Vastinetta Kiljuselle 6.5.2004
Kansanedustaja Kimmo Kiljunen kauhistelee
kirjoituksessaan (HS 6.5) sitä, miten kansan tahto
saattaa kansanäänestyksissä ohittaa kansanedustajien
tahdon. Sveitsissä niin käy sangen usein, ja siellä
demokratia on todellisempaa kansan valtaa kuin meillä.
 EU:n
perustuslain mukaan se on ensisijainen kansalliseen
lainsäädäntöön nähden eli ylempi kuin oma
perustuslakimme. Näin ei ole ennen ollut, kun EU:lla ei
ole ennen ollut perustuslakia. Myös EY:n tuomioistuimen
vanhat tulkinnat ovat EU:n perustuslain mukaan ylempiä
kuin oma perustuslakimme, ja siltä osin ylhäälle
annettava tulkintavalta lisääntyy merkittävästi.
EU:n perustuslaissa kaksinkertaistetaan (noin
kahdeksaankymmeneen) niiden toimialojen määrä, joista
päätetään ylikansallisilla määräenemmistöillä
sekä ministerineuvostoissa että europarlamentissa.
Kaikilla näillä uusilla aloilla jäsenmaat
menettävät veto-oikeutensa. Sen lisäksi
perustuslakiin on kirjattu monia joustolausekkeita sekä
ns. passarelleja eli oikoteitä, joilla päätöksiä
voidaan ruveta tekemään ylikansallisesti ilman että
perustuslakia tarvitsee muuttaa.
Siihen sisältyy vallan uusjako isojen maiden
hyväksi. Hämmästelen, miten Suomen hallitus
näyttää viime metreillä olevan valmis jopa luopumaan
omasta komissaaristakin saamatta mitään tilalle.
Komissaari on eräällä tavalla tasa-arvon symboli:
joko kaikilla mailla on komissaari tai ei.
Me olimme Kiljusen kanssa perustuslakikonventin
puolustustyöryhmän jäseniä ja tiedämme molemmat,
että saatiin aikaan Suomen näkökulmasta
tyydyttävämpi lopputulos kuin hyväksyttiin
konventissa. Ongelma on, että konventin esitys muuttui
vielä radikaalisti hallitusten välisessä
konferenssissa (HVK), jossa Suomi joulukuussa hyväksyi
kollektiivisten turvatakuiden kirjaamisen julistuksen
sijasta itse perustuslakiin ja jossa ns.
rakenneyhteistyö kirjattiin muistuttamaan enemmän
hyökkäystä kuin puolustusta.
Arvioinkin, että Suomen tie Naton jäseneksi kulkee
EU:n perustuslain kautta ja että Suomen
yhteensovittaminen euroarmeijan vaatimuksiin
(palkkasotilaiden koulutuksen aloittaminen Utissa ja
rauhanturvalain muuttaminen hyökkäysoperaatioihin
osallistumisen mahdollistamiseksi) murentavat muiden
silmissä Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden.
Vanhasen hallitus kirjasi eduskunnalle annettuun
selontekoon yli 60 muutostarvetta konventin esitykseen.
Juuri mitään ei saatu läpi. Siltä osin perustuslaki
on täysin epätyydyttävä.
Sisällöllisen ongelman ohella on vakava juridinen
ongelma: EU:n perustuslaki saattaa olla ristiriidassa
Suomen perustuslain kanssa, kun Suomen lakiin ei
sisälly vallansiirtoa EU:lle eikä EU-vallan
ensisijaisuutta. Kansanäänestyksellä ei pidä
yrittää kumota Suomen perustuslain vaikeutettua
muuttamisjärjestystä.
Kansanedustajien on noudatettava asiassa Suomen
perustuslakia, ja jos sitä tulkitaan niin, että EU:n
lain voimaantuloon riittää valtiosopimuksen
hyväksyminen, on järjestettävä kansanäänestys.
Perustuslaillahan lakkautetaan se EU, jonka jäseniä
olemme, ja sen tilalle perustetaan kokonaan uusi. Jos
vanhaan EU:hun liittymisestä päätettiin
valtiosopimuksella niin että päätös legitimisoitiin
kansanäänestyksellä, myös uuteen EU:hun
liittymisestä pitää sellainen järjestää.
Monissa maissa ei eliitti pelkää omaa kansaansa.
| 