|
Pääkirjoitus 2-3/06
Tähän lehteen suomennetussa Camus-esseessä (s. 12–26) René Girard tarkastelee Sivullisessa havaitsemaansa rakenteellista ”vikaa” (défaut). Lähtökohta saattaa tuntua omituiselta – millä perusteella voidaan väittää, että romaanissa on vika? Fiktiota kai olisi lähestyttävä eri perustein, ja vain jos romaani halutaan nähdä jonkinlaisena väitekokoelmana, siitä on mielekästä paikantaa ristiriitoja ja vikoja.
Girard liikkuu kuitenkin eri rekisterissä. Häntä kiinnostaa "romaanin totuus”, perustavampi taso, jolla romaani ei asetu sen paremmin puhtaan tarinankerronnan kuin kantaaottavan kirjallisuudenkaan kehyksiin. Kuten esseen suomentaja Olli Sinivaara kirjoittaa, ”Sivullisen kaltainen moderni klassikko ei ole autonomista taidetta eikä liioin 'sitoutunutta' poliittista toimintaa, vaan romanttisen individualismin ja mimeettisen erottautumispyrkimyksen oire ja tuotos. Se ei ole juhlittava taideteos, vaan pikemminkin kulttuurin syvimpien ongelmien ilmaus.”
Sivullisen paradoksien tarkastelu asettaa romaanin esiin yhtä aikaa taideteoksena ja käsitteellisenä sommitelmana. Itse asiassa Sivullinen näyttäytyy modernin myytin läpäisemänä tekstinä, jonka aukipurkamista myöhempi Putoaminen on. Girardin Camus-kritiikki ei pyri sulkeistamaan häntä taiteilijana, vaan ilmaisee teosten merkityksen modernina kirjallisuutena paremmin kuin pitäytyminen fiktion omalakisuudessa.
Antti Arnkil
Takaisin
|
2-3/06 - Kertoja

Sisältö 2-3/06
RIINA KATAJAVUORI: Dolly ja Mihailov. Perheenäiti Dolly Oblonskajan ja taiteilija Mihailovin henkilöhahmot Leo Tolstoin Anna Kareninassa
HEIDI LAINE: Hulluja puhuvat. Näkökulmia kertojan mielisairauteen
TOMMI USCHANOV: Rock 'n' rollista kerronnallisena elementtinä yhdysvaltalaisessa kirjallisuudessa
RENÉ GIRARD: Kohti Sivullisen uudelleenkäsittelyä (suom. Olli Sinivaara)
OLLI SINIVAARA: René Girard modernin romaanin teoreetikkona
JULIO CORTÁZAR: Aksolotli (suom. Veera Lehtola)
VEERA LEHTOLA: Kehyksiä joustavaan materiaaliin: kirjailijan ja novellin taustaa
KYÖSTI NIEMELÄ: Kaikkitietävät ja kaukaa viisaat kertojat. Narrative-lehden esittely
JASKA FILPPULAN HAASTATTELU (Antti Arnkil)
ELISA HELENIUS: Runoja
CLARICE LISPECTOR: Puhveli (suom. Anu Passoja)
ANU PASSOJA: Lispectorin lumous
KYÖSTI NIEMELÄ: Dickens ja kuolevat lapset. Kolumni
ANTTI ARNKIL: Kuukauden klassikko
JYRKI HEIKKINEN: Sarjakuva
JOUNI AVELIN & TAPANI KILPELÄINEN: Lehtikatsaus
TAPANI KILPELÄINEN: Muistokirjoitus, Philippe Muray 1945–2006
JUHANA VÄHÄNEN: Puheenvuoro lyriikkakeskusteluun
Arvosteluja:
- Herman Raivio: Likaisten pienten salaisuuksien tuulettaja (Gilles Deleuze, Haastatteluja)
- Veli-Matti Huhta: Oheislukemistoa Deadwoodiin (Eric Hobsbawm, Rosvot)
- Taina Latvala: Kylpyhuoneesta meren rantaan (Silja Järventausta, Patjalla meren yli)
- Taina Latvala: Miespääosa (Hannu Luntiala, Hommes)
- Tapani Kilpeläinen: Dekadenssi-musiikki... (Pauli Pylkkö, Richard Wagner ajattelijana)
- Martti-Tapio Kuuskoski: ”Afrikka on kohta in ellei jo ole” (Eira Stenberg, Oven takana)
- Ville-Juhani Sutinen: Nyt leikkisästi hopoti-hop (Eino Santanen, Merihevonen kääntää kylkeään)
- Mikko Viljanen: ”Mutta hän puhui ruumiinsa temppelistä” (Peter Nadas, Muistelmien kirja I)
- Ville Ropponen: Ariadnen tyhjyyteen purkautuva lankakerä (Viktor Pelevin, Kauhukypärä)
- Aki Petteri Lehtinen: Ei pidä provosoitua, vaikka provosoidaan (Kari Enqvist, Suhteellisuusteoriaa runoilijoille)
PÄIVI KOIVISTO: Kommentti Vimma-arvosteluun (NV 1/06)
ANTTI NYLÉN: Vastakommentti
|