JULKAISUKANAVA

HKK:n WWW-sivut

http://www.kaapeli.fi/~hkk/

Helsingin kaupunginkirjasto on yksi Kaapelisolmun tiedontuottajista. HKK:n tiedottaja Susanna Sucksdorff on julkaissut verkkoon perustiedot eri toimipisteistä, myös jonkin verran kirjaston käyttöön liittyvää perusinformaatiota. Julkaistu tieto löytyy kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Aloittaessaan HKK:n tietojen julkaisemisen Kaapelisolmun kautta Susanna Sucksdorffilla ei ollut World Wide Web-sivujen toimittamisesta aikaisempaa kokemusta. MS-Windowsin alla toimivan HTML Assistant-ohjelman käytön oppimiseen häneltä ei kuitenkaan mennyt kuin pari tuntia, jonka jälkeen hän saattoi itsenäisesti jatkaa tietojen toimittamista ja hyperteksti-sivujen taittoa.

Tavoitteena on julkaista varsin yksityiskohtaista tietoa joka toimipisteestä varustettuina kuvilla. Joistakin paikoista voisi julkaista myös pohjapiirroksen, mistä mitäkin löytyy. Myöhemmin kun Internet leviää muihinkin kirjastoihin tiedontuotanto on ajateltu hajautettavan ainakin aluekirjastotasolle. Osa aluekirjastoista toimii monitoimitalojen yhteydessä, jolloin tiedontuotanto voisi koskea koko talon toimintaa.

Kirjakaapelista löytyy jo nyt eritellympää tietoa - tiedotteita, luettelot tilatuista lehdistä ja CD-ROMmeista, joita kirjastonhoitaja Erkki Lounasvuori, kirjansitoja Ulla Rannikko ja Kaapelisolmussa siviilipalvelusmiehenä toimiva Aapo Rikala ovat laittaneet WWW:hen.

Puhe, jonka HKK:n apulaisjohtaja Sirkka Elina Svedberg oli valmistellut Suomen yleisten kirjastojen 200-vuotisjuhlaseminaariin, ehti sähköpostissa WWW:iin jo ennen seminaarin alkamista. [12]



Hurrarnet

http://www.kaapeli.fi/~hurrarna/

Hurrarnet (vrt 'hurri') on Svenska Kulturfonden'in tukema, "suomenruotsalaista tietokonevälitteistä kommunikaatiota" edistävä projekti. Hurrarnet'iä aiotaan rakentaa sähköpostin, uutisryhmien (news) sekä sähköisten julkaisupalvelujen (World Wide Web) varaan. Projekti on vasta käynnistysvaiheessaan. Syksyn kuluessa pyritään pääasiassa Internetin ja Fidonetin kautta linkittämään riittävästi järjestöjä, yrityksiä ja henkilöitä kriittiseksi massaksi, joka olemassaolollaan todistaa Hurrarnetin syntyneen. Hurrarnet-toiminta keskittyy ainakin käynnistysvaiheessa Nuorisotietopankkiin (Ungdomsdatabanken) ja Kaapelisolmuun (Kabelknuten). Nuorisotietopankissa vastataan viestintäjärjestelmästä (Hurrarnet-postituslistasta, tarvittavien uutisryhmien perustamisesta, BBS-järjestelmien linkittämisestä ym). Kaapelisolmun tehtävänä on taas Hurrarnet'iin liittyvän sähköisen julkaisutoiminnan aloittaminen. Kaapelisolmun Hurrarnet-sivulla on tässä vaiheessa (elo-syyskuussa 1994) linkkejä seuraaviin suomenruotsalaisiin verkkoresursseihin:

Yhteyshenkilöt:

Clas-Åke Storå, clstora@freenet.hut.fi
Mikael Böök, book@kaapeli.fi
Rasmus Vuori, ooland@udb.alli.fi

Sähköiset säkeet

http://www.kaapeli.fi/~nvl/sahsarc.html

"Kirjasto-ostot ovat pudonneet rajusti ja kirjakaupan myynti jää useassa tapauksessa alle 200 kappaleeseen. Tästä syystä moni kustannusliike on jo nyt vetäytynyt lyriikan kustantamisesta".
Tämä lainaus talvella 1994 perustetun Elävän runoilijoiden klubin yhdestä ensimmäisistä manifesteista kuvastaa tilannetta, jossa runoilijat mielellään tutkivat uusia keinoja yleisön saavuttamiseksi. Tietoverkossa voi olla mahdollisuuksia, runoilijankin k annalta.

Kirjaston ja yleisön kannalta on tärkeää, että runoilijat ottavat tietoverkon käyttöönsä. Mitä olisikaan kirjasto ilman runoilijoita ja kirjailijoita? Runo, kieli ja tieto muodostavat yhteyden. Ilman kirjailijoiden ja runoilijoiden osallistumista verkko tuskin ansaitsee edes tietoverkon nimeä.

Sähköiset säkeet (Elektrisk vers, Electric Verse) on kuukausittain täydentyvä verkkoantologia, jonka tuottaa informaatio-osuuskunta Katto-Menyn jäseneksi liittynyt Nuoren Voiman liitto. Sähköisten säkeiden ensimmäinen numero ilmestyi toukokuussa, jolloin Elävien runoilijoiden klubi järjesti klubi-iltansa Kirjakaapelissa. Klubi-illassa puhui tietoverkosta mm. Leena Krohn.[3]

Sähköisten säkeiden ensimmäisessä numerossa on sikermä Jouni Inkalan runoja. Elokuuhun mennessä on ilmestynyt myös Annukka Peuran ja Lauri Otonkosken runoja, tietoja runoilijoista ja heidän valokuvia. Antologiaa tullaan täydentämään äänellä, piirroksilla , käännöksillä eri kielille jne. Kaikki aineisto pyritään julkaisemaan ainakin kolmella kielellä eli suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Käännöksiin ja hypertekstien toimittamiseen Nuoren Voiman Liitto on saanut Suomalaisen kirjallisuuden edistämiskeskuksen tukea. Sähköisten säkeiden toimitukseen kuuluvat Silja Hiidenheimo, Jyrki Kiiskinen ja Peter Mickwitz Nuoren Voiman liitosta sekä Mikael Böök Katto-Menystä.



Elektroninen kirjallisuus

Kaapelisolmun "Suosittelemme"-sivulle kootaan viitteitä olemassaolevaan elektroniseen kirjallisuuteen ja muihin sähköisiin kirjastoihin. (Viitteellä tarkoitetaan tässä yhteydessä verkko-osoitinta, hypertekstilinkkiä, jolla lukija hetkessä saavuttaa haluam ansa teoksen lukeakseen sitä kuvaruudulta tai paperille tulostettuna.)

Suomen yliopistojen FUNET-verkoston tiedostoarkistosta (nic.funet.fi) hankittu sähköinen Kalevala oli ensimmäisiä Kaapelisolmun kautta luettavia kirjoja. Jokainen runo on Kaapelisolmussa saanut oman verkko-osoittimensa, jotta laajaa teosta olisi he lpompi käyttää myös verkon kautta.

Merkittäviä sähköisten kirjojen kokoelmia ovat tuottaneet GUTENBERG-projekti Yhdysvalloissa, RUNEBERG-projekti Ruotsissa sekä ranskalainen ABU. Näissä ja muissa vastaavanlaisissa projekteissa hyödynnetään osin yliopistojen tutkimuslaitosten, osin vapa aehtoisten asianharrastajien työpanoksia. Tekstit julkaistaan useimmiten sellaisinaan, ilman taitto- ja tulostuskoodeja, jotta ne voidaan ladata mihinkä tahansa tietokoneohjelmaan. Näitä "etekstejä", sähköisiä tekstejä, saa vapaasti kopioida ja ne ovat maksuttomia. Niiden käyttöön ja levittämiseen saattaa kuitenkin liittyä tärkeitä rajoituksia (esim. uudelleenjulkaisukielto tai sähköiseen tekstiin pohjautuvan painotuotteen myymisen kielto).


Kaapelisolmussa julkaistaan uusia elektronisia kirjoja edellyttäen, että tekijänoikeuskysymykset on saatu
selvitetyksi ensinnäkin itse tekijöiden ja toiseksi myös painotuotekustantajien kanssa. Informaatio-osuuskunta Katto-Menyhyn on liittynynyt joitakin kirjakustantamoja (Kääntöpiiri, Söderströms, Schildts ja Like), joiden kanssa on aloiteltu kokeilutoiminta
a:

Kerrottakoon vielä että Internetissä on online-kirjakauppoja, joista saa luottokortilla ostaa maksullisia sähköisiä tekstejä. Esimerkiksi amerikkalaisrunoilija John Ashberyn Suomen vierailun (syyskuussa) yhteydessä kävi ilmi, että hänen teoksensa < i>Flow Chart (Vuokaavio, suom. Leevi Lehto) on saatavilla Online Bookshopista hintaan 5 USD.




Mielipidelehdet

http://www.kaapeli.fi/~kultti/

Kirjaston Internet-asema luo edellytyksiä mielipidelehtien (esim. mielipidelehtitukea saavien aikakauslehtien) ja yleisten kirjastojen hedelmälliselle yhteistyölle.

Mielipidelehtien yhdistys KULTTI ry on aloittanut tiedottamisen Kaapelisolmun kautta. Katto-Menyn puheenjohtaja Timo Mielonen taittoi hypertekstiksi Kultin esitteen, joka sisältää lehtien kuvauksia sekä yhteistietoja. Ny Tid ja Books from Finla nd ovat lisäksi julkaisseet verkkoon sisällysluetteloitaan ym. FinnZine on puolestaan julkaissut Leena Krohnin Kirjakaapelissa pitämän puheenvuoron, joka alunperin ilmestyi kirjoituksena World Wide Webissä.[3]





Viikon verkkosarja

http://www.kaapeli.fi/~sarjaks/

Suomen sarjakuvaseura on ollut yksi aktiivisimmista yhteistyökumppaneistamme. Sarjakuvaseura on julkaissut Internetiin viikon verkkosarjakuvaa suomeksi ja englanniksi kesästä 1994 lähtien. Julkaiseminen on tapahtunut hyvin itsenäisesti, Kaapelisolmu on tarjonnut lähinnä puitteet julkaisutoiminnalle. Jatkossa yhteistyö tiivistyy, sillä Suomen sarjakuvaseura lahjoitti kesän 1994 lopulla 1300 nidettä käsittävän sarjakuvakokoelmansa Kirjakaapelille ja tämä kokoelma liitetään osaksi Helsingin kaupunginkirjaston on-line aineistotietokantaa.



EU-tiedotus

http://www.kaapeli.fi/eu.html

Kaapelisolmussakin valmistaudutaan EU-kansanäänestykseen 16. lokakuuta 1994 ja Suomen mahdolliseen liittymiseen.

Olemme laittaneet Kaapelisolmuun näkyviin joitakin ulkomaisia sekä kotimaisia verkkoresursseja: I´M Europe-niminen serveri alkoi toimia elokuussa. Tämän eli Euroopan Unionin oman WWW-serverin olemme oma-aloitteisesti linkittäneet Kaapelisolmuun. Varsin onnistuneena pidämme Roland Siebelinkin laatimaa "European Union Basics FAQ"-teosta, joka on eräänlainen EU-hakuteos tai -oppikirja.

Helsingin Puhelinyhdistys harjoittaa EU-tiedotusta WWW:ssä. Olemme linkittäneet HPY:n EU-sivut Kaapelisolmun EU-sivuun.

Suomenruotsalainen EU-tarkkailijan, Tomas Sandellin uutiskirjeet Brev från Bryssel tulevat myös ilmestymään sähköisessä muodossa Kaapelisolmussa. Toistaiseksi on ilmestynyt vain ensimmäinen kirje, jonka siirsimme sähköiseen muotoon Kirjakaapelin skannerilla ja Katto-Menyn OCR-ohjelmalla.

Lisäksi EI-EU:lle Kampanjatoimisto sekä Folkets Bildningsförbund, joka vetää suomenruotsalaista Nej till EU-kampanjaa, toimittavat tietojaan verkkoon Kaapelisolmun kautta.

Pyrimme tekemään niin kuin kirjastossa tehdään eli tarjoamaan yleisölle mahdollisimman monipuolista ja korkeatasoista luettavaa. Otamme mielellään vastaan kommentteja Kaapelisolmun EU-sivusta. Kommentit pyydetään lähettämään osoitteeseen kirja@kaapeli.fi. (Huomautuksia onkin tullut.) Rohkaisemme myös varsinaiseen EU-keskusteluun. Puheenvuoroja ja mielipiteitä voi tässä tapauksessa esimerkiksi lähettää aiheeseen liittyville keskustelupalstoille alt.politics.ec ja sfnet.keskustelu.ey



Yhdistykset ja kansalaisjärjestöt

Informaatio-osuuskunnan jäsenluettelo on suomalaisen kansalaisyhteiskunnan tai ns kolmannen sektorin läpileikkaus. Siinä ei tietenkään ole kuin murto-osa kaikista yhdistyksistä ja kansalaisjärjestöistä. Onhan Suomi yhdistysten luvattu maa. Listalla on my ös esim. joitakin yrityksiä, yksi kaupunki ja yksityishenkilöitä (ks. tämän luvun seuraava kappale.) Osuuskuntalain mukaan osuuskunta on avoin.

Kaikki jäsenluettelossa olevat yhteisöt eivät ainakaan vielä tuota omia sähköisiä julkaisujaan World Wide Webiin vaan ne käyttävät verkkoa (oikeastaan useita eri Internet-solmukohtia kuten GreenNetiä, GlasNet'ia, NordNet'ia, EUnetia ja Clinetiä tai X.400- järjestelmiä kuten Mailnetiä) tai yksityisiä sähköpostilaatikoita lähinnä sähköisinä posti- ja konferenssijärjestelminä.




Henkilöt

Tässä raportissa on jo aikaisemmin todettu Internetin olevan suuressa määrin henkilökohtainen media.

Informaatio-osuuskunnan kahdella jäsenellä onkin jo omat julkaisuhakemistonsa, nimittäin kirjailija Leena Krohnilla sekä toimittaja Mika Nymanilla, joka kokoaa ihmisoikeussivua World Wide Webiin.

Kirjaston henkilökunnan jäsenillä pitäisi kenties olla omia julkaisuhakemistoja ikäänkuin työnsä puolesta. (Yliopisto-organisaatiossa henkilökohtaiset WWW-julkaisuhakemistot tai Gopher-tiedostot ovat jo melko tavallinen ilmiö.) Esimerkiksi kolleegamme South Bendissä, kirjastonjohtaja Don Napoli on liittänyt o maan WWW-sivuunsa valokuvia itsestään ja perheestään.





Liite:Informaatio-osuuskunnan jäsenluettelo per 15.9.94

http://www.kaapeli.fi/~katto/jasenet.html