EU:lle liittovaltion perustuslaki
Uusi Vasemmisto -lehti 1/2002.
Käyttävät EU:sta nimeä "Eurooppa". Ovat aloittaneet
"Euroopan" perustuslain valmistelun. Liittovaltiolle
tehdään liittovaltion perustuslakia.
Sitä valmistelemaan on koolle kutsuttu erityinen valmistelukunta
eli konventti. Se on epädemokraattinen ja epäparlamentaarinen
tapa valmistella EU:lle perustuslaki. Keskitetään eikä hajauteta.
Sanellaan eikä kuunnella.
Viime kädessä on kysymys demokratiasta. Ei ole liittovaltion
demokratiaa. Sen oikea nimi kuuluu olla perustuslakikonventti.
On kutsuttu koolle konventti eli valmistelukunta.
Sen sanotaan valmistelevan EU:n "tulevaisuutta"
tai "perustuslaillista sopimusta". Se valmistelee
EU:lle perustuslakia, liittovaltion perustuslakia.
Konventin jäsenet
Konventissa on 105 jäsentä ja 100 varajäsentä. Varsinaisista
jäsenistä 89 miestä ja 16 naista.
Kustakin viidestätoista jäsenmaasta on konventtiin
valittu yksi hallituksen edustaja ja kaksi parlamentin valitsemaa
edustajaa. Lipposen hallitusta edustaa tutkija Teija Tiilikainen,
varajäsenenään Antti Peltomäki (kok). Eduskuntaa edustavat
Kimmo Kiljunen (sd) ja Matti Vanhanen (kepu) varajäseninään
Riitta Korhonen (kok) ja Esko Helle (vas).
Konventtiin on valittu samalla tavalla edustajat myös kolmestatoista
jäsenhakijamaasta. Heillä ei kuitenkaan ole täysiä oikeuksia.
He eivät saa äänestää, heille ei ole tulkkausta omalla äidinkielellään
eikä heillä ole edustajia puheenjohtajistossa tai sihteeristössä.
Europarlamentista on konventissa kuusitoista täysivaltaista
meppiä varamiehineen. Suomalaisista Pia-Noora Kauppi
on konservatiiviryhmän ja Esko Seppänen vasemmistoryhmän
varajäsen.
Varajäsenillä on oikeus osallistua konventin työskentelyyn.
Näiden valittujen henkilöiden lisäksi konventin puheenjohtajiston
on valittu viisi jäsentä ohi mainittujen kiintiöiden: puheenjohtajat
Valéry Giscard d´Estaing, Giuliano Amato ja
Jean-Luc Dehaene sekä komissaarit Michael Barnier
ja Antonio Vittorino.
Konventin työtä seuraa joukko ns. tarkkailijoita,
joiden joukossa on EU:n suomalainen oikeusasiamies Jacob
Söderman. Heillä on lähinnä läsnäolo- ja puheoikeus.
Työtapa
Konventti kokoontuu Euroopan parlamentin tiloissa Brysselissä
vähintään kerran kuukaudessa, useamminkin.
Sen kuluihin on vuodelle 2002 varattu 10,5 miljoonaa euroa
(josta 150 000 euroa saadaan käyttää puheenjohtajiston edustuskuluihin).
Tilinpito on salaista, ja vastuuvapauden konventin varojen
käytöstä myöntää jäsenmaiden EU-suurlähettiläiden kokous Coreper.
Sen kokoukset ovat suljettuja ja asiakirjat salaisia.
Konventin jäsenet ovat ennalta arvostelleet sen työjärjestystä,
joka valmisteltiin Giscard d´Estaingin johdolla sihteeristössä.
Ensimmäisten luonnosten mukaan puheenjohtajalla on kaikki
valta. Hän myöntää puheenvuorot, päättää asiakirjojen käännätyksistä
ja kutsuu kokouksiin oman harkintansa mukaan "asiantuntijoita".
Parlamentaarikot ovat työjärjestysten ammattilaisia, ja
he esittivät puheenjohtajan luonnokseen paljon demokraattisia
muutoksia.
Kokoussalissa jäsenet istuvat aakkosjärjestyksessä. Vaihtoehto
oli istua jäsenmaittain tai poliittisissa ryhmissä. Valittiin
tämä, kenties neutraalein, tapa. Federalistit olisivat halunneet
istua poliittisissa ryhmissä ja kammoksuivat maittaista istumajärjestystä.
Konventin jäsenten valinnassa etusija on ollut niillä, jotka
haluavat valmistella EU:lle liittovaltion perustuslain. Konventin
205 jäsenestä ja varajäsenestä vain 10-15 edustaa sitä mielipidettä,
että EU:ta on kehitettävä tulevaisuudessakin itsenäisten
valtioiden yhteenliittymänä.
Kun Suomi liittyi EU:hun, Suomikin oli sillä linjalla. Sittemmin
virallinen Suomi on siirtynyt liittovaltiolinjalle, ja Suomen
sanotaan olevan EU:n liittovaltiohenkisin maa.
Eurokansanäänestys
Aikataulu on sellainen, että konventin työ halutaan päättää
keväällä 2003. Sen jälkeen kokoontuu hallitusten välinen konferenssi
(HVK), jonka pitäisi saada työnsä valmiiksi ennen vuoden 2004
eurovaaleja.
Jos konventin ehdotus hyväksytään HVK:ssa, on vaara, että
se yritetään seuraavaksi hyväksyttää eurokansanäänestyksessä.
Siinä jokaisella EU-kansalaisella olisi yksi ääni. Se merkitsisi,
että isojen maiden kansalaiset äänestävät perustuslain pienille
kansoille.
Kokoomuksen, SDP:n, keskustan ja vihreiden europuolueissa
halutaan EU:lle perustuslaki. Selvimmin on asia sanottu kokoomuksen
europuolueessa Euroopan kansanpuolueessa (PPE). Se vaatii
avoimesti sekä liittovaltiota että sille perustuslakia.
Jos pienet maat saavat päättää EU:n perustuslain hyväksymisestä,
sitä ei hyväksytä. Sen osoitti Irlannin kansanäänestys Nizzan
sopimuksesta, Tanskan EMU- kansanäänestyksestä puhumattakaan.
Pienten maiden kansalaisista tehdään uuden vallan alamaisia.
Kansallisvaltioissa kansalaiset tuntevat yhteenkuuluvaisuutta,
kohtalonyhteyttä ja solidaarisuutta toinen toisiinsa. Sitä
tunnetta ollaan nyt tuhoamassa. Kansalaisista halutaan tehdä
kuluttajia, joita hallitsee näkymätön käsi: markkinoiden diktatuuri.
Politiikalle - eli demokratialle ja kansanvallalle - ei
ole enää tilaa kuin silmänlumeeksi.
|