuotiin maahan, ja selvisi, että heille oltiin maksamassa palkkaa 85 kruunua tunnilta. Ruotsin rakennusliiton työehtosopimuksessa minimipalkka oli 109 kruunua.

Rakennustyöväen liitto ei voinut hyväksyä työn polkumyyntiä vaan vaati oman työehtosopimuksensa noudattamista. Vaatimusta terästettiin työmaan saarrolla, johon osallistuivat myös sähköliittolaiset työntekijät.

Latvialaisyritys vei asian Ruotsin työtuomioistuimeen ja vaati työtaistelutoimenpiteen kieltämistä.

Oikeuden mielestä saarto ei ollut laiton, ja ammattiliitot voittivat työkiistan: latvialaiset matkustivat kotiin. Laval teki Latviassa konkurssin.

Seuraava vaihe: EY-tuomioistuin

Latvialaisyritys sai asiassaan tukea Ruotsin työnantajilta, ja asian oikeuskäsittely jatkui.

Lavalin ruotsalainen tytäryhtiö, jota ei oltu pantu konkurssiin, piti Ruotsin työtuomioistuimelle toimittamassaan kanteessa työtaistelutoimenpidettä laittomana EU:n lainsäädännön perusteella. Sen mukaan saartotoimenpide oli ollut EU:n perussopimuksiin kirjoitetun työvoiman vapaan liikkuvuuden ja kansallisuuteen perustuvan syrjintäkiellon vastainen.

Työtuomioistuin päätti viime keväänä pyytää asiassa ennakkopäätöksen EY-tuomioistuimelta. Sen mukaan EU-lainsäädäntö on tässä asiassa epäselvä.

Nyt odotetaan EY-tuomioistuimen päätöstä. Se on ylin EU-lakien tulkitsija, ja sen päätökset ovat EU-asioissa ylempiä kuin jäsenmaiden tuomioistuinten päätökset.

Jos siis Ruotsin työtuomioistuin päättää, että joku työtaistelutoimenpide on Ruotsin lakien mukaan ja Ruotsissa laillinen, EY-tuomioistuin voi vastoin sen kantaa päättää, että EU:n lakien mukaan se on laiton.

Kun kysytään, kumpi tulkinta voittaa, vastaus on yksiselitteinen: EY-tuomioistuimen tulkintaon ensisijainen ja ylempi kuin korkeimmankin ruotsalaisen tuomioistuimen päätös.

Työtaisteluaseiden riisunta

Eletään ay-liikkeen näkökulmasta kohtalon hetkiä. Pohjoismaisen ay-liikkeen tulevaisuus on täysin EY-tuomioistuimen armoilla.

Jos ay-liike häviää Waxholm-tapauksen EY-tuomioistuimessa, asialla on ratkaiseva vaikutus myös Suomen ay-liikkeen riisumiseen aseista.

Päälle päsmää vielä EU:n komissio. Komissaari Charlie McCreevy ei antanut irlantilaista tuumaakaan periksi parlamentin täysistunnossa (26.10) Ruotsissa aiemmin syksyllä antamastaan lausunnosta, jonka mukaan pohjoismainen työehtosopimusjärjestelmä on ristiriidassa EU:n perussopimusten kanssa.

McCreevy, paha poliisi

EU:n komissio on pannut komissaari McCreevyn suorittamaan ns. likaisen työn. Pääkomissaari Barroso on se kuuluisa hyvä poliisi ja McCreevy se paha.

McCreevy puolustautuu tilanteen monimutkaisuudella. Sitä kuvaa hänen mukaansa se, että Ruotsin oma työtuomioistuin pyysi asiassa ennakkopäätöksen EY-tuomioistuimelta Luxemburgista.

Komisaarille on epäselvää, miten pitää tulkita perussopimuksen artiklaa 49 palveluiden vapaasta tarjonnasta ja ns. lähetettyjen työntekijöiden asemasta sekä artiklaa 12 syrjintäkiellosta.

McCreevyn mukaan hän "yhteismarkkinoiden vartijana panee täytäntöön velvollisuuksiaan tasapuolisella tavalla".

"Koen eriskummalliseksi sen, että minun täytyy perustella kannanottoani tapaukseen, jossa on kysymys perussopimuksen artiklan 49 noudattamisesta."

"Jatkan mielipiteideni ilmaisemista äänekkäästi ja selkeästi. En välitä, vaikka jotkut ihmiset hermostuvat. Uskon henkeen ja vereen komission ensisijaiseen tehtävään taata se, että perussopimuksen sääntöjä noudatetaan, ja minä puolustan kiihkeästi sitä roolia. Olen vannonut tekeväni niin."

Tämän jälkeen oli parlamentin pöytäkirjaan kirjattu "suosionosoituksia oikealta".

Pohjoismainen ay-liike on joutunut sellaisen EU:n hyökkäyksen kohteeksi, jossa katsotaan kaikkien osapuolten piilokortit.