Pääkirjoitus 2-3/08

100-vuotias Nuori Voima – aina nuori ikivanha

Nuori Voima täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Kevään kaksoisnumero on lehden pitkälle historialle omistettu juhlanumero. 100-vuotisuus lehden teemana on eräänlaista itsetietoisuuden ongelman tarkastelua: Miten lehti näkee itsensä, kun se katsoo itseään satavuotista historiaansa vasten? Miten lehti pystyy kirjoittamaan itse itsestään ja omasta historiastaan muuttumatta antikvaariseksi keräilyharrastukseksi ja menettämättä otettaan nykyisyydestä?

Tietenkään näihin kysymyksiin ei ole helppoja vastuksia – eikä tässä numerossa suoria vastuksia etsitäkään. Sellaisten tilalla ovat juhlanumeron pääidea ja rakenne, joiden uskon hedelmällisellä tavalla työstävän historian ja nykyisyyden, vanhuuden ja nuoruuden ainaista ristiriitaa.

Juhlanumero rakentuu työryhmän Antti Arnkil, Jarkko S. Tuusvuori ja Tommi Uschanov laatiman lehden historiikin ympärille. Numeron 100-vuotisosuus jakautuu kolmeen aikakauteen, 1908–1940, 1941–1969 ja 1973–2008, joista kutakin valottaa mainittujen kirjoittajien syvälliset ja perehtyneet artikkelit. Jokaista aikakautta edustaa myös muutama uudelleen julkaistava vanha teksti (runo tai runoja sekä pääkirjoitus).

Koska lehti suuren osan historiaansa on ollut nuorison harrastelehti, pieni juttu ”Herra päätoimittaja” 60-luvulta sai sekin kunnian tulla uudelleen julkaistuksi – ei vähiten siksi, että se koomisella tavalla heijastelee pienlehden tekemistä vielä tänäkin päivänä. Historian pieni kuriositeetti ja suuri kokonaiskuva lankeavat yksiin.

Viimeisen aikakauden yhteydessä on lehden ”90-lukulaisuutta” kartoittava Jyrki Kiiskinen, Janne Porttikiven ja Teemu Ikosen haastattelu. Koska tuon ajan Nuoren Voima ympärillä tapahtunutta merkittävää sukupolvi-, kulttuuri- ja aatehistoriallista kehitystä ei ole vielä kovin paljon artikuloitu, haastattelua voidaan pitää yhtenä juhlanumeron pääantimista lehden historialliselle itseymmärrykselle.

Varsinaisen 100-vuotisosuuden jälkeen lehti juhlii itseään teksteillä, jotka edustavat sen nykyisyyttä parhaimmillaan. Mika Pöyhösen ja Tuukka Sandströmin painavat esseet pureutuvat kulttuurikeskustelun ja yhteiskunnan ajankohtaisiin aiheisiin sellaisella syvyydellä ja tinkimättömyydellä, joista nykyinen Nuori Voima parhaiten tunnetaan.

Juhlanumeron numeroon on kirjoittanut Aki Salmela. Salmelan teksti on nykyrunoudelle tyypillisesti miltei anti- tai epäjuhlaruno: se ei mene teemaansa suoraan, vaan lähestyy sitä varoen ja kaukaa kiertäen.

Nuoren Voiman täyttäessä 100 vuotta eletään nykyisyyttä, jossa juhla-teema ei voi olla noin vain käytettäväksi antautuva tilapäisrunoilun aihe. Sekä runon jonkin ”asian” juhlistamisen välineenä että temaattisuus runon lähtökohtana ovat nykyään niin läpikohtaisin problematisoituneet, ettei perinteinen lyyrinen juhlaruno enää toimi.

Ehkä Salmelan (epä)juhlaruno kiteyttääkin nykyisen Nuoren Voiman omimman asian: aina-yhtä-nuoruuden ja aina-jo-ikivanhuuden ratkeamattoman yhtäaikaisuuden. Tämän ristiriidan ympärillä nykykirjallisuus kiertää osaamatta koskaan sanoa, onko sen ”sisältö” loppuun kaluttu läpimätä haaska vai vastasyntynyt uusi ja tuntematon laji.

Parin viimeisen vuosikymmenen Nuoresta Voimasta voidaan sanoa, että aina liikkuessaan tässä ikivanhan ja hyperuuden raja- ja välitilassa se on onnistunut omassa tehtävässään. Ja silloin kun se on epäonnistunut, se on kenties vielä paremmin onnistunut kurottamaan kohti sitä kirjallisuuden tuntematonta, jota edes ´tuntemattoman´ käsite ei käsitä.

Ainaisen nuoruuden (epä)juhlamme siis jatkukoon. Sillä sille ei loppua näy, niin monta kertaa kuin kirjallisuus Nuoren Voiman historiankin aikana on jo ehditty lopettaa liian vanhana.

Olli Sinivaara

Takaisin

2-3/08 - 100 vuotta juhlanumero

2-3/08 Sisältö

JARKKO S. TUUSVUORI: Nuori Voima 1908-1940

ILMARI JÄÄMAA: Vapaustaistelu. Pääkirjoitus 3-5/1918

KATRI VALA: Talviaurinko (4/1923)

JARKKO S. TUUSVUORI: Nuori julkisuus

JAAKKO YLI-JUONIKAS: Kolumni

TOMMI USCHANOV: Nuori Voima 1941-1969

Herra Päätoimittaja (1/1960)

JUHA VIRKKUNEN: 60-luvun työkenttää. Pääkirjoitus 6/1965

AKI SALMELA: Esimerkiksi juhlaruno

H. K. RIIKONEN: Kuukauden klassikko

ANTTI ARNKIL: Nuori Voima 1973-2008

HANNU KANKAANPÄÄ: Nature morte. Takakansiruno 3/1987

TUOMAS NEVANLINNA & JANNE PORTTIKIVI: Kritiikki ja Bumtsibum. Pääkirjoitus 1/1998

OLLI SINIVAARA & ANTTI ARNKIL: Elitismiä kaikille

MIKA PÖYHÖNEN: Kansallisteatterin Tuntematon sotilas

TUUKKA SANDSTRÖM: Erottumisen kilpailu

JYRKI HEIKKINEN: Sarjakuva

TAPANI KILPELÄINEN & JOUNI AVELIN: Lehtikatsaus

Arvosteluja

- Markku Eskelinen: Avatgarden historiaa vasta-alkajille (Sakari Katajamäki & Harri Veivo, Kirjallisuuden avatgarde ja kokeellisuus)

- Elisa Helenius: Luvassa hopeareunaisia pilviä (Juuli Niemi, Tule hyvä)

- Pauliina Haasjoki: Sinulle, joka et kaihda teoriaa etkä kylpyankkoja (Tiina Lehikoinen, Sitruunalumilyhtyjä)

- Herman Raivio: Haiteksti yrittää liikaa (Steven Hall: Haiteksti)

- Päivi Liski: Vaan ei tyhjän puhujasta (Marcus Tullius Cicero, Puhujasta)

- Esa Mäkijärvi: Vähemmän onkin enemmän (Juhana Vähänen: Avaa tule)