"These pages are under construction."- World Wide Web
Kaapelisolmu-kokeilulla pyritään hankkimaan uutta, digitaalisen tietoverkon kudontaan tarvittavaa tieto-taitoa. Seuraavassa projektin synnyttämiä ajatuksia ja kokemuksia.
Olettakaamme varmuuden vuoksi, että digitaalista tietoverkkoa pitää ja että se oikeastaan voidaan rakentaa vain olemassa olevien ja perinteisten tietoverkkojen sisälle, niiden päälle, niiden perustaksi ja niiden jatkeeksi - sopivin metafora riippuu näkökulmasta.
Digitaalisen tietoverkon rakentamisen lähtökohtana on toisin sanoen pidettävä sitä tietoverkkoa, joka on pitkälle muodostunut ennen (ja ilman) nykyistä digitaaliteknologiaa. Kirjasto on yksi tämän olemassaolevan tietoverkon solmukohdista. Tiedon valtatie - "The Information Superhighway" - kulkee epäilemättä kirjaston kautta.[3]
Mitä tapahtuu, kun uudeksi tiedon valtatieksi kutsuttu digitaalinen tietoverkko kohtaa kirjaston? Syntyykö mediateekki? [10]
* * *Uusia medioita syntyy vuosittain. Koska mediat tulevat kirjastoon, kirjastosta tulee mediasto tai mediateekki. Uuden käsitteen tarve johtuu tästä yksinkertaisesta toteamuksesta.
Kynällä kirjoittaminen on myös tekniikkaa. Kirja on aina edustanut tietotekniikkaa. Kirjakin on media. (Nykyaikainen kirjapainotaito edustaa pitkälle digitalisoitua tietoteknologiaa. Kirjojen luettelointi- ja lainausjärjestelmät ovat myös digitalisoituneet.)
Mediateekissa uudet ja vanhat mediat kohtaavat toisensa ja käyttäjänsä. Mediateekki on kuitenkin edelleen käsite, joka etsii sisältöään. Vasta Internet - integroiva media - luo mediastoille (medioiden kokoelmille) jotain yhteistä merkitystä.
* * *Mediateekin vakiintumiseen yleisen kirjaston kaltaiseksi laitokseksi tarvitaan luultavasti vuosikymmeniä, sillä keskeiset kulttuuri-instituutiot eivät muutu informaatioteknologian nykyisellä kehitysvauhdilla. Teknologian kehityksen nopeus onkin näennäistä silloin kun teknologialla ei ole käyttäjiä. ("Teknologia on vastaus. Mutta mikä olikaan kysymys?")
Kaikesta huolimatta mediateekki nousee kirjastoon. Se on kirjaston kaltainen paikka, jolla on katuosoite, paikkakunnan asukkaiden rakennus, jonne he etsiytyvät ja sosiaalinen ympäristö, jolla on helposti tunnistettava, kirjastoa muistuttava rauhallinen ilmapiirinsä. Kenties yleisessä kirjastossa - mediateekissä järjestetään yhä useammin myös erilaisia tapahtumia: näyttelyitä, esiintymisiä ja keskusteluja. Mediateekiksi muuttuessaan kirjasto säilyttää asemansa yhtenä kaupungin, kaupunginosan tai paikkakunnan tärkeimmistä julkisista tiloista.
Kirjakaapelista tuli muutamassa kuukaudessa julkinen tila, paikka johon ruvettiin viittaamaan (esim radiossa ja lehdissä) ilman tarkempia selityksiä.
* * *Mediateekillä on myös osoite Internetissä, digitaalisessa "verkkojen verkossa". Keille tämä osoite on tarkoitettu?
Kaapelisolmu löydettiin heti. Siihen ruvettiin välittömästi viittaamaan verkossa. Miksi? Vastaus jakaantuu kahteen osaan:
* * *Kaapelisolmun tapaisen yksikön toiminnan luonnetta voidaan ehkä alustavasti verrata aikakaus- tai vaikkapa paikallislehden toimitukseen, joka osittain julkaisee "omia juttujaan", osittain "samat jutut" kuin muutkin lehdet julkaisevat, joskin hieman eri järjestyksessä, toisilla otsikoilla, muista lehdistä jossain määrin poikkeavilla valintakriteereillä, omalla tyylillään jne.
Vertailu lehteen ei kuitenkaan kestä lähempää tarkastelua, koska tiedon "tuottaminen" verkkoon ja "tietoverkon toimittaminen" on luonteeltaan jatkuvaa, tai oikeastaan loputonta. Tietoverkon toimittaja toimittaa yhtä ainoata "numeroa", joka ei koskaan tule valmiiksi. World Wide Webissä usein näkyvä lause "These pages are under construction" kuvaakin tietoverkon yleistilaa eikä ainoastaan väliaikaista ja/tai paikallista tilannetta. Tietoverkon "toimittaminen" on kuin kirjastotyö. Se on digitaalisen tiedon ylläpitoa ja järjestämistä.
Kaapelisolmua voidaan oikeastaan verrata valtavan, ikuisesti keskeneräisen rakennuksen yhdeksi pieneksi sisäänkäynniksi, jossa on kolme erillistä ovea. Yhdessä ovessa lukee "Suomeksi", toisessa "På svenska" ja kolmannessa "In English". Työ mediateekissa on jatkuvaa porttien ja eteisten rakentamista, kunnossapitoa.
* * *Jos World Wide Web muodostaa yhden ainoan yhtenäisen rakennelman, niin miksei sitä yhtä hyvin voida kutsua mediateekiksi? Kysymys palauttaa mieleen vanhan ensyklopedistisen unelman, kaiken inhimillisen tiedon sisältävän universaalikirjaston idean. Onko suuri unelma vihdoin toteutumassa?
Tietokoneohjelma, jolla graafista World Wide Webiä tavallisesti selaillaan ja luetaan, tunnetaan "mosaiikkina". Jokainen ohjelman käyttäjä voi kuitenkin todistaa, ettei nimitys perustu visuaaliseen ilmiöön. Ohjelma ei siis mitenkään erityisesti näytä mosaiikilta. Nimitys ei kuitenkaan liene satunnainen, sillä se sanoo jotain olennaista World Wide Webin luonteesta. Tämän voisi ehkä ilmaista sanomalla, että World Wide Web jäsentää tiedon näkymättömäksi mosaiikiksi.
Näin suuri kertomus universaalisesta, helposti saavutettavasta Tiedosta kutistuu hieman arkisempaan tarinaan tiedon tilkkutäkistä, vaikeasti hallittavasta, näkymättömästä kuviosta. Näkymättömän mosaiikin yksittäisten palojen ja säännönmukaisuuksien havainnollistamiseksi tarvitaan epäilemättä kirjaston tapaisia katselupaikkoja.
* * *Kaapelisolmulle ei ole nimitetty päätoimittajaa. Sellaista ei ole tarvittu. Kirjastossa tietoverkon "toimittajan" tehtävä lankeaa luonnollisimmin kirjastonhoitajalle mutta seuraukset olisivat tuhoisat (mediateekin ja verkon kannalta) jos tietoverkkoon mekaanisesti sovellettaisiin muista medioista opittuja johtamis- ja organisaatiomalleja. Myöskään kirjasto-organisaation tietty hierarkkisuus ei sovi mediateekkiin.
Toimittajan, tekijän, kirjoittajan ja toimijan kannalta Internet on henkilökohtainen media suuremmassa määrin kuin lehdistö, radio ja TV. Se on sitä myös yleisön, käyttäjän ja lukijan kannalta. Tietoverkko ei ole joukkotiedostusväline. Internetillä ei ole päätoimittajaa.
* * *Mediateekissä luetaan, jäljennetään, kirjoitetaan ja säilytetään sitä julkista hypertekstiä, jota suomeksi kutsutaan tietoverkoksi. Mediateekki on kuin keskiaikaisen luostarin scriptoria, jossa kirjoja luettiin, jäljennettiin, kirjoitettiin ja säilytettiin - paitsi että mediateekki on osa julkisuutta. Keskiajalla ei ollut julkisuutta. Keskiaika päättyi tietoteknologiseen vallankumoukseen: kirjapainotaitoon, lukuseuroihin ja julkisiin kirjastoihin: julkisuuteen. Mediateekki on digitaaliseen tietoverkkoon rakentuvan uuden julkisuusmuodon peruskivi.
Vertailu Kirjakaapeliin ja Kaapelisolmuun on sangen mielenkiintoista, koska SJCPL ja Helsingin kaupunginkirjasto ovat ensimmäisiä yleisiä kirjastoja, jotka tarjoavat World Wide Webiä asiakkailleen ja myös itse julkaisevat tietoa. SJCPL:n johtaja Donald J. Napoli ehdotti yhdessä sähköpostiviestissään, että Kaapelisolmun ja SJCPL:n kannattaa pitää yhteyttä toisiinsa, koska "your library and ours belong to a rather unique club!"
Heinäkuussa 1994 SJCPL avasi oman, n 500.000 nimikettä käsittävän luettelonsa Internetin käyttäjille. Sinne pääsee esim. SJCPL:n WWW-kotisivulta. SJCPL:n käyttämässä LIBS-kirjastojärjestelmän versiossa ei kuitenkaan (vielä) ole WWW/Mosaic-tukea. Don Napolin mukaan LIBSin kehitteillä olevat uudet versiot mahdollistavat online-luettelon käytön Mosaicilla ja muilla graafisilla WWW-selaimilla.
Helsingissä kirjaston asiakas ei (vielä) pääse Internetin kautta katsomaan kaupunginkirjaston LIBS-luetteloa.
SJCPL:ssä kuten myös Helsingissä, Kirjakaapelissa pyritään tietoverkon avulla laajentamaan kirjaston kosketuspintaa ympäristöönsä, yhteiskuntaan. SJCPL:n WWW-kotisivulta pääsee tekstitietokantaan nimeltä "Community connection", joka sisältää kunnallisten viranomaisten, yliopiston, paikallislehdistön, matkatoimistojen ja monien muiden - yhteensä 1200 järjestön - luovuttamia tietoja. SJCPL tuottaa tämän tietokannan ja päivittää tiedot kerran vuodessa. Sen sijaan SJCPL ei vielä toimi Kaapelisolmun lailla myös erilaisten tiedon tuottajien ja tekijöiden sähköisenä julkaisukanavana.
SJCPL velottaa asiakkailtaan tietokoneiden käytösta puoli dollaria per varttitunti (15 min) . Eli noin 12 mk per tunti. Paperille tulostaminen maksaa 0.15 USD/sivu. Kaapelisolmussa tietokoneiden käyttö on ilmaista. Tulostaa paperille saa omakustannushintaan.
SJCPL ja Kaapelisolmu ovat molemmat avoimia yleisöpalveluja myös verkossa. Verkosta sisään tuleva käyttäjä ei tarvitse henkilökohtaista käyttäjätunnusta ja salasanaa päästäkseen lukemaan kirjastossa toimitettuja WWW-sivuja ja hyödyntämään kirjaston "lähtökuoppia" maailman julkisiin tietoverkkoihin, Internetiin.
SJCPL:n (St Joseph's County Public Library) osoite verkossa:
http://sjcpl.lib.in.us/