Perustuslain legitimisoinnista I

"Kansalaisyhteiskunnan" kuuleminen 24-25.2.2002

Monet konservatiivimepit, ennen muuta saksalaiset, ovat vaatineet presidiumia toimittamaan konventin käsittelyyn nopealla aikataululla luonnoksen EU:n perustuslaiksi. Puheenjohtajisto sanoo, ettei sellaista ole.

Vuoto sihteeristöstä (muka väärään sähköpostiosoitteeseen) on kuitenkin tuonut julkisuuteen luonnoksen perustuslain dispositiosta. Tähän asti on sanottu, että muka odotellaan konventin kannanottoja ja linjavetoja ja että kirjoittamiseen ryhdytään vasta niiden jälkeen, ehkä vasta ensi vuonna. Nyt tiedetään, että valmistelu on täydessä käynnissä. Prosessin epädemokraattisuutta kuvaa se, ettei tiedetä, ketkä perustuslakiluonnosta tekevät. Tiedetään kyllä, ettei valmisteluun osallistu yksikään suomalainen.

EU:n perustuslain salainen dispositio jakautuu 11 osaan. Ne ovat 1) unionin koostumus ja juridinen olemus, 2) unionin tavoitteet ja perusperiaatteet, 3) perusoikeuskirja, 4) toimivallan jako unionin ja jäsenmaiden kesken, 5) "eurooppalainen" kansalaisuus, 6) EU:n institutionaalinen rakenne, 7) päätöksentekoprosessit, 8) EY-tuomioistuimen laillinen kontrolli, 9) taloudellinen ja budjettitaloudellinen koostumus, 10) unionin ja kolmansien maiden sopimusten tekotapa sekä 11) ehdot läheisemmälle yhteistyölle, uusien jäsenten mukaantulolle ja perussopimusten tarkistamiselle.

Juhannuksena Sevillan huippukokouksessa yritettiin uudistaa neuvostojen työskentelytapaa. Ei kuitenkaan päästy sopimukseen muusta kuin neuvostojen lukumäärän vähentämisestä 16:sta 9:ään. Ei sovittu puheenjohtajuuden keskittämisestä yksinomaan isoille maille nykyisen kuuden kuukauden rotaation sijasta, mutta paine siihen suuntaan säilyi.

Komissio, joka on lähtenyt asemiensa puolustustaisteluun, esitti viime viikolla ehdotuksen toimintansa tehostamiseksi. Se on esitetty pääkomissaari Prodin nimissä, ja hänen mukaansa se on hyväksytty komissiossa yksimielisesti. Toiset lähteet sanovat, että ne on hyväksytty komissiossa ilman äänestystä, ja se on eri asia.

Prodi ehdottaa, että komissaarit jaetaan tulevaisuudessa kahteen kategoriaan niin että tulisi ns. superkomissaareja, jotka valvoisivat muiden työtä. Koko kollegio kokoontuisi vain kerran kuukaudessa, kun taas superkomissaarien kokouksia pidettäisiin entiseen tapaan joka viikko. Isojen maiden edustajilla olisi paremmat edellytykset päästä superkomissaareiksi.

Tiedetään, että isot maat haluavat heikentää komission asemaa. Hallituksilla on siihen valtaa toisin kuin konventilla (joka on vallaton elin). Konventissa komissiolla on enemmän ystäviä kuin hallitusten edustajien kokouksissa. Siksi hallitusten pitäisi komission mielestä kuunnella konventin mielipidettä päätettäessä uusista toimielimistä.

Valtaansa - ja yhtesömetodia - puolustava komissio tuli "tehostamisesityksellään" vastaan isoja maita. Se ehdotti itse isojen maiden vallan turvaamista superkomissaarien avulla ilman että niiden tarvitsee perustaa komission yläpuolelle hallitusten edustajista koostuvaa uutta elintä (jossa äänestettäisiin Nizzan sopimuksen mukaan määräenemmistöllä ja jossa isoilla mailla olisi erityisveto-oikeus määräenemmistöasioissa).

Konventin työ jatkui maanantaina 24.6 ns. kansalaisyhteiskuntaa käsittelevällä täysistunnolla. Sitä varten oli perustettu 8 kontaktiryhmää, joiden puheenjohtajina toimivat konventin presidiumin edustajat.

Kaikkinainen perustuslain valmistelu on tiukasti presidiumin käsissä. Sen edustajat johtavat myös konventin työryhmiä perustuslain yksittäisten osien valmistelemiseksi. Niiden työstä raportoidaan, että hakijamaiden, hallitusten ja kansallisten parlamenttien edustajat eivät käytä paljon puheenvuoroja. He ovat joutuneet pelaamaan liittovaltiopeliä pienestä kaukalosta isoon, eivätkä he - ainakaan tässä vaiheessa - hallitse "eurooppalaista" kokoustelumetodia. Asiaan saattaa vaikuttaa myös se, ettei puheita tulkita kuin englanniksi ja ranskaksi. EU:lle siis valmistellaan perustuslakia ilman että valmistelijoilla on tilaisuus käyttää äidinkieltään, ja juridisista teksteistä kyseenollen se on monille ylivoimainen tehtävä.

Kansalaisjärjestöjen kontaktiryhmissä kuultiin (tulkkaus oli vain englanniksi ja ranskaksi) 1) alueiden ja paikallisyhteisöjen, 2) kulttuurin, 3) "yhteiskunnan", 4) tieteen, 5) ihmisoikeusliikkeiden, 6) ympäristöliikkeiden ja 7) kehitysalan järjestöjen edustajia sekä vielä 8) kansalaisten ja toimielinten suhteesta kiinnostuneiden ("eurooppalaisten") järjestöjen edustajia. Edustettuina olivat "eurooppalaiset" kansalaisjärjestöt (joista monet ovat EU:n itsensä rahoittamia), eikä niiden kansalaisjärjestöjen ääni kuulu konventissa, joilla ei ole ylikansallista äänitorvea Brysselissä. Yhteensä kuultiin 400 ylikansallista järjestöä. Kontaktiryhmät valitsivat edustajat puhumaan kansalaisfoorumiin kaikkien nimissä.

Kanslaisfoorumissa eli konventin täysistunnossa 24-25.6 kuultiin mainittujen "eurooppalaisten" järjestöjen edustajia. Sen jälkeen on virallisesti kuultu EU:n monisatamiljoonaisen väestön vapaan kansalaistoiminnan edustajien kanta EU:n perustuslakiin, eikä heitä tarvitse enää kuulla. Konventin puheenjohtajistolla on nyt valta tulkita kansalaisjärjestöjen kanta tulevaan perustuslakiin.

Konventti tarvitsi perustuslain legitimiteetin markkinointia varten tällaisen virallisen kuulemistilaisuuden.

Toinen vastaava tilaisuus on nuorisokonventti, joka järjestetään heinäkuun toisella viikolla. Sen jälkeen on sitten kuultu myös eurooppalainen nuoriso.

Nuorison edustajien valinnassa vallitsi sama hegemoninen ylivalta kuin valittaessa varsinaisen konventin jäseniä, ja niin ollen myös nuorisokonventti on epäedustava. Se ei anna oikeaa kuvaa nuorten EU-kansalaisten mielipiteistä kuten ei myöskään antanut oikeaa kuvaa kansalaisjärjestöjen kuuleminen. Kuulemisen metodi ei tee mahdolliseksi aitoa vuorovaikutusta. Mutta perustuslain legitimisoimistarpeisiin riittää vähäisempikin vuorovaikutus.

Istunnon aluksi Valery Giscard d´Estaing selosti raporttiaan Sevillan Eurooppa-neuvostolle. Hän oli kertonut, että ei ole vielä tasapainoista ja kokonaisvaltaista esitystä perustuslaiksi, mutta se on hänen mukaansa konventin tavoite. Sille tarvitaan demokraattinen legitimiteetti (ja siksi ovat tarpeen nyt käynnissä olevat kvasikuulemiset). Konventissa oli kuulemma jo käynyt ilmi, että EU:ssa on lisätarpeita turvallisuuspolitiikan ja oikeusasioiden lisäyhteisöllistämiseksi, samoin kuulemma tarvitaan lisää määräenemmistö- ja yhteispäätösmenettelyjä. Pienen maan näkökulmasta se merkitsee vallan karkaamista maasta ulos ja siirtymistä keskusvallan ylikansallisiin käsiin.

EU:n perustuslain säätäminen ei ole mikään demokratiaprojekti. Sitä kuvaa hyvin mainitun Giscardin lausuma kanta: "Ihmiset sanovat usein, että Eurooppa pitää tuoda lähemmäksi kansalaisiaan. Tarkalleen ottaen ei asia ole niin, vaan Euroopan pitää olla ymmärrettävämpi kansalaisilleen."

On eroa sillä, osallistuvatko kansalaiset itse vaiko siunaavatko he vain edustajiensa teot.