GUE/NGL-vasemmistopuolueiden kokous konventista

Esko Seppänen 5.6.2002

Seuraavassa muutamia muistiinpanoja ja johtopäätöksiä kokouksesta, jonka järjesti GUE/NGL-ryhmä ja johon se oli kutsunut puolueryhmään kuuluvien meppien kotipuolueiden edustajat. Muistiinpanot kuvaavat omia kantojani, eivät muiden.

Politiikkaa ovat vastaukset, eivät hyvätkään kysymykset. Näyttää siltä, että EU:n tulevaisuuskeskustelussa GUE/NGL-puolueilla ei ole yhteisiä vastauksia - ei ainakaan vielä.

Oikeiston vastaus EU:n tulevaisuuteen on liittovaltio ja sille perustuslaki. Euroopan kansanpuolue (EPP) vaatii sitä julkilausumissaan täysin avoimesti.

Myös sosialidemokraattien vastaus näyttää olevan sama, päätellen siitä konventin puheenjohtajistoon kuuluvan Klaus Hänschin kirjeestä, jonka hän on lähettänyt 26 demarimepin nimissä konventin käsittelyyn. Siitä otteita liitteenä.

On nähtävä, että kaikkea "hyvää" ei voi saada. Ei ole mahdollista vaatia samaan aikaan vahvaa komissiota, vahvaa Euroopan parlamenttia ja vahvoja kansallisia parlamentteja. Yhteisön valta on pois kotimaista.

Vasemmistossa halutaan sosiaalista Eurooppaa.

On kysyttävä, onko liittovaltion perustuslaki väline asian edistämiseksi vai onko se sille institutionaaliset kahleet.

Minusta se on kahleet. Peruslain laatimisprosessi ei ole poliittinen vaan vallanjakoprojekti, jossa keskitytään instituutioiden "uudistamiseen". Siinä tarkoituksessa konventti on depolitisoitu sisällöistä; puhutaan vain rakenteista. Se on Nizzan sopimuksen yhteydessä tapahtuneen suurten maiden vallankaappauksen betonointia EU:n rakenteisiin.

Vasemmisto edustaa aina vastarinta vallan keskittämistä, militarisointia, totalitarismia ja kapitalismia vastaan. Oikeisto ja sosialidemokraatit rakentavat konventissa eurooppalaista kapitalismia ja tuottavat sille (liitto)valtiollisia rakenteita. Poliittinen ja taloudellinen valta liittoutuvat EU:n perustuslaiksi, ja niin globaalikapitalismi institutionalisoidaan Euroopan unionin rakenteisiin.

Vasemmiston pitää aina edustaa demokratiaa. Sosialismikaan ei voi olla muuta kuin demokratiaa ja ihmisten hyvää sosiaalista vointia. Vasemmiston vastaus Euroopan tulevaisuutta koskeviin kysymyksiin pitää olla demokratia.

Eri maiden vasemmistopuolueiden kesken ei ole mahdollista päästä sopimukseen siitä, miten valtaa pitää jakaa. Pienillä ja suurilla mailla on liian erilaiset edut, ja erilaiset tavoitteet ulottuvat myös vasemmiston sisälle.

Demokratia-sanan sisällöstä olisi vasemmistopuolueiden kesken kuitenkin hyvä päästä sopimukseen. Pitäisi käynnistää yhteinen demokratia-projekti.

Perustuslakikonventissa tuotetaan Eurooppakansalaisille uutta synteettistä identiteettiä. Alamaisilta halutaan riisua kansallinen identiteetti.

Samalla rakennetaan uutta imperiumia. Imperiumit eivät kuitenkaan ole historiassa syntyneet rationaalisin päätöksin. Ei tämäkään synny. Kansalaisilla ei ole sellaista kollektiivista Eurooppakansalaisten tajuntaa, jota imperiumi tarvitsee omaa legitimiteettiään varten.

On joka tapauksessa selvää, että konventti ei edusta demokratiaa. Meitä GUE/Nl-vasemmistolaisia on vain 6 (207:sta). Kriittisen, puoluerajat ylittävän Demokratiafoorumin jäseniä on 15-20, mutta Eurobarometrin mukaan jäsenvaltioiden kansalaisista on paljon suurempi osuus euroskeptikoita. Kun konventti ei ole edustava, se ei ole demokraattinen.

Vasemmistokokouksen edustajien joukossa oli sekä (eteläisempiä) liittovaltion kannattajia että (pohjoisempia) antifederalisteja. Oli myös jakoa isojen ja pieneten maiden edustajiin. Isojen maiden edustajat hyväksyvät Nizzan sopimuksen betonoimisen EU:n rakenteisiin, ja niiden tärkein oikeus on tulevaisuudessa väkilukuun perustuva veto-oikeus. Kun halutaan eurokansanäänestystä tulevasta perustuslaista, pitää kertoa, miten sen tulos tulkitaan. Lasketaanko kaikki äänet yhteen vai äänestetäänkö joka maassa erikseen. Pienten maiden edustajien kannattaa haluta jälkimmäistä mallia.

Liite. Eurodemareiden vaatimus: uusfederalismi

Europarlamentin 26 demarijäsentä on siis valmistellut asiakirjan perustuslakikonventille "sosialistien Eurooppa-projektista", joka olisi uusfederalismia.

Tavoitteena on edistää ns. eurooppalaista sosiaalista mallia, mitä se sitten onkin näinä aikoina, jolloin demarit ajavat alas omien maidensa sosiaaliturvaa. Se tapahtuisi muodostamalla "valtioiden ja ihmisten federaatio", jota "jotkut kutsuvat kansallisvaltioiden federaatioksi". Minä kutsun esitettyä mallia liittovaltioksi sanan syvimmässä merkityksessä.

Halutaan sopimusten yksinkertaistamista, perustuslakiin tähtäävän prosessin käynnistämistä, yhteisön toimintojen (erityisesti lainsäädäntöprosessien) yksinkertaistamista, EU:n henkilöistämistä unionin presidentiksi ja unionin pääministeriksi sekä ulkopolitiikan ja puolustuksen puhehenkilön instituutionalistamista komissioon, lisää "Eurooppaa" kaikilla aloilla, EU:n hallituksen muodostamista sekä Eurooppa-kielen ja -kielenkäytön yksinkertaistamista.

Europarlamentin jäseninä nämä uusfederalistiset mepit haluavat päätökset liittovaltiostaan yhteisömetodilla, ja siitä syystä he kammoksuvat hallitusten välistä metodia.

[ Etusivulle | seppanen@kaapeli.fi ]