Ns. taistelu terrorismia vastaan

KU 18.1.2002

Ennen sanottiin, että ken hallitsee Euraasiaa, hallitsee maailmaa. Valtio, jolla olivat voittoisimmat ja raaimmat maavoimat, sai tilan hallinnan kautta täydet oikeudet luonnonvaroihin. 
Tänään USA:lla on herruus kaikissa tiloissa: maalla, merellä, ilmassa, avaruudessa ja informaatiossa. USA:lla on ollut syyskuun tapahtumien jälkeen rajoittamaton pääsy Keski-Aasiaan. Amerikkalaisprofeetta Zbiegnew Brzezinskin mukaan "kuka tahansa, joka valvoo tai hallitsee pääsyä alueelle, voittaa mitä todennäköisimmin geopoliittisen ja taloudellisen palkinnon." Shakkipelin tärkeimpiä nappuloita ovat uudet öljy- ja kaasuputket, jotka USA haluaa kulkevan ohi Venäjän. 
Kun amerikkalainen öljy-yhtiö Unocal halusi rakentaa öljyputken Kaspian meren jalustan alueilta Afganistanin läpi etelään, USA:n ulkoministeriö kutsui talebanien johtajia neuvotteluihin Washingtoniin. Heitä ei - silloin - syytetty ihmisoikeusrikkomuksista tai terroristien suojelusta. Naisjärjestöt syyttivät afgaaninaisten oikeuksien tukahduttamisesta, ja öljyputki kaatui silloin siihen. 
USA:n nyttemmin pääministeriksi nostama Hamid Karsai toimi 1990-luvun puolivälissä mainitun Unocalin neuvonantajana, ja USA:n erikoisneuvonantaja Kabulissa on tänään Zalmay Khalildaz, joka niin ikään toimi Unocalin ja talebanien yhteisenä edusmiehenä. USA nosti valtaan talebanit tehdäkseen Afganistanista Neuvostoliitolle Vietnamin. Afgaaneilla oli sotaan myös omarahoitusosuus. Se lunastettiin heroiinilla. 
Muutamassa vuodessa siitä tuli maailman suurin heroiinintuottaja maailman suurimmille markkinoille: USA:n kaduille. Kun talebanit sitten kielsivät unikonviljelyn, pohjoisen liiton joukot rahoittivat sillä niiden aseiden ostoja, joita ei saatu ilmaiseksi Venäjältä. Kaikki öljy- ja kaasurikkaat Keski-Aasian entiset neuvostotasavallat ovat totalitaarisia valtioita, joissa kansat ovat maailman alistetuimpia. 
Uzbekistanissa presidentin ja parlamentin vaalit ovat olleet seremonioita eivätkä kilpailua valituksi tulemisesta. Parlamentti kutsutaan neljä kertaa vuodessa lyhyeen istuntoon, eivätkä vuoden 1999 vaalit olleet ulkomaisten tarkkailijoiden mukaan vapaat eivätkä rehelliset. Presidentti Islam Karimov, joka flirttailee amerikkalaisten kanssa, valitutti itsensä vuonna 2000 elinikäiseksi presidentiksi. 
Turkmenistanissa presidentti Sapurmurat Nijazov on niin ikään entinen kommunistinen puoluepamppu. Myös hän on johtanut maata koko sen itsenäisyyden ajan. Ensin hän valitutti itsensä presidentiksi kansanäänestyksessä, jossa ei ollut muita ehdokkaita, sitten vaaleissa, joissa hän sai 99,5 % äänistä, sitten poikkeuslailla ja viimeksi vuonna 2000 jälleen poikkeuslailla, jossa hänelle siunattiin elinikäinen johtajuus. Hän kutsuu itseään nimellä Turkmenbashi (Turkmenien Isä) tai Turkmenbashi Suuri. Turkmenistanissa on maailman kolmanneksi suurimmat kaasuvarat ja öljyä riittävästi turvaamaan USA:n kulutus 30 vuodeksi (ja kaikkien kehitysmaiden kulutus 200 vuodeksi). 
Kazhakstanissa presidentti Nursultan Nazarbajev on naapurimaiden tapaan huudattanut itsensä elinikäiseen valtaan. Sitä varten säädettiin parlamentissa vuonna 2000 "laki maan ensimmäisestä presidentistä", jossa määriteltiin hänen etuoikeuksikseen muun muassa täydellinen immuniteetti rikossyytteitä vastaan. Muutamia vuosia sitten englantilainen The Guardian arvioi Nazarbajevin maailman 8. rikkaimmaksi ja Financial Times 25. rikkaimmaksi mieheksi. Valtaan hän tuli hajottamalla parlamentin ja suorituttamalla kansaäänestyksen vallansiirrosta itselleen. Kazhakstanin Kashagan-öljykenttä Kaspian meressä on maailman suurin off shore-projekti. Amerikkalainen öljy-yhtiö Chevron kehittää Tengizin öljykenttää yhteistyössä Kazhakstanin valtion kanssa. 
Presidentti Bushin nykyinen erityisneuvonantaja Condolezza Rice on ollut Chevronin palveluksessa erikoisalanaan Keski-Aasian öljy. USA:n uusiin öljy- ja kaasuliittolaisiin kuuluu myös Azerbaidzhan, jossa valtaan tuli vuonna 1993 sotilasvallankaappauksella Neuvostoliiton entinen KGB-johtaja Geidar Alijev. Presidentinvaalissa hän sai ensin neuvostoajan äänten enemmistön (99 % äänistä), mutta vallan säilyttäminen on ollut vaikeampaa ja on pitänyt turvautua laajaan vaalivilppiin. Alijevin terveys horjuu, ja hänelle on tehty sydämen ohitusleikkaus USA:ssa. Seuraajakseen on Alijev katsonut poikansa Ilhamin, joka on valtion öljy-yhtiön varapääjohtaja. 
Kirgistan on hieman sivussa öljykentistä, mutta sinne USA rakentaa itselleen sotilastukikohtaa. Näin USA on läsnä koko tällä "Euraasian Balkanin" alueella, joka on perinteisesti ollut Venäjälle sitä, mitä Afrikka oli eurooppalaisille siirtomaavalloille: sen Afrikka. Näistä asioista enemmän uudessa kirjassani "Hei, meitä natotetaan!", joka toimitetaan ensi viikolla europarlamentin tiedotuslehteni tilaajille ja jonka saa ilmaiseksi Matti Tohkalta (Mäkikatu 23, 33250 Tampere). Kun öljy puhuu, demokratia vaikenee.