Curriculum vitae
(31.12.04)Esko Olavi Seppänen
syntynyt 15.2.1946 Oulussa
Perhesuhteet:
Naimisissa vuodesta 1972
vaimo Kirsti Tulonen-Seppänen, Yleisradion toimittaja
kaksi lasta: Kaapo (1973) ja Iiro (1975)
Opinnot:
- ekonomi Helsingin Kauppakorkeakoulusta 1969
- kauppatieteen kandidaatti 1971
- Ulkoministeriön 1. kansainvälisten asioiden
valmennuskurssi (KAVAKU) 1970
- jatko-opintoja Kauppakorkeakoulussa
Opiskeluaikanaan hän oli Kauppakorkeakoulun
ylioppilaskunnan edustajiston ja hallituksen jäsen.
Työura:
Radio- ja televisiotoimittajien liiton asiamies
1970-1973
Taloustoimittaja Yleisradiossa 1973-1987
Kansanedustaja 1987-1996
Euroopan parlamentin jäsen 1996-
Poliittinen ura:
SKP:n jäsen 1974-1990
Vasemmistoliiton puoluehallituksen jäsen 1990-1995 ja 1998-2001
Vasemmistoliiton 2. varapuheenjohtaja 1998-2001
Luottamustoimet:
Esko Seppänen on toiminut mm. Helsingin verolautakunnan yritysverojaoston
puheenjohtajana.
Hän on toiminut valtion yhtiöiden Rautaruukki Oy:n, Veitsiluoto
Oy:n ja Enso-Gutzeit Oy:n tilintarkastajana sekä Kemira Oy:n
ja Yleisradion hallintoneuvoston jäsenenä.
Hän on ollut Suomen Pankin tilintarkastaja 1987-1991 sekä
pankkivaltuutettu (ja valtion vakuusrahaston hallintoneuvoston
jäsen) 1991-1996.
Hän on ollut osuusliike Elannon edustajiston jäsenenä ja hallintoneuvoston
varapuheenjohtajana sekä Helsingin Puhelinyhdistyksen edustajiston
jäsenenä.
Eduskunta:
Esko Seppänen valittiin vuonna 1987 ensimmäisen kerran eduskuntaan
Helsingin vaalipiiristä noin 6500 äänellä. Seuraavilla kerroilla
vuonna 1991 hän sai 9800 ääntä ja vuonna 1995 noin 11500 ääntä.
Eduskunnassa hän on ollut tarkistajana sekä valtiovarainvaliokunnan,
pankkivaliokunnan ja puolustusvaliokunnan jäsenenä ja kuusi
vuotta ympäristövaliokunnan puheenjohtajana ja puhemiesneuvoston
jäsenenä.
Euroopan parlamentti:
Suomen ensimmäisissä europarlamentin jäsenten
vaaleissa vuonna 1996 Esko Seppänen tuli valituksi
toiseksi suurimmalla äänimäärällä ja noin 155 000
äänellä. Vuonna 1999 kansallinen äänestysprosentti
romahti, samoin äänimäärät, ja Esko Seppänen tuli
valituksi noin 60 000 äänellä. Vuoden 2004 vaaleissa
äänestysprosentti taas nousi, ja Seppänen tuli
valituksi yli 72 000 äänellä. Se oli tällä kerralla
neljänneksi suurin äänimäärä.
Vuosina 2002-2003 Seppänen osallistui perustuslakia
valmistelleen konventin työhön Euroopan parlamentin
delegaation varajäsenenä, jolla oli käytännössä
varsinaisen jäsenen oikeudet kuitenkin ilman
äänivaltaa. Seppänen ei allekirjoituksellaan
vahvistanut perustuslakiluonnosta.
Euroopan parlamentissa Seppänen on Euroopan yhtyneen
vasemmiston/Pohjoismaiden vihreän vasemmiston (GUE/NGL)
ryhmän ja sen byroon jäsen. Hän toimii nykyisin
budjettivaliokunnan (COBU) jäsenenä sekä talousarvion
valvontavaliokunnan (COCOBU) ja teollisuus-, tutkimus-
ja energiavaliokunnan (ITRE) varajäsenenä. Niistä
viimeksi mainittu valiokunta on hänen ensisijainen
valiokuntansa, ja siinä hän on ryhmänsä
koordinaattori (samoin kuin budjettivaliokunnassa).
Hän on varapuheenjohtaja EU:n ja Venäjän
parlamentaarisessa yhteistyövaliokunnassa sekä
varajäsen europarlamentin Keski-Aasian maiden
(Kazakstan, Kirgisia, Uzbekistan, Tadzikistan,
Turkmenistan ja Mongolia) valtuuskunnassa. Kirjalliset
työt:
Esko Seppänen toimii monien lehtien (mm. Kansan
Uutiset ja Hymy) kolumnistina.
Hän on kirjoittanut seuraavat kirjat: Oy
Suomi-Finland Ab (1974), Iso Paha Raha (1975), Uusi
Suomi (1977), Raha liikkuu ja käy pyydykseen (1977),
Sosialistinen talousjärjestys (1981), Maailman
valuuttajärjestys (1982), Ken on maassa rikkahin (Hannu
Taanilan kanssa, 1983), Liksaa ja luksusta (1984),
Eläköön elämä (Antero Honkasalon kanssa, 1984),
Suomi, Itä ja Villi Länsi (joka ilmestyi myös
eestiksi, 1987), Uusi ja parempi Neuvostoliitto (Abel
Aganbegjanin kanssa, 1988), Indokiina 1990, Oi maamme
Suomi (1991), Pankkikirja (1993), EU vai EI? (1994),
Punapääoman romahdus (1995), Meppipäiväkirja (1997),
Hei, meitä emutetaan! (1997), Brysselin bussi vie
NATO:on (1998), Näkymätön vihollinen (1999),
Liittovaltio. Nyt! (2001), Hei, meitä natotetaan
(2002), Perustuslaki. Nyt! (2002) ja Perustuslakikysymys
(2004).
Sotilasarvo:
- RUK:n kurssi 120
- luutnantti
Kielitaito:
Pärjää suomen, ruotsin, englannin ja saksan
kielillä sekä tulee toimeen ranskalla ja espanjalla.
|