Marta Andreasenin tapaus

Esko Seppänen 4.10.2002

Euroopan unioni on kuuluisa maksuviivästyksistä. Komissio jakaa ns. EU-rahaa, mutta rahat eivät tule saajille ajallaan.

Vika on systeemissä: laskentatoimessa ja kirjanpidossa.

Komission palveluksessa ei ennen tätä vuotta ole ollut ammattitaitoista pääkirjanpitäjää. Virkamiehet ovat tulleet toimeen ilman nykyaikaista kirjanpitoa. Komissiossa eletään vielä kassavirtojen aikaa: oli kassa, josta maksettiin laskut. Jos rahaa riitti, kirjanpito oli toisarvoinen asia.

Uudeksi pääkirjanpitäjäksi nimettiin 1.1.2002 alkaen syntyperältään argentiinalainen Marta Andreasen. Hän ei ollut viran ainoa hakija eikä välttämättä edes paras, mutta hän oli nainen. Vihreä saksalainen budjettikomissaari Michaele Schreyer halusi virkaan naisen, mutta budjettipääosaston pääjohtaja Jean-Paul Mingasson ei olisi halunnut tätä naista.

Andreasenilla on neljännesvuosisadan mittainen työkokemus kirjapidon ja tilinpäätösten alalta. Hän on työskennellyt suuren kansainvälisen tilintarkastustoimiston, useiden amerikkalaisyhtiöiden sekä viimeksi OECD:n palveluksessa. Hän sai sieltä potkut ajauduttuaan ammatillisiin erimielisyyksiin sen pääsihteerin ja tämän esikunnan kanssa. Hänen väitetään salanneen potkut työhakemuksessaan, mutta työhönottohaastattelussa Schreyerin kanssa asia oli tullut esille.

Ongelmat alkoivat, kun Andreasenia vaadittiin ensi töikseen allekirjoittamaan vuoden 2001 tilit. Hyvää kirjanpitotapaa edustaa se, että vahvistetaan tilikirjaan allekirjoituksella. EU:lla ei ole tilikirjaa, eivätkä tileistä vastaavat komissaarit muutenkaan allekirjoita tileistä mitään asiakirjaa.

Andreasen oppi nopeasti työssään, ettei EU:n tilinpitoa ole hoidettu asianmukaisella tavalla. Tilinpäätöstä ei ollut johdettu yhtenäisestä kirjapidosta. Hän ei suostunut allekirjoittamaan tilinpäätöstä, jota hän ei pitänyt luotettavana. Puolet komission pääjohtajista, joiden puolesta häntä vaadittiin allekirjoittamaan tilit, oli myös esittänyt varauksia tiliensä luotettavuuden suhteen.

Tästä käynnistyi prosessi, joka on johtamassa EU:n tilinpidon täysremonttiin. Kirjanpito ei ole enää pitkään aikaan vastannut 100 miljardin euron suuruisen budjetin asettamia vaatimuksia. Uudistus tulee, kun komissio ei julkisuuden paineessa voi sitä estää.

Andreasen laati havaitsemistaan puutteista kirjelmän, jonka hän toimitti komission puheenjohtajalle Romano Prodille sekä varapuheenjohtajille Neil Kinnockille ja Loyola de Palaciolle 7.5.2002. Hän vaati muun muassa varojen tarkastusta (treasury audit), jota ei ollut suoritettu 10 vuoteen. Hän halusi esimiesten tukea tarvittavalle perinpohjaiselle uudistukselle. Hän ei saanut vastausta eikä häntä kuultu. Sen sijasta hän joutui kurinpidollisten toimien kohteeksi. Hänet siirrettiin 22.5.2002 kurinpidollisista syistä sivuun tehtävästään.

On esitetty kolme syytä, joiden perusteella Anreasenia syytetään henkilöstöohjesäännön rikkomisesta: hän oli antanut julkisuuteen instituution maineelle kielteistä informaatiota, hän oli julkisuudessa asioidessaan ohittanut hierarkian tiettyjä tasoja ja hän oli ollut luvatta poissa työpaikaltaan (hän oli ollut työajalla lehdistötilaisuudessa, mutta se tapahtui vasta elokuussa).

Andreasen oli tehnyt jotain sellaista, joka on jokaisessa EU:n jäsenmaassa (Isoa-Britanniaa lukuun ottamatta) virkamiehen oikeus: hän käytti sanan ja ilmaisun vapauttaan. EU:ssa sitä ei sallita, vaikka esimerkiksi oikeusasiamies Jacob Söderman on vaatinut komissiota sallimaan sen.

Andreasen sanoo, että hänen on vaikea puolustaa itseään, koska kurinpitoasia on kesken. Hän sanoo olevansa valmis tulemaan kaikkine tietoineen kuultavaksi parlamenttiin, budjetin valvontavaliokuntaan.

Henkilöstöasioiden komissaari Neil Kinnock (sd) on alkanut nähdä "poliittista savua taivaalla". Komissaari on omasta mielestään joutunut ajojahdin kohteeksi, ei Andreasen. On vaadittu komissiota ryhtymään tarpeellisiin uudistuksiin.

Demarit parlamentin valiokunnassa puolustavat puoluetoveriaan, eikä Andreasenia haluta kuultavaksi. Vihreätkään eivät halua, koska se asettaisi heidän oman budjettikomissaarinsa Schreyerin kiusalliseen valoon. Vihreiden oma dissitentti Paul van Buitenen, joka on eronnut komission palveluksesta, oli kärpänen verrattuna siihen härkäseen, jota Andreasenin tapaus edustaa.

Vastustajien pääargumentti on se, ettei Andreasen ole tuonut esille mitään uutta. Kaikki, mitä hän on esittänyt julkisuudessa, on muka kirjattu tilintarkastustuomioistuimen asiakirjoihin. Hän pääsee budjetin valvontavaliokuntaan kuultavaksi, jos hän esittää ennalta kirjallisessa materiaalissa jotain sellaista, mitä tilintarkastustuomioistuin ei tiedä.

Tilintarkastustuomioistuin on EU:ssa poliittinen elin. Moni tilintarkastustuomareista on valittu toimeensa yksinomaan poliittisin perustein ilman tilinpitotaitoa ja -kokemusta.

Kritiikin pääkohde on se, ettei Andreasenilla ole ollut esitettävänään yhtään "tapausta", joka edustaisi näyttöä jostakin väärinkäytöksestä. Hänen pääargumenttinsa eivät ole tietyt "tapaukset" vaan se että koko järjestelmä on altis virheille ja väärinkäytöksille.

Ja totisesti se on.

Andreasen on sanonut julkisuudessa, että

- EU:n kirjanpito ei ole sopusoinnussa sellaisen kahdenkertaisen järjestelmän kanssa, jossa toinen tili kertoo mistä raha tulee ja toinen mihin se menee.

- EU:lla ei ole 100 miljardin euron budjetille turvallista ja yhdenmukaista tietokonesysteemiä. Systeemissä ei ole tili tapahtumien jäljitettävyyttä. EU:lla ei ole rekisteriä niistä, joiden kanssa se on liikesuhteissa, eivätkä ennakkomaksut kirjaudu mihinkään rekisteriin mahdollista varojen takaisinperintää varten. Laskentatoimi ei tuota luotettavaa tietoa kolmansille osapuolille suoritetuista maksuista.

- Tilinpitojärjestelmä ei tue vuosittaista tilinpäätöstä. Tase muodostetaan pääosastoilta vastaanotettuihin laskentataulukoihin, jotka eivät ole yhdenmukaisia.

- Tilinpito on hajautettu pääjohtajien alaisuuteen, mutta heille ei ole annettu asianmukaisia välineitä koko EU:n järjestelmän yhteensovittamiseksi. Ei ole yhteyttä paikallisten laskentajärjestelmien ja keskussysteemin välillä.

- Hajautetussa systeemissä kirjanpidossa käytetään taulukkolaskentaohjelmaa (Excel), jossa numerot voidaan tarvittaessa vaihtaa jälkiä jättämättä ilman että tarvitsee tehdä korjauskirjauksia.

- Systeemissä on väärä työnjako laskujen hyväksyjien, niiden maksajien sekä kirjanpitäjien kesken.

- Systeemissä ei ole ollut varojen tarkastusta (treasury audit)10 vuoteen, eikä EU:lla ole pankkitakuiden luetteloa.

- Kirjanpidossa ei riittävästi kyvykkäitä toimijoita, ja se johtuu myös palkkauksen kehnoudesta; virat ovat alemman palkkaluokan virkoja.

- Kirjanpidon perusteella ei pystytä tekemään rahoituslaskelmaa.

- EU:lle on hyväksytty uusi talousohjesääntö , joka tulee voimaan vuonna 2003, mutta sitä palveleva laskentajärjestelmä otetaan käyttöön vasta vuonna 2005. Niin ollen vuosien 2002-2004 tilit ovat epäluotettavia. Uusi talousohjesääntö lisää virheiden ja väärinkäytösten riskiä.

Kaiken edellä mainitun perusteella voidaan todeta, että kysymyksessä on järeän mittaluokan skandaali. EU on ollut tilinpidon muinaismuistoalue.

Asiasta on viime kädessä vastuussa komissio. Oma vastuunsa on myös parlamentilla: Poliitikot eivät ole ottaneet tilintarkastustuomioistuimen rutiinilausuntoja niiden täysarvosta. Jos kaikki se, mitä edellä on sanottu, on kerrottu - ja Andreasenin puheet niin vahvistettu - kaikille lukutaitoisille käsillä olevissa tilintarkastuskertomuksissa, systeemi on taloudenpidon osalta läpimätä.

Tilintarkastustuomioistuinta voidaan arvostella siitä, ettei se ole tuonut havaitsemiaan ongelmia julkisuuteen riittävällä rytinällä. Tilintarkastajat eivät ole purreet kättä, joka heitä ruokkii. Tässä tapauksessa ruokinta on luonteeltaan poliittista. EU:ssa on klubihenki.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Seuraavaksi ei asiassa tapahdu mitään.

Komission kurinpitotoimet Marta Andreasenia vastaan jatkuvat.

Europarlamentin valiokunta asetti hänen pääsylleen kuultavaksi sellaiset ehdot, että häntä ei kuulla.

Ensi keväänä vastuuvapaudesta päätettäessä osa eurokansanedustajista ehdottaa, että vastuuvapautta ei myönnetä. Asiasta äänestetään. Demarit ja vihreät äänestävät vastuuvapauden puolesta.

Kukaan ei ole henkilökohtaisesti vastuussa siitä, että EU:n antiikinaikaisessa tilinpitojärjestelmässä säilyy vielä monta vuotta mahdollisuus virheisiin ja väärinkäytöksiin.

[ Etusivulle | seppanen@kaapeli.fi ]