sanoma-open:
Referaatit, palaute, tilastotietoja ajalta 8.1.-25.1.99
Helsingin Sanomain kirjallisuuskritiikki
Inhimillisen erehdyksen vuoksi referaattipyyntö
jäi lähettämättä. Referaatti valmistunee lähipäivinä.
Sanoma-WSOY ja mediafuusio
Suomen suurin kirjojen kustantaja WSOY on sopinut Sanoma Osakeyhtiön,
Helsinki Media Company Oy:n ja Oy Devarda Ab:n kanssa, että se perustaa
niiden kanssa uuden yhtiön Sanoma-WSOY Oyj:n, jonka osaksi se sulautuu
ensi toukokuun ensimmäisenä päivänä. Olemme sanoma-openin palstoilla
referoineet tiedotusalan asiantuntijoiden artikkeleita, jotka koskevat tätä
sopimusta ja esitelleet fuusion asiakirjoja viitaten tietoverkon sivuille,
joilta tehty sopimus voidaan lukea. Olemme eritelleet tulevan
mediajättiläisen sisäistä vallanjakoa ja esittäneet numerotietoja
äänivallan jakautumisesta. Osakkeenomistajista Erkon suvulla on täysin
hallitseva asema ja Suomen Kulttuurirahastolla ja Kordelinin säätiöllä
tosin julkisuuskuvaa parantava rooli, mutta vain vaatimaton, vajaan 13 %:n
äänivalta. Viestintäalan keskittyessä talon kirjailijat ovat huolestuneina
kyselleet, tuntevatko lehtialan päättäjät riittävästi kirjailijoita ja
kirjatuotannon erikoisluonnetta. Konsernin toimittajat ja kirjantekijät
joutuvat vaikeisiin neuvotteluihin tekijänoikeuskysymyksistä. Helsingin
Sanomien kulttuuriosaston toimituksessa fuusio merkitsee
uskottavuusongelmien lisääntymistä: lehden lukijat kysyvät, miten
puolueettomasti toimittajat voivat arvostella kirjoja, jotka on
julkaissut oma talo, Sanoma-WSOY.
Väinö Kirstinä
Kielikeskustelu
Keskustelu oikeakielisyydestä, suomenkielen tutkimuksesta ja huollosta
alkoi Pentti Holapan kevytmielisestä heitosta. Sanoma-open-tilassa
polvelleet puheet graffiteista ja töhryistä antoivat hänelle tilaisuuden
palata vanhaan pakkomielteeseensä, siihen "antaa mennä"-asenteeseen, joka
hänen mielestään nykyisin leimaa Kotimaisten Kielten Tutkimuskeskuksen
kielenhuoltoa ja joka muka on yhtä vastuutonta kuin graffitien ihastelu ja
töhryjen hyväksyminen välttämättömänä pahana.
Kielentutkija (?) Heidi Kärki ojensi Holappaa ilmoittaen, että hänestä
olisi vastennmielistä jaella kielenkäyttäjille normatiivisia ohjeita - ja
että onneksi kielentutkijat eivät nykyisin niin menttele, vaan antavat
kielen kehittyä omilla ehdoillaan. Heidi Kärki ei katso etikettikirjasta,
pitääkö hänen sinutella vai teititellä herra Holappaa.
Tästäkös Holappa innostui. Hän alkoi teititellä Heidi Kärkeä, puhutella
tätä rouvaksi erehtyen pitämään häntä Kotimaisten Kielten Tutkimuskeskuksen
edustajana. Tuosta laitoksesta ottaa vastuuta kuitenkin vasta Pirjo
Hiidenmaa, jolla on vain epäsuora yhteys palstalle. Hänkään ei pidä
normatiivisesta kielenhuollosta, mutta tähdentää, että kielen ammattilaiset
(esim. tutkijat ja kirjailijat) ovat samassa veneessä - ainakin pitäisi
olla - kielen merkitystä tähdentämässä. VÄÄRINKÄSITYSTEN JÄLKEEN KESKUSTELU
VASTA ALKAA.
Pentti Holappa
Kaupunkisuunnittelu
Kaupunkisuunnitteluteema lähti liikkeelle Väinö Kirstinän
keskustatunnelia koskevasta kirjoituksesta jossa hän pohti
tunnellin vaikutusta ja sen suuaukkojen sijoittelua. Pekka Sauri
kertoi että tunnelin itäinen suuaukko on nyttemmin päätetty
sijoittaa Merihaan puolelle. Yksi aukko jää vielä Kaisaniemeen,
mistä Kirstinä oli huolissaan. JP Roos jatkoi keskustelua
tuomalla mukaan Sanomatalon ja sen hallitsevan aseman suhteessa
Eduskuntataloon, mitä näkökulmaa Kirstinä ironisoi.
Eduskuntatalon lisärakennus vaikuttaisi näihin suhteisiin myös,
kuten myös huomautettiin. Perttu Salmenhaara viritteli
asukasyhdistyksiin liittyvää keskustelua muttei saanut
vastakaikua ja Tuulikki Juusela mainosti 2.10.99 järjestettävää
seminaaria History and Urban Space
Kaiken kaikkiaan tämä on ollut sivuteema jossa kävijät ovat
lähinnä heitelleet tageja.
JP Roos
Graffitit
Graffitikeskustelu alkoi Väinö Kirstinän virkkeestä
"Kaupungin omistamaa puiston reunaa voisi rannassa pitää vähemmän
törkyisenä ja täysin hävittää alkeellisten graffitien rumentama kioski."
Perttu Salmenhaara esitti graffitimyönteisen kannan ja totesi, että
"jonkun graffitimaalarin mielestä kaunokirjallisuus on roskaa."
Itse taisin olla ensimmäinen, joka kysyi neutraalisti, ovatko kaikki
graffitit huonoja, eikö osa niistä olekaan taidetta, jolla on sanoma.
Listalaiset ovat kuitenkin voittopuoleisesti tuominneet graffitit toisten
omaisuuden arvoa alentavina "töhryinä".
Helsingin kaupungin Stop töhryille -projektin johtaja Mikko Virkamäki
ilmaisi kantansa selkeästi: graffiti on ympäristörikos. Liekö
Sanoma-openkin nyt virallisesti sitä mieltä, että mitkään graffitit eivät
ole taidetta?
Maija Siiskonen
Kulttuuriteollisuustyöryhmä
Sanoma-openissa käyty keskustelu Opetusministeriön
Kulttuuriteollisuustyöryhmän ehdotuksista on ollut toistaiseksi melko
laimeaa. Kirjoittajien suhtautuminen Opetusministeriön työryhmän
tavoitteisiin ja uusiin termeihin ei ole ollut yksimielistä. Anja
Snellmanin sanoma-openin viitteissä olevassa artikkelissa Sydämen lukutaito
(HS 29.11. 1998) mainitaan työryhmän raportti positiivisessa hengessä. Sen
sijaan työryhmän mieluusti käyttämä termi "tuotteistaminen" on kirvoittanut
epäileviä, vihaisia tai ironisia kommentteja Anita Konkalta, Sari
Mikkoselta ja Maija Siiskoselta. Leena Krohn on kirjoittanut työryhmän
suhtautumisesta taiteilijoiden apurahoitukseen. Loppuraportin luonnoksessa
tästä puolesta ei kuitenkaan ole mainintoja.
Jorma Hyvönen on lähettänyt listalle huomioita 21.1. 1999 pidetystä
opetusministeriön kulttuuriteollisuustyöryhmän seminaarista.
Kulttuuriyrittäjyyteen liittyen raportissa on määritelty ns."arvoketju",
uusi käsite sekin. Hyvönen kertoi myös, että kulttuuriteollisuusprojekti
olisi rajannut perustuotantotason (taiteilijat) työnsä ulkopuolelle.
Työryhmän raportin luonnostekstiin voi perehtyä osoitteessa
http://www.minedu.fi/kupo/ky/kulttuuriteollisuus/kirjoita.html
. Siihen voi lähettää kommentteja tammikuun loppuun mennessä.
Leena Krohn
Kirjailijat ja internet
Kirjallisuuteen liittyvän keskustelun käynnistyminen juuri sanoma-openissa
on antanut aihetta kysyä mitä uusia mahdollisuuksia verkko voisi tarjota
juuri kirjallisuuden edistämiselle. Heikki Kastemaa herätti keskustelua
taiteilijoiden verkkovaikenemisesta ja Petteri
Järvinen provosoi otsikolla Kirja pois jalustalta.
Varsin monet keskustelijoista ovat olleet kirjailijoita ja heistä useat
- mm. Leena Krohn, Anita Konkka, Väinö Kirstinä, Tommi Parkko - sellaisia
jotka ovat aktiivisesti verkossa aiemminkin toimineet. Mutta esiin on
tullut se, että suurelle osalle kirjailijoista, vaikka tietokonetta
käyttäisikin ja sähköpostiakin tekstiensä välitykseen, netti on tuntematon.
He ovat Kirstinän sanoin "kauhusta jäykkänä eivätkä uskalla nähdä niitä
uusia mahdollisuuksia, joita Internet tarjoaisi kirjallisuuden
levittämiselle."
Keskusteluapuun on haastettu myös Kirjailijaliittoa. Siellä
sanoma-openin sisältöä tullaankin tuomaan esiin Kirjailija-lehdessä.
Keskeinen ja arkakin kysymys kirjallisuuden nettilevittämisessä, jollaista
viimeksi Iris Tenhunen esittää 26.1., on tekijänoikeus. Siltä ja muiltakin
osin keskustelu ja on vasta viriämässä. Aiheeseen liittyen keskustelu
kaipaa kokemuksia tähänastisesta, konkreettisia ehdotuksia, vastauksia
esitettyihin kysymyksiin, dialogin laajenemista varsinkin kirjailijakunnan
suuntaan.
Kari Levola
Vaihtoehtoja MAI-sopimukselle
Otin aiheen (MAI) esille kirjoituksessani
Miksi sanoma-open on perustettu? ja
hieman myöhemmin (7.1.) myös listalla. Väitin, että
globaali sijoitussopimus (Multilateral Agreement on Investments) liittyy
sanoma-openin keskusteluun:
1) sananvapauskysymyksenä;
2) tiedon vapauteen (freedom of information), tekijänoikeuteen
(droit d'auteur) ja älylliseen omaisuuteen
(intellectual property; copyrights) liittyvänä kysymyksenä.
Lisäsin linkin webpaikkaan, jossa kansalaisjärjestöt pyrkivät hahmottamaan
vaihtoehtoja MAI-sopimukselle.
Tästä aiheesta ei vielä ole keskusteltu sen enempää.
Mikael Böök
Mitä aiheita olemme laiminlyöneet?
Referaattia ei tällä kertaa saatu
referentin vilustumisen vuoksi.
Palaute
Sanoma-openista on kerrottu ainakin Helsingin Sanomissa, Aamulehdessä,
Hufvudstadsbladetissa,
Ilta-Sanomissa ja Radio Vegassa. Mahdollisesti juttuja on ollut
myös eräissä muissa suomalaisissa lehdissä ja medioissa.
Tässä yhteydessä voidaan kenties jo sanoa, että
sanoma-openin ja lehdistön (varsinkin Hesarin) välille on syntynyt
jonkinmoista vuorovaikutusta. Jarmo Papinniemi
totesikin listalla, että "Hesari skarppaa". (18.1.)
Tukholmassa ilmestyvä Dagens Nyheter kertoi sanoma-openissa kulttuurisivullaan
22.1.99 otsikolla "Sanoma har monopol på kulturen.
Anneli Jordahl har träffat författaren som vågade ryta till mot det finska
mediaimperiet". Artikkelissa haastatellaan sanoma-openin toimittajien
(Pentti Holappa, Mikael Böök) lisäksi
myös m.m. Hesarin kulttuuritoimituksen esimiestä Heikki Hellmania.
Lausunnoissaan Hellman korostaa ettei hän
ole "niin kuin Arne Ruth" (entinen
DN:n pää- ja kulttuuritoimittaja, joka erosi paikaltaan vastalauseena
Bonnier-yritysten mediafuusiohenkkeille) ja ettei hän itse edes katso olevansa
"mielipiteen muodostaja" (opinionsbildare). Hän sanoo myös, että
"me tarvitsemme kaikkea arvostelua jota voimme saada" ja kertoo
itse vastustavansa Sanoma Oy:n ja WSOY:n yritysfuusiota.
Tilastotietoja
Web-sivujen käyttö - 25.1.
Kirjoittajat
- Kirjoittajien määrä: noin 40 henkilöä. Näistä yli 30 ovat listalla.
Vain listan tilaajilla
on kirjoitusoikeus listalla.
Muut ovat välittäneet kirjoituksensa sähköpostitse toimituksen osoitteen
(open@kaapeli.fi) tai toimittajien sähköpostiosoitteiden kautta.
Poikkeus: Pentti Linkola, joka lähetti artikkelinsa tavallisessa
postissa.
- Listalla 67 osoitetta / 13.1.99
- Listalla 70 osoitetta / 25.1.99
<= sanoma-openin kotisivulle