get kirjasto-kaapeli tietoas.93
[2] Ks. Kuronen, Timo: "Gopher, WAIS ja WWW", Geologian tutkimuskeskuksen atk-toimiston moniste 8.4.1994. World Wide Web-tekniikasta on perusteellisin dokumentaatio itse WWW:ssä, ks. "Bibliography for the World Wide Web", URL-osoite:
http://info.cern.ch/hypertext/WWW/Bibliography.html Ks. myös tämän raportin luku "Internet, Linux, WWW ja Mosaic".[3]
Internet merkitsee kirjastoa, yliopistoa, posti- ja telelaitosta, puhelinta, radiota, opinto- ja keskustelupiirejä, sanomalehtiä uutisista yleisönosastoon saakka, aikakauslehtiä, jotka käsittelevät kaikkia mahdollisia inhimillisen tietämyksen ja harrastel un alueita, kuva- ja pian myös elokuva-arkistoa...Leena Krohn: Tiedon verkoissa, http://www.kaapeli.fi/~krohn/alustus1.html, julkaistu myös Finnzine 2/1994
[4]Ks. tämän raportin luku "Informaatio-osuuskunta Katto-Meny".
[5] Ks. Böök, Mikael: Nätbyggaren. En undersökning av den moderna posten. Helsingfors 1989. (Verkonkutoja. Kirja modernista postista. Suom. Vuokko Jarva. Helsinki 1989.)
[6] Ohessa Berkeleyn yliopistokirjastossa ylläpidettävällä postituslistalla web4lib@library.berkeley.edu ilmestynyt Jyrki Kuoppalan tekemä Kaapelisolmu-kronikka:
For all "WWW and public libraries" historians, here's a timeline for Knot at the Cable WWW site: July 15, 1993[7] Ks. McClure, Charles R., Waldo C. Babcock, Karen A. Nelson, Jean Armour Polly, and Stephen R. Kankus. (1994). Connecting Rural Public Libraries to the Internet: Project GAIN - Global Access Information Network. Project Evaluation Report Prepared for NYSERNet, Inc. February 15, 1994.Memorandum outlining a public-access Internet infostation located in Helsinki City Library, with possibility for publishing mentioned as an option Autumn 1993 Negatiations and preparations between possible cooperating organizations to lay out organizational plans on what exactly to do and how to do it December 8, 1993 An agreement to start the project February 4, 1994 Opening of the new library where the Internet access point was to be situated January-February 1994 Installing the Linux machine to function as the router, WWW server and email server for the project February 18, 1994 www.kaapeli.fi became connected to the Internet February 28, 1994 Opening of the Knot at the Cable, both as a WWW server to be accessible from the Internet and an Internet access point for Mosaic and telnet use by library patrons June 1994 Announcement on the NCSA What's New list August 1994 Number of public access PC machines climbs to four, three MS-Windows w/ Mosaic for Windows, one running Linux with Mosaic for X //Jyrki
[8]
" The role of librarians will change significantly as they become increasingly viewed as managers of both information and knowledge. This forward-looking perspective was underscored at the Library of Congress (LOC) conference on "Delivering Electronic Information in a Knowledge-Based Democracy" [...]. These knowledge management skills may take many forms and can be expected to involve librarians in all facets of the information chain. Librarians may be present at the information generation process; they will help manage digital materials and assist people in dealing with the plethora of information. Librarians will increasingly function as facilitators, enablers, and teachers of network users; library systems and consortia will negotiate information access rights [...]: "Access" implies a complex of possibilities. It includes online viewing either by one or many users, printing, downloading, transmitting the work to the libraries, modem access, public performance, and public display. This list while not all-inconclusive does suggest the complexity of the access issue which must be addressed by copyright law as well as by vision and technology." Ks "Libraries and the NII (DRAFT FOR PUBLIC COMMENT May 3, 1994)"[9] Seuraava, vanhaan osuustoimintaliikkeen kokemuksiin perustuva osuuskunnan määrittely pätee myös informaatio-osuuskuntaan Katto-Meny:
"Osuuskunta on [...] ihmisten yhteenliittymä omien taloudellisten etujensa - yksityisten tai ryhmäetujen - ajamiseksi. Toisin kuin osakeyhtiö se ei ole pääomien yhteenliittymä. Osuuskunnan tuottama voitto jaetaan sen mukaan, missä määrin kukin jäsen on osuuskunnan palveluksia käyttänyt ja näin osallistunut ylijäämän muodostumiseen; voittoa ei jaeta sijoitetun pääoman suhteessa. Jäsenyys on periaatteessa avoin kaikille eikä jäsenen äänivalta ole riippuvainen pääomasijoituksen suuruudesta." (Ks Tapani Mauranen:"Osuustoiminta - kansanliikettä aatteen ja rahan vuoksi", teoksessa Alapuro R., Liikanen I., Smeds K., Stenius H. (toim.): Kansa liikkeessä (Kirjayhtymä, Helsinki 1987), s 179.Toisaalta informaatio-osuuskunta eroaa pakostakin monessa suhteessa esim. meijeriosuuskunnasta. Maitolitrat siirtyvät meijereihin ja kaadetaan lopulta kuluttajien kurkuista. Sen sijaan informaatio ei häviä siirrossa tai jakeluvaiheessa vaan vasta unohdettaessa. Informaatio muodostaa epäilemättä hyvin erikoisen tavaralajin. (Informaatiosta "tavarana" ovat kirjoittaneet mm Bates, B.J: "Information as an Economic Good: Sources of Individual and Social Value", teoksessa Mosco, V. & Wasko, J (toim.): The Political Economy of Information, Wisconsin UP 1988, s 76-94; sekä Barlow, P.P.: "The Economy of Ideas", Wired 3/94.)
[10] Mediateekeistä (muun muassa) puhui Ranskan korkeimman kirjastoneuvoston puheenjohtaja Michel Melot luennoidessaan Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa 2.4. Termiä käytti myös Kirjakaapelin partnerin, AV-Arkin johtaja Perttu Rastas Kirjasto-kaapeli-listalla:
"Kirjastojen ja sen toiminnasta vastuussa olevien kulttuuristen "tahtojen" taytyisi "politikoida" nopeasti projektimaararahat kirjastojen mediateekkien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Nain kirjastoista muodostuisi kuntien ja kaupunginosien keskeisia uuden digitaalisen kulttuurin solmukohtia. Alle 100.000 mk perusinvestoinnilla voitaisiin luoda toimiva kokonaisuus, joka perustuisi muutamaan Internet solmukoneeseen, suoriin linjayhteyksiin yhteistyossa puhelinlaitoksen kanssa, muutamaan CD-ROM esityskoneeseen ja perusvaraston hankintaan seka tarvittavaan kirjastohenkilokunnan peruskoulutukseen. Vaikka kysymys ei ole mistaan liiketaloudellisesti perustellusta "informaation supermoottoritiesta", on projekti valttamaton digitaalinen paikallisverkosto. Ja ennen kaikkea se on kansallinen ja yhteisollinen koulutusprojekti, jossa uudet mediat otetaan vuorovaikutuksen tyokaluiksi ja demokraattiseksi tilaksi, jonka alueella niin talouden, politiikan kuin kulttuurinkin alueellisia ja kansallisia vaihtoehtoja tarkastellaan" (diakriittisten merkkien (äöÄÖ) puuttuminen on jälleen yksi nykyisen "mediateekin" alkeellisuuden osoitus).[10] Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelyopin laitos, lehdistötiedote 30.3.1994
[11] Paavo Ahonen, Jukka Kolari: Internet-opas, (Teknolit Oy), Jyväskylä 1994.
[12] Sirkka Elina Svedberg: "Via kabelboken ut i världen", puhe yleisten kirjastojen juhlaseminaarissa (Vaasa 10.9.1994)