SEURAN TOIMINTA
Seuran Historiaa
Suomi-Moçambique-seuran
perustamisajatus syntyi Maputon lentokentän matkatavarahallissa
loppuvuodesta 1985, kun Ilkka Taipale sattumalta kohtasi eräitä
Nacalan silloisen satamahankkeen asiantuntijoita. Ajatus jäi
itämään ja seura perustettiin 21.4.1986 pidetyssä
kokouksessa. Oikeusministeriö merkitsi seuran yhdistysrekisteriin
18.9.1986. Toiminnan tavoitteet olivat edistää maitten
välisiä suhteita, vahvistaa Suomen kehitysyhteistyötä
Mosambikiin, edistää Mosambik-tutkimusta, järjestää
kummitoimintaa ja hoitaa muita ystävyysseuratehtäviä.
Seuraan liittyi
heti ensimmäisenä vuonna 46 jäsentä, joiden
joukossa on monia nykyisinkin hyvin tunnettuja nimiä: Erkki
Liikanen, Erkki Tuomioja, Elisabeth Rehn, Ilkka Taipale
Jäsenmäärä
on suhteellisen pieni, maksaneita jäseniä on alle 50.
Jäsentoiminta on pienessä seurassa ollut melko vaatimatonta.
Suurin osa toiminnasta tapahtuu Mosambikissa erilaisten hankkeitten
tukemisena. Jäsenille on pyritty lähettämään
kahdesti vuodessa seuran tiedote. Suurin osa jäsenistä
on ollut jollakin tavalla elämänsä aikaisemmissa
vaiheissa kosketuksissa Mosambikiin.
Mosambikilaiset
vieraat seura on aina pyrkinyt ottamaan suojaansa ja on osallistunut
vieraiden ohjelman toteuttamiseen. Alkuvuosina Suomessa kävi
paljon vieraita kehitysyhteistyön puitteissa, samoin opiskelijoita
ja kurssilaisia. Sittemmin tällainen vierailu on tyrehtynyt
ja nykyään vieraina ovat lähinnä poliitikot
ja eri alojen asiantuntijat sekä virkamiehet. Mosambik on halunnut
tutustua suomalaiseen demokratiaan lähettämällä
kaksi eri valtuuskuntaa tutustumaan vaaleihin, sekä valtiollisiin
että kunnallisvaaleihin. Useita seuran jäseniä on
ollut Mosambikissa vaalitarkkailijoina sekä vuoden 1994 että
vuoden 1999 vaaleissa.
Julkaisutoiminta
Tilaa
seuran julkaisuja!
Seura on saanut
aikaan useita Mosambikiin liittyviä julkaisuja: Kirjallisuusantologia
Msaho (1988), Mahdollisuuksien Mosambik (1989, yhdessä
Suomen Pakolaisavun kanssa); musiikkikasetti Vamos dançar
Marrabenta (199?); keittokirja Mathapa (1992, yhdessä
Psykiatrian yhteistyön kanssa), käännös sosiologian
klassikosta Mustaa kultaa (1994, yhdessä Rauhankirjallisuuden
edistämisseuran kanssa), diasarja Mosambikin tie (199?)
sekä Mosambikin vapautusliikkeen johtajan Eduardo Mondlanen
kirja Mosambikin taistelu (Like, uusi painos 2000). Vuonna
2002 seura
antoi tukea Kyösti Suonojan kirjoittamaan kirjaan Kumppanina
Maputossa.
2000-luvulla
seura on ryhtynyt kääntämään ja julkaisemaan
mosambikilaista kaunokirjallisuutta, josta mosambikilaisen biologi-kirjailijan
Mia Couton teos Pelikaanin viimeinen lento (2002, suom. Sanna
Pernu) oli menestys. Syksyllä 2006 ilmestyi niinikään
Pernun suomentama Plumeriaveranta. Pilvi Riikka Taipaleen
toimittama teos Amagamulamulazetxê ja muita leikkejä
Mosambikista julkaistiin 2004 ja se jaettiin kaikkiin suomalaisiin
päiväkoteihin ja ala-asteille. Seuraavana vuonna ilmestyi
Anna-Maija Keurulaisen teos Makonde - kansa ja veistotaide. Julkaisutoimintaa
jatketaan. Parhaillaan seuran piirissä on tekeillä Mosambikin
kulttuurista kertova teos, kokoelma sena- ja shangana-kansojen sananlaskuja
sekä Mosambikin Sankarimatkailijan opas.
Toiminta
Suomessa
Seura on järjestänyt
valokuvanäyttelyjä sekä esittänyt diasarjoja
ja videoita erilaisissa Mosambin esittelytilaisuuksissa. Vuonna
1997 seura järjesti suomalaisten ja mosambikilaisten kuvataiteilijoiden
yhteisen tapaamisen ja työpajan Loimaalla edesmenneen taitelija
Alpo Jaakolan ateljeessa
yhteistyössä eräiden muiden organisaatioiden kanssa.
Seuralla on ollut myyntipöytä "Mahdollisuuksien torilla"
ja erilaisissa basaareissa. Niissä myydään mosambikilaisia
tavaroita. Seura teetti myytäväksi 200 Mosambik-aiheista
T-paitaa vuonna 1998 tunnetun mosambikilaisen taiteilija Malangatanan
aiheen pohjalta. Seuran
15-vuotisjuhlat pidettiin 2001 Kellokosken Itämerikeskuksessa,
jossa runsaan vierasjoukon mukana olivat myös Mosambikin kulttuuriministeri
Dr. Mkaima sekä suurlähettiläs Rui Balthazar puolisonsa
kanssa. Kirjailija Mia Couto sekä Mosambikin entinen presidentti
Joaquim Chissano on kutsuttu seuran vieraaksi tänä vuonna
pidettäville seuran 20-vuotisjuhlille.
Tukihankkeet
Seuralla on
ollut monia tukihankkeita, joihin on saatu varat 80 prosenttisesti
Suomen ulkoasiainministeriöltä. Seura rahoittaa itse 20
% hankkeiden kustannuksista. Aluksi hankkeet olivat pääasiassa
tavaroiden keräämistä ja lähettämistä:
"Paperia Mosambikin kirjalilijaliitolle", "Lääkkeitä
Nacalan sairaalaan" tai "Koulutarvikkeita Nacalan yläasteelle".
Nykyään pyritään kestävämpiin hankkeisiin.
Tällainen hanke oli kuitenkin jo 1980-luvulla mattokutomon
perustaminen Maputoon. Hankittiin kangaspuut ja koulutettiin matonkutojat
pientä käsityöpajaa varten. Hanke joutui kuitenkin
ajan mittaan taloudellisiin vaikeuksiin sikäläisen kokemattoman
liikkeenjohdonvuoksi ja toiminta lakkasi. Suuri hanke on ollut Beiran
kirjaston tukeminen. Kirjastoon hankittiin eri tieteen alojen kirjallisuutta,
josta osa kuitenkin hävisi silloisen kirjastonhoitajan epärehellisyyden
takia.
Vuonna 1997
aloitettiin Pemban vankeinhoidon hanke ihmisoikeuksien suojelun
pohjalta. Hanke käsitti työ-, koulutus- ja kulttuuritoimintaa
sekä perheyhteyksien eheyttämistä. Hanke joutui vaikeuksiin
hallitusta v astaan syntyneen väkivaltaisen mellakoinnin ja
sen rangaistustoimien johdosta, minkä lisäksi hankkeen
hallinnointi ja valvonta oli hankalaa. Seura päätti lopettaa
Pemban vankilahankkeen 1999 ja keskittyä sellaisiin hankkeisiin,
joiden hallinta ja valvonta on seuran resursseilla mahdollista.
Toinen vankilahanke aloitettiin 1999 Maputossa, jossa oli avattu
uusi naisvankila. Seura tuki vankien omaa ja vankilan maanviljelystä
antamalla varoja mm. siementen ja välineiden hankintaan. Hankkeeseen
kuului myös kursseja, joilla vartijoita koulutettiin ompelukurssien
ja lasten päiväkodin vetäjiksi.Lisäksi vankilaan
hankittiin ompelutarvikkeita ja -koneita ja perustettiin lääkevarasto.
Hankkeen tuloksena vankilasta poistui nälänhätä
ja tuotteita riitti myyntiinkin. Valitettavasti hanke kaatui vankilan
epärehelliseen varojen käsittelyyn. Seuramme on vaatinut
kirjeitse asiasta hallituksen selvitystä, mutta sitä ei
ole saatu. Vuodesta 2006 eteenpäin seura osallistuu konsultoivana
osapuolena Kriminaalihuollon tukisäätiön toteuttamaan
vankeinhoidon tukihankkeeseen Mosambikissa.
2000-luvun alussa
seura tuki sarjakuvapiirtäjien koulutushanketta Mosambikissa.
Sarjakuvien avulla toteutetaan myös erilaisia yhteiskunnallisia
valistuskampanjoita esimerkiksi vammaisten aseman parantamiseksi.
Vuonna 2005 seura hallinnoi musiikkikirjaston perustamishanketta
Mosambikiin. Kirjasto kokoaa järjestelmällisesti erilaista
musiikkia kokoelmiinsa, jotka ovat opiskelijoiden sekä musiikki-
ja tanssitaiteilijoiden käytössä. Musiikkikirjasto
on pystytetty vanhaan elokuvateatteriin, jossa on iso sali erilaisille
tilaisuuksille.
2000-luvulla
seura on keskittynyt Mosambikista kertovan kirjallisuuden julkaisemiseen
sekä mosambikilaisen kaunokirjallisuuden kääntämiseen
ja kustantamiseen.
Yhteistyöverkot
Seura on lähes
alusta alkaen ollut Kehitysyhteistyön Palvelukeskus Kepan jäsen.
Alussa ennakkoluuloja oli puolin ja toisin, mutta kuten aina, kokemuksen
myötä ne ovat karisseet. Kepan
hallituksessa on ollut seuramme edustaja, myös varapuheenjohtajana.
Vuonna 1991 KEPA valitsi Mosambikin kumppanuusohjelmansa kohdemaaksi
ja sen myötä yhteistyö tiivistyi.
Jo ennen seuran
perustamista oli 1968 perustettu Tricont-liike, joka julkaisi Eduardo
Mondlanen kirjan Mosambikin taistelu (Demo, 1969). Toinen
radikaali liike oli 1960-luvun lopussa aja 1970-luvun alussa Suomen
Teiniliitto ja sen kuuluisat taksvärkkikampanjat. Mosambikin
ensimmäiset oppikirjat painettiin kampanjasta saaduilla varoilla.
Muita yhteistyökanavia ovat Kellokosken henkilökuntayhdistys,
joka on tukenut Infulenen mielisairaalaa Maputossa, Taksvärkki
ry, Suomen UFF, Kemin kaupunki, Emmaus Helsinki ry, Kuurojen Liitto,
UNIFEM, Tampereen Sosiaalialan oppilaitos, Kehitysvammalitito, Suomen
Pakolaisapu, Punainen Risti, OAJ, SASK ja Kirkon ulkomaanapu. Seuramme
on Ystävyysseurojen Liiton jäsen.
|