Perustuslain legitimisoinnista I
"Kansalaisyhteiskunnan" kuuleminen 24-25.2.2002
Monet konservatiivimepit, ennen muuta saksalaiset, ovat
vaatineet presidiumia toimittamaan konventin käsittelyyn nopealla
aikataululla luonnoksen EU:n perustuslaiksi. Puheenjohtajisto
sanoo, ettei sellaista ole.
Vuoto sihteeristöstä (muka väärään sähköpostiosoitteeseen)
on kuitenkin tuonut julkisuuteen luonnoksen perustuslain dispositiosta.
Tähän asti on sanottu, että muka odotellaan konventin kannanottoja
ja linjavetoja ja että kirjoittamiseen ryhdytään vasta niiden
jälkeen, ehkä vasta ensi vuonna. Nyt tiedetään, että valmistelu
on täydessä käynnissä. Prosessin epädemokraattisuutta kuvaa
se, ettei tiedetä, ketkä perustuslakiluonnosta tekevät. Tiedetään
kyllä, ettei valmisteluun osallistu yksikään suomalainen.
EU:n perustuslain salainen dispositio jakautuu 11
osaan. Ne ovat 1) unionin koostumus ja juridinen olemus, 2)
unionin tavoitteet ja perusperiaatteet, 3) perusoikeuskirja,
4) toimivallan jako unionin ja jäsenmaiden kesken, 5) "eurooppalainen"
kansalaisuus, 6) EU:n institutionaalinen rakenne, 7) päätöksentekoprosessit,
8) EY-tuomioistuimen laillinen kontrolli, 9) taloudellinen
ja budjettitaloudellinen koostumus, 10) unionin ja kolmansien
maiden sopimusten tekotapa sekä 11) ehdot läheisemmälle yhteistyölle,
uusien jäsenten mukaantulolle ja perussopimusten tarkistamiselle.
Juhannuksena Sevillan huippukokouksessa yritettiin
uudistaa neuvostojen työskentelytapaa. Ei kuitenkaan päästy
sopimukseen muusta kuin neuvostojen lukumäärän vähentämisestä
16:sta 9:ään. Ei sovittu puheenjohtajuuden keskittämisestä
yksinomaan isoille maille nykyisen kuuden kuukauden rotaation
sijasta, mutta paine siihen suuntaan säilyi.
Komissio, joka on lähtenyt asemiensa puolustustaisteluun,
esitti viime viikolla ehdotuksen toimintansa tehostamiseksi.
Se on esitetty pääkomissaari Prodin nimissä, ja hänen mukaansa
se on hyväksytty komissiossa yksimielisesti. Toiset lähteet
sanovat, että ne on hyväksytty komissiossa ilman äänestystä,
ja se on eri asia.
Prodi ehdottaa, että komissaarit jaetaan tulevaisuudessa
kahteen kategoriaan niin että tulisi ns. superkomissaareja,
jotka valvoisivat muiden työtä. Koko kollegio kokoontuisi
vain kerran kuukaudessa, kun taas superkomissaarien kokouksia
pidettäisiin entiseen tapaan joka viikko. Isojen maiden edustajilla
olisi paremmat edellytykset päästä superkomissaareiksi.
Tiedetään, että isot maat haluavat heikentää komission asemaa.
Hallituksilla on siihen valtaa toisin kuin konventilla (joka
on vallaton elin). Konventissa komissiolla on enemmän ystäviä
kuin hallitusten edustajien kokouksissa. Siksi hallitusten
pitäisi komission mielestä kuunnella konventin mielipidettä
päätettäessä uusista toimielimistä.
Valtaansa - ja yhtesömetodia - puolustava komissio tuli
"tehostamisesityksellään" vastaan isoja maita. Se ehdotti
itse isojen maiden vallan turvaamista superkomissaarien avulla
ilman että niiden tarvitsee perustaa komission yläpuolelle
hallitusten edustajista koostuvaa uutta elintä (jossa äänestettäisiin
Nizzan sopimuksen mukaan määräenemmistöllä ja jossa isoilla
mailla olisi erityisveto-oikeus määräenemmistöasioissa).
Konventin työ jatkui maanantaina 24.6 ns. kansalaisyhteiskuntaa
käsittelevällä täysistunnolla. Sitä varten oli perustettu
8 kontaktiryhmää, joiden puheenjohtajina toimivat konventin
presidiumin edustajat.
Kaikkinainen perustuslain valmistelu on tiukasti presidiumin
käsissä. Sen edustajat johtavat myös konventin työryhmiä
perustuslain yksittäisten osien valmistelemiseksi. Niiden
työstä raportoidaan, että hakijamaiden, hallitusten ja kansallisten
parlamenttien edustajat eivät käytä paljon puheenvuoroja.
He ovat joutuneet pelaamaan liittovaltiopeliä pienestä kaukalosta
isoon, eivätkä he - ainakaan tässä vaiheessa - hallitse "eurooppalaista"
kokoustelumetodia. Asiaan saattaa vaikuttaa myös se, ettei
puheita tulkita kuin englanniksi ja ranskaksi. EU:lle siis
valmistellaan perustuslakia ilman että valmistelijoilla on
tilaisuus käyttää äidinkieltään, ja juridisista teksteistä
kyseenollen se on monille ylivoimainen tehtävä.
Kansalaisjärjestöjen kontaktiryhmissä kuultiin (tulkkaus
oli vain englanniksi ja ranskaksi) 1) alueiden ja paikallisyhteisöjen,
2) kulttuurin, 3) "yhteiskunnan", 4) tieteen, 5) ihmisoikeusliikkeiden,
6) ympäristöliikkeiden ja 7) kehitysalan järjestöjen edustajia
sekä vielä 8) kansalaisten ja toimielinten suhteesta kiinnostuneiden
("eurooppalaisten") järjestöjen edustajia. Edustettuina olivat
"eurooppalaiset" kansalaisjärjestöt (joista monet ovat EU:n
itsensä rahoittamia), eikä niiden kansalaisjärjestöjen ääni
kuulu konventissa, joilla ei ole ylikansallista äänitorvea
Brysselissä. Yhteensä kuultiin 400 ylikansallista järjestöä.
Kontaktiryhmät valitsivat edustajat puhumaan kansalaisfoorumiin
kaikkien nimissä.
Kanslaisfoorumissa eli konventin täysistunnossa
24-25.6 kuultiin mainittujen "eurooppalaisten" järjestöjen
edustajia. Sen jälkeen on virallisesti kuultu EU:n monisatamiljoonaisen
väestön vapaan kansalaistoiminnan edustajien kanta EU:n perustuslakiin,
eikä heitä tarvitse enää kuulla. Konventin puheenjohtajistolla
on nyt valta tulkita kansalaisjärjestöjen kanta tulevaan perustuslakiin.
Konventti tarvitsi perustuslain legitimiteetin markkinointia
varten tällaisen virallisen kuulemistilaisuuden.
Toinen vastaava tilaisuus on nuorisokonventti, joka
järjestetään heinäkuun toisella viikolla. Sen jälkeen on sitten
kuultu myös eurooppalainen nuoriso.
Nuorison edustajien valinnassa vallitsi sama hegemoninen
ylivalta kuin valittaessa varsinaisen konventin jäseniä, ja
niin ollen myös nuorisokonventti on epäedustava. Se ei anna
oikeaa kuvaa nuorten EU-kansalaisten mielipiteistä kuten ei
myöskään antanut oikeaa kuvaa kansalaisjärjestöjen kuuleminen.
Kuulemisen metodi ei tee mahdolliseksi aitoa vuorovaikutusta.
Mutta perustuslain legitimisoimistarpeisiin riittää vähäisempikin
vuorovaikutus.
Istunnon aluksi Valery Giscard d´Estaing selosti raporttiaan
Sevillan Eurooppa-neuvostolle. Hän oli kertonut, että
ei ole vielä tasapainoista ja kokonaisvaltaista esitystä perustuslaiksi,
mutta se on hänen mukaansa konventin tavoite. Sille tarvitaan
demokraattinen legitimiteetti (ja siksi ovat tarpeen nyt käynnissä
olevat kvasikuulemiset). Konventissa oli kuulemma jo käynyt
ilmi, että EU:ssa on lisätarpeita turvallisuuspolitiikan ja
oikeusasioiden lisäyhteisöllistämiseksi, samoin kuulemma tarvitaan
lisää määräenemmistö- ja yhteispäätösmenettelyjä. Pienen maan
näkökulmasta se merkitsee vallan karkaamista maasta ulos ja
siirtymistä keskusvallan ylikansallisiin käsiin.
EU:n perustuslain säätäminen ei ole mikään demokratiaprojekti.
Sitä kuvaa hyvin mainitun Giscardin lausuma kanta: "Ihmiset
sanovat usein, että Eurooppa pitää tuoda lähemmäksi kansalaisiaan.
Tarkalleen ottaen ei asia ole niin, vaan Euroopan pitää olla
ymmärrettävämpi kansalaisilleen."
On eroa sillä, osallistuvatko kansalaiset itse vaiko siunaavatko
he vain edustajiensa teot.
| 