JOHDANTO

Miten Kaapelisolmu syntyi?

Heinäkuussa 1993 pitkäaikainen "Internet-kansalainen", opiskelija Jyrki Kuoppala kirjoitti muistion "Kirjaston Internet-tietoasema" [1], joka sisälsi kuvauksen yleiseen kirjastoon sijoitettavasta tietoasemasta ja arvion resurssien tarpeesta. Muistiossa Kuoppala ehdotti teknisiksi ratkaisuiksi Internetissä maailmanlaajuisesti yleisessä käytössä ja vapaassa jakelussa olevaa World Wide Web-tekniikkaa [2] graafisine käyttöliittymineen (NCSA Mosaic), joilla kirjaston asiakkaat ja henkilökunta pääsisisivät vapaasti selailemaan ja lukemaan "verkkojen verkkoa" eli Internetiä ja jolla kirjasto voisi tiedottaa Internetiin aukioloajoistaan, palveluistaan ym.

Kuoppala vei aloitteensa mm. Helsingin kaupunginkirjastoon. Sähköpostilla hän lähestyi vast'ikään rekisteröydyn informaatio-osuuskunta Katto-Menyn[4] toimitusjohtajaa, Mikael Böökiä. Böök on aikuiskasvatustyössään keskittynyt kansalaisten tietoverkkojen kudontaan [5]. Hän päätti tehdä voitavansa hankkeen edistämiseksi.

Oivallisen tilaisuuden siirtyä tuumasta toimeen tarjosi Helsingin kaupunginkirjaston päätös uuden kirjaston perustamisesta Kaapelitehtaalle missä Katto-Menyllä jo ennestään oli toimipaikkansa. Kuoppalan ja Böökin muodostama tiimi täydentyi, kun uuden yksikön perustajaksi ja johtajaksi valittu Erkki Lounasvuorikin kiinnostui oman kirjastonsa kiinteästä kytkennästä Internetin "seinättömiin kirjastoihin".

Syksyn kuluessa pidetyt palaverit huipentuivat 8.12.1993 Kaapelitehtaan toimistossa pidettyyn kokoukseen, johon edellä mainitun kolmihenkisen ydinryhmän jäsenten lisäksi osallistuivat Auni Palo (Kaapelitalon kiinteistöyhtiö), Tuula Haavisto (Suomen kirjastoseura), Olli Savonen ja Erkki Oksanen (Helsingin kaupunginkirjasto), Johan Helsingius (EUnet Finland Oy) ja Timo Hyyppä (Mediatupa). Tämä kokous näytti projektille vihreätä valoa. Kokouksen osallistujat sitoutuivat moraalisesti projektin tukemiseen ja toteuttamiseen.

Kaapelisolmu-nimitys (Kabelknuten, Knot at the Cable) otettiin käyttöön helmikuussa 1994, avajaistilaisuuteen tarkoitettua ensimmäistä projektiesitettä kirjoitettaessa.

Kirjakaapeli avasi ovensa yleisölle 4.2.1994. Kaapelisolmun avajaiset pidettiin 28.2.1994.[6]





Mikä on Kaapelisolmu?

Kaapelisolmulla on oikeastaan kolme tehtävää. Ensinnäkin se on Kirjakaapeliin, Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen, sijoitettu sähköisen viestinnän ja julkaisutoiminnan pilottihanke. Kaapelisolmun tietoaseman kautta yleisöllä - kirjaston asiakkailla - on vapaa pääsy Internetiin. Kaapelisolmu havainnollistaa uusien interaktiivisten sähköisten medioiden, erityisesti Internetin, tarjoamia tiedon julkistamisen ja saatavuuden mahdollisuuksia.

Toiseksi Kaapelisolmu toimii informaatio-osuuskunta Katto-Menyn jäsenten eli kansalaisjärjestöjen, kulttuuriliikkeiden ja yksityishenkilöiden sähköisenä julkaisupisteenä.

Kolmanneksi Kaapelisolmu on Kaapelitehtaan yhteisöjen Internet-linkki.

Kaapelisolmun osoitteet verkossa:

Sähköposti:

solmu@kaapeli.fi
World Wide Web:
http://www.kaapeli.fi/
Tutustumismahdollisuus Kaapelisolmuun pääteyhteydellä käyttäjätunnuksella "lynx":

Internet:

telnet katto.kaapeli.fi
Freenet:
Lentokenttä / Kaapelisolmu
Telesampo:
S KAAPELI
Käyntiosoite:
Kirjakaapeli, Tallberginkatu 1 B, 1 krs., Helsinki.


Onko projektilla esikuvia?

Ajatus ei ole uusi: sähköisissä tietoverkoissa julkaistu tieto pitää saada yleiseen käyttöön, sellaistenkin ihmisten saataville joilla ei työpaikalla tai kotona ole tarvittavia laitteita. Suomessa yleiset kirjastot muodostavat jo ennestään keskeisen, kansalaisille tarkoitetun tietoverkoston. Näin päädytään ajatukseen, että kirjasto on erityisen sopiva ympäristö ns. tavallisen kansalaisen ja sähköisen tietoverkon kohtaamiselle.

Silti voidaan oikeutetusti sanoa, ettei Kaapelisolmu-projektilla ole ulkomaisia esikuvia. Aloittaessaan toimintansa 28.2.1994 Kaapelisolmu lienee ollut maailman ensimmäinen yleisessä kirjastossa toimiva World Wide Web-palvelin, sillä Saint Joseph's County Public Library (SJCPL) eli South Bendin kaupunginkirjasto (Indiana, USA) avasi oman WWW-palvelimensa vasta pari viikkoa Kaapelisolmun avajaisten jälkeen [7].

Mielenkiintoinen vertauskohde Kaapelisomuun on SJCPL:n ohella NYSERNetin ja Apple Computersin sponsoroima GAIN-projekti New Yorkin osavaltiossa [8]. Clintonin-Goren hallinnon National Information Infrastructure-suunnitelmassa (NII) yleisille kirjastoille annetaan suhteellisen tärkeä osuus. NII-suunnitelman mukaan mm San Franciscon kirjastotoimeen liittyen on jo pantu alulle laaja kehittämishanke. Edelleen NII-suunnitelmaan sisältyy tietty näkemys kirjastonhoitajien uudesta roolista tietoyhteiskunnassa[9]




Mistä rahat ja laitteet?

Rahoitus

Kaapelisolmu-projektilla ei suunnittelu- ja käynnistämisvaiheessa ollut rahoitusta lainkaan. Tämä vaihe sisälsi satoja työtunteja, joita Kuoppala ja Böök kuitenkin tekivät, jotta pilottihanke saataisiin käyntiin.

Syksyllä 1993 jättämänsä valtionapuhakemuksen perusteluissaan Folkets Bildningsförbund tähdensi erityisesti "Kirjaston tietoasema"-projektin (eli tulevan Kaapelisolmu-hankeen) merkitystä. FBF:lle myönnettiin vuodeksi 1994 valtionapua yhteensä 125.000 markkaa, joista n. puolet kanavoituu Kaapelisolmu-hankkeeseen.

Kaupunginkirjaston anomuksen perusteella opetusministeriö myönsi 80.000 mk Kaapelisolmu-projektin kehittämiseen. Kirjasto on ostanut tällä summalla Katto-Menyltä henkilökunnan Internet-koulutusta sekä tietoaseman asennus- ja kehittämistyötä. Tietoliikennekustannukset, jotka maksetaan ensimmäisen vuoden ajan opetusministeriön määrärahasta, pelkistyvät kiinteän Internet-liittymän kuukausimaksuihin (n. 1800-2000 mk/kk).



Laitteet

Kaapelisolmu-projektissa käytetään tietoaseman palvelinkoneena Katto-Menyn 486/50 PC-työasemaa.

Kaupunginkirjasto hankki Kirjakaapelille yhden 486/66 PC:n kirjaston asiakkaiden Internet-käyttöä ajatellen. Tässä koneessa on myös CDROM-asema sekä äänikortti ja kaiuttimet. Internetiin pääsee myös kirjaston henkilökunnan käytössä olevasta toisesta PC-koneesta.

Hewlett-Packard Oy on Erkki Lounasvuoren ehdotuksesta lahjoittanut Kirjakaapelille 3 PC:tä, värikirjoittimen sekä väriskannerin varusohjelmineen. Nämä laitteet otettiin yleisökäyttöön elokuun lopussa.

Kaapelitehtaalla toimivan Mediatuvan jäsenet, Timo Hyyppä ja Tapani Jäske, ovat auttaneet vapaaehtoisella työpanoksellaan. He asensivat atk-laitteiden verkottamiseen tarvittavat kaapelit.





Menestyksen indikaattoreita









Kaapelisolmun käyttötilastoja (19.2. - 15.8. 1994)

1) WORLD WIDE WEB SIVUHAUT (23.2. - 15.8.1994)

                                                    Sivuhaut

  Kirjakaapelista/Katto-Menyn järjestelmästä          23.385
  Muualta, yli 2000:sta eri Internetin koneista       36.449
                                                   ---------
  Yhteensä                                            59.834
2) MISTÄ MAISTA KAAPELISOLMUN WWW-LUKIJAT OVAT? (1.6.-15.8.)
 domain (maa)                                 

       fi (Suomi)                                      26245
       com (yritykset-USA ja kansainväl.)               1372
       edu (yliopistot ym. - pääasiassa USA)            1175
       ca (Kanada)                                       571
       se (Ruotsi)                                       235
       uk (Iso-Britannia)                                179
       de (Saksa)                                        167
       gov (USA:n valtiolliset organisaatiot)            143
       jp (Japani)                                       139
       net (sekalaisia)                                  125
       ch (Sveitsi)                                      124
       no (Norja)                                        110
       org (järjestöt - USA ja kansainväl.)               85
       fr (Ranska)                                        69
       us (USA)                                           57
       mil (USA sotilaallinen)                            54
       it (Italia)                                        44
       pl (Puola)                                         42
       au (Australia)                                     39
       nl (Alankomaat)                                    37
       dk (Tanska)                                        36
       ee (Viro)                                          25
       nz (Uusi-Seelanti)                                 23
       arpa (USA)                                         22
       be (Belgia)                                        18
       il (Israel)                                        18
       es (Espanja)                                       17
       mx (Meksiko)                                       14
       at (Itävalta)                                       8
       pt (Portugali)                                      7
       tr (Turkki)                                         6
       sg (Singapore)                                      5
       su (ex-Neuvostoliitto)                              5
       cl (Chile)                                          4
       hu (Unkari)                                         3
       cz (Tsekin tasavalta)                               2

SUOMEN TARKEMPI JAOTTELU ("top 20")
  domain  (yhteisö)

       kaapeli  (Kirjakaapeli/Katto-Meny)              11175
       helsinki (H:gin yliopisto)                       2916
       hut      (TKK, Espoo)                            2476
       nokia    (Nokia Inc)                             1189
       utu      (Turun yliopisto)                        911
       jyu      (J:kylän yliopisto)                      690
       tut      (TKK, Tampere)                           575
       uta      (Tampereen yliopisto)                    517
       pp       (yksilöt, esim Personal EUnet)           431
       oulu     (Oulun yliopisto)                        363
       vtt      (VTT)                                    360
       funet    (FUNET)                                  296
       gsf      (Geologian tutk.keskus)                  287
       tele     (TELE)                                   283
       martis   (Martis Inc.)                            252
       joensuu  (Joensuun yliopisto)                     226
       uku      (Kuopion yliopisto)                      194
       shh      (Hanken, H:fors)                         157
       unda     (UNDA Inc.)                              123
       ttl      (Turun Telelaitos)                       114

3) SALASANATON PÄÄTEKÄYTTÖ (19.2. - 15.8. 1994)

Päätekäyttöistunnot yhteensä 7657 (247 eri koneesta), joista

                                                   Istuntoja 

         tunnuksella "lynx" (ilman salasanaa)           2990
         tunnuksella "kirjasto"(ilman salasanaa)         415
                                                      ------
         Yhteensä  (ilman salasanaa)                    3405
  
Tunnus "lynx" on yleinen päätepohjainen WWW-tietojen lukemistunnus, tunnus "kirjasto" liittyy Kaapelisolmussa sijaitsevaan kirjasto-kaapeli -keskustelufoorumiin ja tarjoaa kirjastoalan verkkoresursseja.

Salasanattoman päätekäytön mahdollisuudesta ei ole ole juurikaan tiedotettu, paitsi