Liittovaltio-Lipponen ja EU:n uusi perustuslaki

Metalli 5-lehti, 4.3.2003

USA on öljysyöppö, joka polttaa neljänneksen maailman öljytuotteista. Sen on pakko tyydyttää tarpeensa tuontiöljyllä. Irakissa ovat maailmaan toiseksi suurimmat öljyvarat.´
Alkava kevät on öljysodan aikaa.

Se on myös osinkojen aikaa. Omistajat tyhjentävät yhtiöistään kaiken mikä irti lähtee.
Miljardiosingot ovat saajilleen verottomia.

Vaaleissa minä äänestän vain puoluetta, joka haluaa panna - muiden maiden malliin - osingot verolle. Verottomat osingot ovat suomalainen poikkeus kansainväliseen sääntöön.
Kevään suuria projekteja on myös EU:n perustuslaki, jonka valmisteluun osallistun europarlamentin edustajana erityisessä perustuslakikonventissa. Meitä konventtilaisia on 207. Me teemme perustuslakia puolelle miljardille muulle ihmiselle. Sitä sanellaan ylhäältä alas.

Perustuslailla EU:ta liittovaltioidaan. Konventin presidium eli politbyroo ehdottaa 1. artiklaa, jonka mukaan "tällä perustuslailla, joka ilmentää Euroopan kansojen ja valtioiden tahtoa rakentaa yhteistä tulevaisuuttaan, perustetaan unioni (jota kutsutaan...), jossa jäsenvaltioiden politiikat sovitetaan yhteen ja joka käyttää liittovaltion tavoin tiettyjä yhteisiä toimivaltuuksia."

Sanalla ”liittovaltio” on tässä suuri symbolinen merkitys: itsenäisyys vain ei?
Kun (9. artiklan mukaan) unionin perustuslaki on "ensisijainen jäsenvaltioiden lainsäädäntöön nähden", niin ollen liittovaltion laki on ylempi kuin oma perustuslakimme.
EU:n liittovaltioimisella Suomeen tuodaan uusi keskusvalta.

Olemme olleet satoja vuosia Ruotsin ja sata vuotta Venäjän keskusvallan alamaisia. Meidän pojat ovat hyökänneet molempien maiden hallitsijoiden joukoissa vieraisiin maihin. Vain vajaan sadan vuoden ajan sota ja rauha ovat olleet omissa itsenäisissä käsissämme.
Pitää ajatella omaa turvallisuuttamme.

Turvallisinta meille on se, että puolustetaan omaa maata omin päätöksin, mutta vain oman maan rajojen sisäpuolella. Ei pitäisi hyökätä .

Liittovaltioiminen merkitsee EU:n militarisoimista. Kevään aikana perustuslakiin kirjoitetaan pykälä yhteisestä puolustuksesta, joka sallii EU:n iskujoukkojen käytön EU-maiden rajojen ulkopuolella ilman YK:n mandaattia. Se on uhka liittoutumattomuudellemme.

Kun kiihtyy maailmalaajuinen taistelu öljystä ja muista uusiutumattomista luonnonvaroista, syntyy konflikteja, joita muuta aiheuttavat ja joiden ulkopuolella oleminen on meille turvallisinta. On sanottava EI Natolle, mutta on sanottava EI myös EU:n Nato-yhteensopivalle puolustukselle, joka voi olla myös hyökkäystä. Kun Lipposen hallitus on luvannut niissä merkeissä antaa tänä vuonna toimintansa aloittavan euroarmeijan käyttöön 2000 sotilasta, Suomea salakuljetetaan Natoon EU:n uuden perustuslain kautta?

Perustuslaista järjestetään kansanäänestys ainakin Irlannissa, Tanskassa, Hollannissa, Portugalissa ja Ranskassa. Suomessakin olisi järjestettävä. Kun vanhaan unioniin liityttiin kansanäänestyksellä, liittovaltioon liittymisestäkin on järjestettävä kansanäänestys, jos sen halutaan ilmentävän Suomen kansan tahtoa.

Kun haluan, ettei EU:sta tule liittovaltiota, jolla on isojen maiden muodostama keskusvalta, olen konventissa vastustanut liittovaltio-sanan kirjoittamista perustuslakiin.

Kaikki suomalaiset eivät ole kanssani samalla linjalla.

Suomen linja, jota konventissa ilmentää pääministeri Paavo Lipposen edustajana tutkija Teija Tiilikainen, on liittovaltiolinja. Tiilikaisen mukaan Suomen hallitus on valmis säilyttämään tekstissä liittovaltio-sanan.

Tiilikainen ei liene minkään puolueen jäsen, mutta selkeimmin liittovaltion kannalla näyttäisi puolueistamme olevan kokoomus. Sen europuolue haluaa - Saksan johdolla - EU:sta liittovaltion.

Eduskuntaamme edustavat konventissa Kimmo Kiljunen ja Matti Vanhanen. Myös he ovat ehdottaneet liittovaltio-sanan poisjättämistä perustuslaista.

Kun pääministerimme Liittovaltio-Lipponen on konventissa edustajansa kautta asiasta eri mieltä kuin eduskunnan edustajat, herää kysymys, kuka määrää Suomen linjasta.
Eikö demokratiassa eduskunnan edustajien kannan pitäisi ratkaista?

EU:n perustuslaki, jolla EU perustetaan uudelleen liittovaltioksi, yritetään saada valmiiksi kesäkuuhun mennessä. Federalistit haluavat konventista ulos luonnoksen, johon hallitusten välisessä konferenssissa ei tehdä muutoksia. Sen jälkeen Suomella on mahdollisuus sanoa liittovaltiolle vain joko KYLLÄ tai EI.

Meidän pitäisi tehdä pohjoismaista yhteistyötä lähinaapurien kesken. Sen esteenä on Suomi. Me olemme keskieurooppalaisella liittovaltiolinjalla toisin kuin muut pohjoismaat.
Kansan on Suomessa saatava päättää EU:n perustuslaista ja liittymisestämme liittovaltioon. Demokratiaan kuuluu, että asiasta keskustellaan ennen kuin vaihtoehdot ovat vain KYLLÄ tai EI.

[ Etusivulle | seppanen@kaapeli.fi ]