Mitä voi ostaa, mitä voi vaihtaa

I näytös 1.kohtaus Retkun mainos

Retku:
Kuunnelkaa minua. Minä olen hirvittävän viisas!(odottaa aplodeja)Aploodeja, aploodeja! oletteko koskaan ajatellut mitä maailmassa voi vaihtaa. Mitä voi ostaa ja mitä myydä, mitä varastaa? Oletko joskus tuntenut itsesi jalattomaksi vai puuttuuko sinulta kenties siivet?
Barbiekala: (svengaa lavalle) Katsokaa jalkojani! Yyyyy! Ne ovat Retkulta ayayaya! Ennen olin aivan tavallinen kala mutta nyt yyyy!

Retku:
Hei fisu, pois jo lavalta! Show on ohi!(kompastelee ja repii kalan pois)
Barbiekala (itkee): Tää ei kuulunut sopimukseen.
Retku: Muistatko sä ajan ennen noita jalkoja? Sä olit pelkkä Ruutana isosta parvesta.
Barbiekala: Minä olin kyllä parveni aatelistoa, puheenjohtajan varamies.
Retku: Se nyt oli yhtä hyödyllistä kuin lennonopetus madoille.
Barbiekala: Oletko sitten itse saanut suuriakin aikaan senkin räkättirastas.
Retku: Olenhan minä. Siis mullahan on menestyvä bisnes. Et kai sä luule että sä olet ainoa joka on päässyt nauttimaan mun tuotteista. Senkin vääräsäärinen kiittämätön lahna. Mä olen kiertänyt tuhansia metsiä ja aina jostain on löytynyt tollasia joilla on suuret unelmat.
Barbiekala: Mähän voin paljastaa sut.
Retku: Luuletko sä että joku uskois sua? Ei kannata edes yrittää muuten saat sanoa hyvästit jaloilles. (lähtee pois)
Barbiekala itkee ja lähtee Retkun perään


2.kohtaus: Jakkulin ja Unimyssyn nurmikolla köllöttely
Jakkuli: Katsopas vain Unimyssy, eikös aurinko olekin tänään erikoisen ihana?
Aurinko: (katsoo peiliin) Aurinkoa taas koko päivän!
Unimyssy: Eikä mitä! Ihan samanlainenhan se on kuin ennenkin. Tuolllainen silmiä sokaiseva möllöttäjä!
Aurinko: Lähestyvä matalapaineen alue...
Jakkuli: Sinä et nyt oikeen ymmärrä. Eikö olisikin ihanaa päästä auringon luo?
Unimyssy: Mitäs ihanaa siinä nyt oikein olisi? Karvat vaan kärventyis, hiki tulis. Mitä sinä siellä tekisit?
Jakkuli: Ajattele nyt mitkä mahdollisuudet se avaisi! Voisin nähdä puoli maapalloa siltä istumalta, syödä porkkanamarmeladia ja jutustella filosofisia auringon kanssa. Ja katso nyt tuota kosmista säteilyä!
Unimyssy: Sinä ja sinun filosofiasi!
Jakkuli: Jos vain saisin jostain siivet...Näitkö muuten sen mainoksen. Jos kala voi kerran saada jalat niin miksei jänis voisi saada siipiä?
Unimyssy: Tämä tietää ongelmia. Etkö huomannut kuinka epäilyttävä se kauppias oli? Oikea retku.
Jakkuli: Todellako?
Unimyssy: En oikein tiedä, mutta jotain on tapahtumassa. Siitä olen aivan varma. Kaikki on jotenkin muuttunut sen jälkeen kun se kauppias mainoksineen saapui metsään.
Jakkuli: Tuskinpa se on mitään vakavaa. Onhan täällä ennenkin muukalaisia nähty.
Unimyssy: Mutta tämä ei ole mikä tahansa muukalainen. Tai no mistä minä sen tietäisin. En jaksa riidellä aiheesta. Aika näyttää. (tauko) (haukottelee) Eiköhän olisi jo aika ottaa pienet päivätirsat.
Jakkuli: Miksipä ei. Myssysi taitaa olla jo unen tarpeessa.

2. näytös
1.kohtaus Auringon raivoisa yksinpuhelu

Rakas päiväkirja!(kirjoittaa pilven taakse)
Olen kyllästynyt loistamaan. En jaksaisi enää olla kaiken keskipisteenä, vaikka enhän minä olekaan. Vaikuttaa siltä ettei kukaan enää muista minua. Olen täällä ylhäällä. Kaikki vain aina valittavat. Kunpa olisi jotakin, joka saisi ihmiset ja eläimet kiinnostumaan minusta. (tauko) Tiedänkin jo mikä olisi kuin räjähdys ja saisi ihmiset taas nauttimaan auringon lämmöstä. Se jokin tulisi tänne vierelleni! Se jokin on niin suloinen ja iloinen ja sen jonkin avulla ihmiset ja eläimet huomaisivat, että auringolla on kuin onkin suu ja se suu olisikin aina suuntautunut ylöspäin, sillä meillä kahdella olisi niin
hauskaa. Me liitelisimme taivaalla: minä ja Jakkuli. Kun vain saisin hänet tänne luokseni.


2.kohtaus: Jakkuli tapaa auringon

Aurinko:Hei Jakkuli!
Jakkuli (makaa ruohikolla, herää, haukottelee): Mitä? Kuka? Missä? Kenelle?
Aurinko: Aurinkohan se vain, ystäväsi, täällä ylhäällä.
Jakkuli: Ai mitä? Missä?
Aurinko (vääntää lampun pois päältä): No nyt kai näet minut?
Jakkuli (nousee ylös): Oi, sinä sieltä ylhäältä. Kuinka sinä minulle puhut? Miksi juuri minulle?
Aurinko: Sinä olet suloisin kaikista ja olen puhunut sinulle aiemminkin. Sinulla on mielenkiintoiset jutut. Toista yhtä filosofista jänöä saa kauan hakea. Ja entäs nuo korvat ja töpöhäntä. Vain yksi sinulta puuttuu: siivet. Jos sinulla olisi siivet, olisit oikea supermies. (Unimyssy tirskahtaa)
Jakkuli: Ai supermies? Ensimmäinen kerta kun kukaan tunnustaa minun taitoni. Oletko sinä kuullut minun puhuvan siivistä aiemminkin?
Aurinko: Kuullut. Olenhan minä sinua kuunnellut.
Jakkuli: Sehän on hauskaa.
Aurinko: Olisiko hauskaa tai siis haluaisitko tulla tänne... Siis minun luokseni, siis pitämään hauskaa minun kanssani. Jos hankkisimme sinulle siivet? Eikös täällä liiku se yksi kauppias (vihjailevasti). Se joka vaihtaa mitä vain mihin vain, siis niin kuin kielen varpaisiin, korvan suuhun, pään pyllyyn tai vaikka töpöhännän siipiin.
Jakkuli: (ottaa töpöhännästä kiinni) Niin kai sitten. (sivuun) Tai ehkä kauppias voisi keksiä jotain muuta mitä vaihtaa siipiin. (lähtee)
Aurinko: (improvisoi)


3. näytös

1.kohtaus Unimyssy ryhtyy sankaritoimintaan
Unimyssy (herää)(kiroilee itsekseen ja ottaa myssyn päästä ja hyppii sen päällä): Voi kehvanan kehvana ja nakkien nakki! Voi apinan aivot ja porkkanaraaste!
Aurinko (ottaa aseen esiin ja suihkuttaa): Rauhoitu!
Unimyssy (ottaa myssyn maasta ja pistää sen päähänsä). Minun on pelastettava Jakkuli ilkeältä Retkulta. Tai muuten minä menetän kohta Jakkulin. (lähtee matkaan)

2.kohtaus Itku Atliksella
(Unimyssy törmää Barbiekalaan)
Barbiekala (itkee): Ähähhää. Minut on petetty. Ähhähhhää. Katso minun jalkojani. Oletko koskaan nähnyt rumempia? Täynnä punaisia laikkuja.
Unimyssy: Sinähän olit siinä mainoksessa. Retku on varmasti vetänyt sinua nenästä tai siis..huijannut sinua
Barbiekala: Niin Retku. Byääh! Hän tosiaankin teki sen mitä teki, vaihtoi kidukseni näihin jalkoihin. Ja nyt ne ovat pilalla, huonoa laatua. Kaipaan takaisin ruutanaparveeni. Täällä maan päällä olen vain kuihtunut kala. Vedessä olin sentään arvostettu parveni puheenjohtajan varamies.
Unimyssy: Hysss! Tule mukaan, pelastetaan ystäväni samalta kohtalolta ja näytetään mistä kana pissii!
(poistutaan)

3. kohtaus Ratkaisu käsissä
(Aurinko sekoilee)
(Barbiekala ja Unimyssy tulevat Retkun kaupalle) (Retkun kaupassa palaa jouluvalot)
(Barbiekala empii)
Unimyssy: Mennään nyt.Ei meillä ole koko päivää aikaa.
(Näytelmä pysäytetään. Ohjaaja tulee näyttämölle ja puhuttelee yleisöä.)
Ohjaaja: Ratkaiseva hetki. Hyvä yleisö. Teillä on suuri tehtävä ratkaistavana: päättää kuinka näytelmä jatkuu. Ehtivätkö Unimyssy ja Barbiekala varoittamaan Jakkulia vaarasta vai menettääkö Jakkuli töpöhäntänsä voidakseen lentää auringon luokse siivillänsä. Vaihtoehdot ovat seuraavat: 1. Unimyssy ja Barbiekala ehtivät pelastaa Jakkulin huijaukselta 2. Jakkuli on kerennyt jo vaihtaa siivet. Nyt saatte päättää. Ensimmäinen vai toinen vaihtoehto?

1. Vaihtoehto

Jakkuli pelastuu
( Retku ja Jakkuli tulevat esille.)
(Barbiekala ja Unimyssy stillissä)
Retku: Nää siivet on parasta laatua. Ihan oikeen enkelin siivet. Materiaalista ei ole tingitty.
Jakkuli (käsissään siivet): Jos minä lennän yöllä, niin löydänkö varmasti auringon luokse?
Retku: Tottakai. Näähän hohtaa pimeessä.
Jakkuli (on laittamassa siipiä päälleen): Miten nämä toimivat?
Retku (pyörittelee päätään): Hei-hei-hei.(osoittaa töpöä) Ensin töpö tänne, sitten vasta saat siivet.
Jakkuli (irrottelee juuri häntäänsä ja hokee): Ainahan minä olen siipiä halunnut. Ainahan minä olen siipiä halunnut. Ainahan minä olen siipiä halunnut....
(Barbiekala ja Unimyssy alkavat liikkua ja tulevat kauppaan)
(hiljainen hetki kaupassa, katseiden vaihto)
Unimyssy: Miten minä sinut löytäisin, Jakkuli, jos en näkisi valkoista pörröistä töpöhäntääsi pensaassa? Tai muistatko kun häntäsi värjäytyi kokonaan punaiseksi kun istuit maalipurkin päälle. Kun yritimme pestä häntääsi eikä se vieläkään ole täysin puhdas.
(Jakkuli katsoo häntäänsä)
Retku (epäilevästi): Onko se sekundaa?
Unimyssy (anovasti): Jakkuli....(katsoo Jakkulia vetoavasti)
Barbiekala: Minäkin haluan muistella noita ihania hetkiä lapsuudestani rakkaiden ruutanaystävieni kanssa. (tippa silmässä)
Retku: Pupu, tehdäänkö me kaupat?
Jakkuli: Se on sekundaa........ mutta minulle niin tärkeä. Ei tehdä kauppoja!
(Unimyssy halaa Jakkulia)
Retku (surullisena): Mua ei oo koskaan kukaan halannut, ei edes äiti. Buaah! Aina mä epäonnistun!
Aurinko: Minulla ei edes ole äitiä! Eikö täällä nyt kellään ole niitä siipiä selässään?
(kaikki katsovat olkansa yli)(kysyy lapsilta) Eikö täällä todellakaan kellään ole niitä siipiä?
Retku (nousee ilmaan): Mull on. Äiti!
Aurinko: No melkein...
Retku: Huolitko sinä minut sinne? (lentää kohti aurinkoa)
Aurinko (halaa Retkua): Tottakai. (lähtevät pois)

Unimyssy: Myssyni taitaa olla porkkanamarmeladileivän tarpeessa.
Jakkuli: Minäkin tahdon sellaisen.
Barbiekala: Byäähh! Entä minä?
Unimyssy: Tule meidän mukaan. Mietitään sitten mitä tehdään.
Barbiekala: Niin onko mitään tehtävissä...
(kävelevät poispäin)
Jakkuli: Hankitaan sinulle sukellusvehkeet...

2. vaihtoehto
Jakkuli menettää töpönsä

(Retku ja Jakkuli lavalle)
Jakkuli (innoissaan): Siivet, siivet, siivet...
Retku: Eivätkö olekin mahtavat?
(Unimyssy ja Barbiekala tulevat paikalle)
Jakkuli (Unimyssylle): Katso miten upeat!
Unimyssy: Typerys! Senkin vähä-älyinen porkkananpurija!
Jakkuli: Minä en ymmärrä mitä sinä oikein vaahtoat! Tämähän on parasta mitä minulle on tapahtunut. Unelmani on täyttynyt.
Unimyssy: Sinä olet menettänyt häntäsi ja minä menetän pian sinut, koska lennät aurinkoon.
Aurinko: Se on totta! Se on totta!
Retku (hiljaa yleisölle): Luulenpa että minun on aika poistua. Businekset on hoidettu. (hiippailee poispäin)
Barbiekala: Seis Retku! (kiskasee niskasta) Sinä et mene minnekään!

Jakkuli: Sinä olet minulle tärkeintä maailmassa. Vaikka minulla on siivet, en aio sinua hyljätä. (halaa Unimyssyä)
Aurinko: Kaikkihan on sitten nytten, aivan vallan mainiosti.
(Unimyssy huomaa hännän puuttuvan)
Unimyssy: Mutta sinullahan ei ole häntää...
Jakkuli: Niin, nythän minulla ei ole häntää... eikä punaista väriläikkää hännässäni
Aurinko:Kyllähän se läikkä siinä vieläkin on, mutta häntä nyt vaan on Retkulla! Heh heh.
Jakkuli: Nyt minä en voi enää istua pehmeällä hännälläni, enkä...

Babiekala: Jakkuli. Kokeile siipiäsi. Ne ovat varmasti sekundaa kuten jalkanikin.
Retku: Älkää nyt tota kuunnelko. Kunnelkaa minua. Minä olen hirvittävän viisas ja myyn vain laatukamaa.
Barbiekala: Hah hah! Vai laatua! Jakkuli, koekeile niitä siipiä!
Jakkuli (kokeilee): Äh! Äh! (epäonnistuu)
Barbiekala (katsoo pilkallisesti Retkua) Eh heh! Se on menoa nyt!
Jakkuli: Sinä huijasit minua. Minä haluan hännän takaisin.
Barbiekala: Oikeuvaltiossa Retkut viedään vankilaan. Pakkotyötä, porkkanan ja levän viljelijänä kunnes kärsimykset on korvattu kaksin verroin. Ja sitten minä haluan kidukseni takaisin. Ja Jakkuli häntänsä.
(Retku kaivaa hännän taskusta, vie Retkun pois)

Aurinko: Suunnitelma meni mönkään. Uhkaava pyörremyrky lähestyy. (menee pois)
Jakkuli (Unimyssy laittaa Jakkulin hännän paikalleen): Häntä, häntä, häntä... Oi, kun olen niin onnellinen.
Unimyssy: Minäkin olen onnellinen.
(lähtevät pois)

» takaisin näytelmäkuvaukseen