Ns. taistelu terrorismia vastaan
KU 18.1.2002
Ennen sanottiin, että ken hallitsee Euraasiaa,
hallitsee maailmaa. Valtio, jolla olivat voittoisimmat
ja raaimmat maavoimat, sai tilan hallinnan kautta
täydet oikeudet luonnonvaroihin.
Tänään USA:lla on herruus kaikissa tiloissa: maalla,
merellä, ilmassa, avaruudessa ja informaatiossa.
USA:lla on ollut syyskuun tapahtumien jälkeen
rajoittamaton pääsy Keski-Aasiaan.
Amerikkalaisprofeetta Zbiegnew Brzezinskin mukaan
"kuka tahansa, joka valvoo tai hallitsee pääsyä
alueelle, voittaa mitä todennäköisimmin
geopoliittisen ja taloudellisen palkinnon."
Shakkipelin tärkeimpiä nappuloita ovat uudet öljy- ja
kaasuputket, jotka USA haluaa kulkevan ohi
Venäjän.
Kun amerikkalainen öljy-yhtiö Unocal halusi rakentaa
öljyputken Kaspian meren jalustan alueilta Afganistanin
läpi etelään, USA:n ulkoministeriö kutsui talebanien
johtajia neuvotteluihin Washingtoniin. Heitä ei -
silloin - syytetty ihmisoikeusrikkomuksista tai
terroristien suojelusta. Naisjärjestöt syyttivät
afgaaninaisten oikeuksien tukahduttamisesta, ja
öljyputki kaatui silloin siihen.
USA:n nyttemmin pääministeriksi nostama Hamid Karsai
toimi 1990-luvun puolivälissä mainitun Unocalin
neuvonantajana, ja USA:n erikoisneuvonantaja Kabulissa
on tänään Zalmay Khalildaz, joka niin ikään toimi
Unocalin ja talebanien yhteisenä edusmiehenä. USA
nosti valtaan talebanit tehdäkseen Afganistanista
Neuvostoliitolle Vietnamin. Afgaaneilla oli sotaan myös
omarahoitusosuus. Se lunastettiin heroiinilla.
Muutamassa vuodessa siitä tuli maailman suurin
heroiinintuottaja maailman suurimmille markkinoille:
USA:n kaduille. Kun talebanit sitten kielsivät
unikonviljelyn, pohjoisen liiton joukot rahoittivat
sillä niiden aseiden ostoja, joita ei saatu ilmaiseksi
Venäjältä. Kaikki öljy- ja kaasurikkaat Keski-Aasian
entiset neuvostotasavallat ovat totalitaarisia
valtioita, joissa kansat ovat maailman
alistetuimpia.
Uzbekistanissa presidentin ja parlamentin vaalit ovat
olleet seremonioita eivätkä kilpailua valituksi
tulemisesta. Parlamentti kutsutaan neljä kertaa
vuodessa lyhyeen istuntoon, eivätkä vuoden 1999 vaalit
olleet ulkomaisten tarkkailijoiden mukaan vapaat
eivätkä rehelliset. Presidentti Islam Karimov, joka
flirttailee amerikkalaisten kanssa, valitutti itsensä
vuonna 2000 elinikäiseksi presidentiksi.
Turkmenistanissa presidentti Sapurmurat Nijazov on niin
ikään entinen kommunistinen puoluepamppu. Myös hän
on johtanut maata koko sen itsenäisyyden ajan. Ensin
hän valitutti itsensä presidentiksi
kansanäänestyksessä, jossa ei ollut muita ehdokkaita,
sitten vaaleissa, joissa hän sai 99,5 % äänistä,
sitten poikkeuslailla ja viimeksi vuonna 2000 jälleen
poikkeuslailla, jossa hänelle siunattiin elinikäinen
johtajuus. Hän kutsuu itseään nimellä Turkmenbashi (Turkmenien
Isä) tai Turkmenbashi Suuri. Turkmenistanissa on
maailman kolmanneksi suurimmat kaasuvarat ja öljyä
riittävästi turvaamaan USA:n kulutus 30 vuodeksi (ja
kaikkien kehitysmaiden kulutus 200 vuodeksi).
Kazhakstanissa presidentti Nursultan Nazarbajev on
naapurimaiden tapaan huudattanut itsensä elinikäiseen
valtaan. Sitä varten säädettiin parlamentissa vuonna
2000 "laki maan ensimmäisestä
presidentistä", jossa määriteltiin hänen
etuoikeuksikseen muun muassa täydellinen immuniteetti
rikossyytteitä vastaan. Muutamia vuosia sitten
englantilainen The Guardian arvioi Nazarbajevin maailman
8. rikkaimmaksi ja Financial Times 25. rikkaimmaksi
mieheksi. Valtaan hän tuli hajottamalla parlamentin ja
suorituttamalla kansaäänestyksen vallansiirrosta
itselleen. Kazhakstanin Kashagan-öljykenttä Kaspian
meressä on maailman suurin off shore-projekti.
Amerikkalainen öljy-yhtiö Chevron kehittää Tengizin
öljykenttää yhteistyössä Kazhakstanin valtion
kanssa.
Presidentti Bushin nykyinen erityisneuvonantaja
Condolezza Rice on ollut Chevronin palveluksessa
erikoisalanaan Keski-Aasian öljy. USA:n uusiin öljy-
ja kaasuliittolaisiin kuuluu myös Azerbaidzhan, jossa
valtaan tuli vuonna 1993 sotilasvallankaappauksella
Neuvostoliiton entinen KGB-johtaja Geidar Alijev.
Presidentinvaalissa hän sai ensin neuvostoajan äänten
enemmistön (99 % äänistä), mutta vallan
säilyttäminen on ollut vaikeampaa ja on pitänyt
turvautua laajaan vaalivilppiin. Alijevin terveys
horjuu, ja hänelle on tehty sydämen ohitusleikkaus
USA:ssa. Seuraajakseen on Alijev katsonut poikansa
Ilhamin, joka on valtion öljy-yhtiön
varapääjohtaja.
Kirgistan on hieman sivussa öljykentistä, mutta sinne
USA rakentaa itselleen sotilastukikohtaa. Näin USA on
läsnä koko tällä "Euraasian Balkanin"
alueella, joka on perinteisesti ollut Venäjälle sitä,
mitä Afrikka oli eurooppalaisille siirtomaavalloille:
sen Afrikka. Näistä asioista enemmän uudessa
kirjassani "Hei, meitä natotetaan!", joka
toimitetaan ensi viikolla europarlamentin
tiedotuslehteni tilaajille ja jonka saa ilmaiseksi Matti
Tohkalta (Mäkikatu 23, 33250 Tampere). Kun öljy puhuu,
demokratia vaikenee.
|