Konventin työ alkoi
Perustuslakikonventti 21-22.3.2002
Tässä ensimmäisessä työkokouksessa valmistelukuntalaiset
(joka on puheenjohtaja Giscardin käyttämä nimitys perustuslakikonventin
osanottajista) lukivat papereistaan 3 minuutin "lämmittelypuheenvuorot".
Suomen hallituksen edustaja Teija Tiilikainen oli
tiukasti Lipposen linjalla: on vahvistettava komission asemaa,
vaikka EU on - hänen sanojensa mukaan - "elitistinen virkamieskoneisto".
Tarvitaan "Euroopan tasoisten poliittisten liikkeiden vahvistamista"
ja niille resursseja. Hän siis halusi europuolueita ja niille
europuoluetukea. Kun komissiolla pitää Tiilikaisen mukaan
olla "poliittinen mandaatti" ja sen kokoonpanon on "heijasteltava
europarlamenttivaalien lopputulosta" hän haluaa tehdä virkamiesten
komissiosta EU:n poliittisen hallituksen.
EU:ssa on yleisesti tavoitteena komission jäsenten määrän
supistaminen sen "toiminnan tehostamiseksi". Silloin voi käydä
niin, että vuonna 2009 Suomella ei ole poliittisessa hallituksessa,
joka puhuu myös Suomen suulla, lainkaan omaa edustajaa. Käy
kuin Suomen edustukselle Euroopan Keskuspankin (EKP) johtokunnassa.
Kun Sirkka Hämäläisen kausi päättyy kesällä 2003, Suomi
ei saa tähän rahapolitiikan monopolilaitoksen korkeaan elimeen
uutta edustajaa ehkä pariinkymmeneen vuoteen.
Irlannin hallituksen edustaja muistutti konventissa siitä,
että EU:n hallitusta eivät voi erottaa yhden kansakunnan edustajat
epäluottamuksen perusteella. Parempaa demokratiaa ja parlamentarismia
onkin se, että hallituksen on nautittava kansan - oman kansansa
- luottamusta. Sellaista demokratiaa on vain kansallisvaltioissa.
Konventin eräänlaisia toimielimiä ovat puheenjohtajisto
(presidium), sihteeristö sekä jäsenten ryhmäkunnat.
Viimeiseen asti yritettiin välttää hakijamaiden ryhmän
muodostuminen, mutta siinä ei onnistuttu, kun ne alkoivat
yhdessä vaatia itselleen edustusta konventin kaikkivaltiaassa
presidiumissa. Kolmasosa kokouksen osanottajista oli heidän
muodossaan siitä syrjäytetty. Tultiin niitä vastaan ja kutsuttiin
yksi niiden edustaja presidiumin kuunteluoppilaaksi. Kilpailu
paikasta on kova Puolan, Slovenian ja Liettuan parlamenttien
edustajien kesken, eikä kisa ratkennut tässä kokouksessa.
Puola yrittää puhua halijamaiden joukossa muita suuremmalla
äänellä - eikä ehkä saa edustajaansa puheenjohtajistoon.
Omalla kielellään eivät hakijamaiden edustajat edelleenkään
voi toimia. Useimmat valmistelukuntalaiset kuuluvat europuolueidensa
poliittisiin ryhmiin, jotka kokoontuvat aina ennen konventin
kokouksia omiin tapaamisiin. Samoin kansallisten parlamenttien,
europarlamentin ja hakijamaiden ryhmillä on omat kokouksensa.
Konventin jäsenet osallistuvat ennen kokouksia monien eri
ryhmäkuntien kokouksiin.
Epäillään, että EU:n perustuslakiluonnos valmistellaan suurten
europuolueiden (konservatiivien EPP ja eurodemarit) ryhmäkunnissa.
Arvellaan, että näissä "poliittisissa perheissä" tehdään yhteinen
kompromissi perustuslakiluonnoksesta. Sen jälkeen mitataan,
onko pienillä mailla sisua puolustaa omaa täysivaltaisuuttaan
sitä ehdotusta vastaan. Nizzan sopimuksen kyseessä olleen
irlantilaisilla oli, mutta isoille maille ei Irlannin EI merkinnyt
mitään.
Roolien moninaisuus synnyttää identiteettiongelman. Tyypillisimmillään
sitä edustaa Suomen eduskunnan edustajana konventtiin valitun
Kimmo Kiljusen (SDP) käsitys omasta asemastaan. Hän
ehti olla sitä mieltä, ettei hän edusta konventissa Suomen
eduskuntaa vaan EU:n sosialidemokraatteja ennen kuin eduskunnan
kollegat palauttivat hänet järjestykseen. Tietysti hän edustaa
eurososialidemokratiaa, mutta hän ei voi tehdä sitä julkisesti.
On myös poikkipoliittisia keskustelu- ja valmisteluryhmiä
kuten Demokratia-foorumi, jossa olen mukana europarlamentin
delegaation varajäsenenä.
Se edustaa niitä eurokriitikkoja ja -realisteja, jotka ovat
onnistuneet konventin jäsenten ja varajäsenten valinnassa
läpäisemään tiukan federalistisen seulan. Kun konventti kokoontuu
europarlamentissa, tällä meppien kotiareenalla ryhmän toimintaan
osallistuvat myös ne SOS Demokratia-ryhmän eurokriittiset
mepit, jotka eivät ole valmistelukuntalaisia.
Demokratia-foorumiin kuuluu yli 10 jäsentä ja varajäsentä
Ranskasta, Englannista, Tanskasta, Maltalta, Tshekistä, Slovakiasta,
Portugalista ja Suomesta. Kaikkia konventtiedustajia ei tunneta,
ja uusia yhteyksiä haetaan. Tämän joukon sisäisellä konsensuksella
on sovittu, että Itävallan vapauspuolueen edustajaa, joka
edustaa EU-vastaisuuden ohella muukalaisvastaisuutta eli ksenofobiaa,
ei kutsuta tähän keskusteluryhmään kuten ei Italian uusfasistejakaan.
Konventissa äänioikeutetuista kuudestakymmenestäkuudesta
(66) vanhoja jäsenmaita edustavasta jäsenestä (jotka päättävät
liittovaltioluonnoksesta yli 400 miljoonalle muulle eurooppalaiselle)
vain noin kuuden arvellaan olevan liittovaltiota ja sen perustuslakia
vastaan. Tässä merkityksessä konventti on epäedustava. Ei
kuulu niiden ääni, jotka eivät ole euronationalisteja vaan
jotka ovat kansallisvaltioiden täysivaltaisuuden kannalla.
.
Konventissa poliittinen valta keskittyy presidiumiin
(jossa ei ole Suomen edustajaa). Se näytti voimaa ajamalla
sekä europarlamentin että kansallisten parlamenttien valtuuskunnassa
läpi konventin työjärjestyksen, jossa vahvistettiin presidiumin
valta, vaikka molemmissa valtuuskunnissa olisi haluttu enemmän
valtaa konventille ja vähemmän valtaa presidiumille. Nyt presidium
päättää yksin muun muassa siitä, mitä asiakirjoja käännätetään
muille kielille ja ketkä ovat "asiantuntijoita".
Työjärjestykseen kirjattiin, että asioita voi tuoda presidiumin
päätettäväksi merkittävä määrä valmistelukuntalaisia.
Tämän epämääräisen käsitteen avulla voidaan tukahduttaa kritiikki
vaihtoehtoisten esitysten käännättämättä jättämisestä. Yleinen
tulkinta kulisseissa on, että "merkittävä ryhmä" tarkoittaa
vain PPE:n tai eurodemareiden esityksiä.
Työjärjestyksessä määriteltiin myös varajäsenten asema.
Kysymys on visainen. Varajäsenillä on europarlamentin valiokunnissa
samat oikeudet - äänestämisoikeutta lukuun ottamatta - kuin
varsinaisillakin jäsenillä, ja myös kansallisten parlamenttien
varajäsenet ovat merkittäviä poliitikkoja, joilla on halu
vaikuttaa asioihin (ja jotka usein vielä edustavat eri poliittisia
puolueita kuin varsinaiset jäsenet). Presidium olisi rajoittanut
varajäsenten oikeuksia jopa salissa istumisen suhteen, mutta
parlamentaarikot hoitivat varajäsenille täydet oikeudet osanottoon
ja materiaalien saantiin. Puheoikeus on kuitenkin rajallinen,
eivätkä varajäsenet tietystikään äänestä.
Politiikassa työjärjestys ja kaikkinaiset pohjapaperit ovat
valtaa, ja niistä konventissa vastaa skotti John Kerrin
johtama sihteeristö. Hän on ollut Ison-Britannian merkittävä
edustaja EU:ssa sekä Thatcherin että Blairin pääministerikaudella,
ja hän siis on mitä suurimmassa määrin joustava - ellei opportunistinen
- henkilö vastaamaan perustuslain valmistelun tekniikasta.
Suomella ei ole sihteeristössä edustajaa.
Konventin puheenjohtajistossa oli päätetty, että heinäkuussa
järjestetään erityinen nuorisokonventti 18-25 vuotiaille
EU-nuorille, jossa heille varataan samat "materiaaliset olosuhteet"
kuin on varsinaisellakin konventilla. Mitenkähän sen osanottajat
valitaan?
Vielä ei ole selvyyttä siitä, miten konventin lopputulos
hyväksytään vuoden kuluttua. Tässä vaiheessa työjärjestyksessä
puhutaan vielä konsensuksesta (= yksimielisyydestä), mutta
on selvää, että minkään Demokratia-foorumin ei anneta kaataa
suurten europuolueiden sopimaa kompromissia liittovaltion
perustuslaista. Suurissa europuolueissa asioista päättävät
suurten maiden edustajat.
| 