Jakkuli tapaa auringon

Aurinko:Hei Jakkuli!
Jakkuli (makaa ruohikolla, herää, haukottelee): Mitä? Kuka? Missä? Kenelle?
Aurinko: Aurinkohan se vain, ystäväsi, täällä ylhäällä.
Jakkuli: Ai mitä? Missä?
Aurinko (vääntää lampun pois päältä): No nyt kai näet minut?
Jakkuli (nousee ylös): Oi, sinä sieltä ylhäältä. Kuinka sinä minulle puhut? Miksi juuri minulle?
Aurinko: Sinä olet suloisin kaikista ja olen puhunut sinulle aiemminkin. Sinulla on mielenkiintoiset jutut. Toista yhtä filosofista jänöä saa kauan hakea. Ja entäs nuo korvat ja töpöhäntä. Vain yksi sinulta puuttuu: siivet. Jos sinulla olisi siivet, olisit oikea supermies. (Unimyssy tirskahtaa)
Jakkuli: Ai supermies? Ensimmäinen kerta kun kukaan tunnustaa minun taitoni. Oletko sinä kuullut minun puhuvan siivistä aiemminkin?
Aurinko: Kuullut. Olenhan minä sinua kuunnellut.
Jakkuli: Sehän on hauskaa.
Aurinko: Olisiko hauskaa tai siis haluaisitko tulla tänne... Siis minun luokseni, siis pitämään hauskaa minun kanssani. Jos hankkisimme sinulle siivet? Eikös täällä liiku se yksi kauppias (vihjailevasti). Se joka vaihtaa mitä vain mihin vain, siis niin kuin kielen varpaisiin, korvan suuhun, pään pyllyyn tai vaikka töpöhännän siipiin.
Jakkuli: (ottaa töpöhännästä kiinni) Niin kai sitten. (sivuun) Tai ehkä kauppias voisi keksiä jotain muuta mitä vaihtaa siipiin. (lähtee)
Aurinko: (improvisoi)

(II näytös, 2 kohtaus)