Tämä artikkeli on ilmestynyt kesäkuun Kirjastolehdessä 6/94. "Samassa mielessä kuin 1980-luku oli henkilökohtaisten tietokoneiden vuosikymmen, tulee 90-luku olemaan verk- kojen kymmenluku." Tämäntapainen slogani on tuttu kai- kille, jotka ovat viime vuosina lukeneet tai kuulleet esityksiä tietotekniikan sovellusten valtavirroista. Amerikkalaisia kirjastoalan lehtiä seuratessa on voinut panna merkille, että parin - kolmen viime vuoden aikana tietoverkkoja koskevien kirjoitusten määrä on jatkuvas- ti kasvanut ja että nykyisin kuumin aihe on Internet. Yleisten kirjastojen kannalta kysymys siellä kuuluu: pitäisikö kirjastojen alkaa tarjota yleisölle Internet- yhteyksiä. 1980-luvun puolivälin jälkeen maineikkaan Pike's Peak Library District'in silloinen visionääri johtaja Ken- neth Dowlin määritteli kirjastonsa tehtävän kolmitahoi- seksi: sen on määrä tarjota resources, information ja communications. Näyttää siltä, että Yhdysvalloissa on yleisemminkin toteutumassa Dowlinin visio. Kirjastot ovat alkaneet tarjota myös yhteyksiä. Kun entistä suu- rempi osa olennaisesta informaatiosta julkaistaan tule- vaisuudessa pelkästään sähköisessä muodossa, on meillä- kin kirjastojen korkea aika alkaa varustautua muuttuvan tilanteen varalle. Epäilemättä meillä toteutuu samantapainen kehityskulku kuin Yhdysvalloissa, tulemme vain muutamia vuosia jäl- jessä. Toivoisin, että voisimme nopeuttaa sen tapahtu- mista, mikä on väistämätöntä. Käytämme nykyisin ylei- sissä kirjastoissa tietoliikenneverkkoja hyvin yksivii- vaisesti ja rajoittuneesti. Otamme pääteyhteyksiä joi- hinkin etätietokantoihin ja siinä kaikki. Analogia auton käyttöön saa tilanteen näyttämään absurdilta: käyttäisimme sitä vain kauppareissuihin ja ajaisimme vain tiettyihin liikeisiin samaa reittiä toimittamaan samantyyppisiä asioita. Suurimmassa osassa kirjastoja alkaa olla käytettävissä tarvittavat välineet sähköiseen viestintään. Ensimmäi- nen askel tulevan kehityksen kohtaamiseen paremmin va- rustautuneena on opetella käyttämään jo olemassa olevia mahdollisuuksia monipuolisemmin. * Helsingin kaupunginkirjasto avasi viime helmikuussa Kaapelitehtaalla uuden, poikkeavan palveluprofiilin omaavan kirjaston Kirjakaapelin. Yksi Kirjakaapelin erityispiirteitä on, että se pyrkii edistämän uuden tietotekniikan leviämistä kirjastomaailmaan. Yleisön käytettävissä on monenlaisia laitteita ja uusimuotoista aineistoa. Aivan uutta Suomessa on kirjaston tietoasema Kaapelisolmu, joka tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden tutustua itsenäisesti tietoverkkojen antiin. Tietoasema on osa Internet-tietoverkkoa. Uutta Kirjakaapelissa on myös se, että sitä perustetta- essa ennakkoluulottomasti haettiin yhteistyökumppaneita ja toisaalta otettiin tarjouksia vastaan muilta Kaape- litehtaalla toimivilta tahoilta. Tärkeä yhteistyökump- pani on ollut informaatio-osuuskunta Katto-Meny. Se pyrkii edistämään sähköisen tiedon saatavuutta, madal- tamaan tietoverkkojen käytön kynnystä sekä liittämään yleiset kirjastot ja sähköiset tietoverkot yhteen. Kirjakaapelin kanssa samansuuntaisten tavoitteiden vuoksi Katto-Meny onkin mitä luontevin yhteistyökumppa- ni. Se vastaa Kaapelisolmun toiminnasta. Kaupunginkir- jasto tarjoaa tilat ja osallistuu tietoliikennekustan- nuksiin. Opetusministeriö myös tukee Kaapelisolmua- projektia. Kaapelisolmu-projektiin liittyen on toukokuun lopulla avattu avoin postituslista yleisten kirjastojen tieto- verkkojen käyttöä ja tietotekniikan uusia kirjas- tosovelluksia koskevan keskustelun foorumiksi. Posti- tuslistalle annettiin monimerkityksellisesti nimeksi Kirjasto-kaapeli. Lista toimii siten, että kaikki lis- talle lähetetyt keskustelupuheenvuorot tulevat välittö- mästi listan tilaajien sähköpostilaatikkoon. Tarkoituksena on, että eri puolilla maata yleisissä kirjastoissa työskentelevät voisivat saada apua ja neu- voja pyrkiessään laajemmin hyödyntämään tietoverkkoja ja tietotekniikkaa kirjastotyössä. Jokainen voi hyödyt- tää muita kertomalla omista kokemuksistaan. Kun lisäksi listan tilaajien joukosta löytyy monipuolista asiantun- temusta, on hyvä syy uskon, että useimpiin esiin tule- viin pulmiin löytyy ratkaisu tai hyödyllinen näkökohta nopeasti. Toisaalta listalla voidaan käydä periaatteel- lisempia keskusteluja sen alaan kuuluvista aiheista. Mukaan voivat tulla kaikki, joilla on jokin sähköposti- järjestelmä käytettävissään. * Sähköposti on käytetyimpiä tietoverkkojen palveluita. Jostakin syystä se ei ole kuitenkaan ollut kovin kor- kealla yleisten kirjastojen preferensseissä. Nyt on korkea aika ja hyvä syy harkita sähköpostin käyttömah- dollisuuden hankkimista tai käytön aktivoimista, jos käyttömahdollisuus jo periaatteessa on. Vaikka elämme- kin huonoja aikoja, ei sähköpostin käyttöönottaminen voi olla rahasta kiinni. Se ei ole kallista, mutta sen kautta voi olla saatavissa rahanarvoisia neuvoja. Mikä sähköpostijärjestelmä sitten pitäisi hankkia? Vaihtoehtoja on paljon. Ensiksi kannattaa selvittää oman kunnan tilanne. Kunnilla on käytössään eri sähköposti- järjestelmiä ja jos kirjastosta on yhteys kunnan verk- koon, järjestyy sähköpostikin sitä kautta. Joittenkin kaupunkien tietoverkko näyttää liitetyn osaksi Interne- tiä, jossa sähköposti on yksi peruspalveluista. Valittavana on sekä Telesammon että Infotelin järjes- telmät Telebox ja Elisa. Viime syksynä avattuun koulu- maailman Freenet-verkkoon on luotu sähköpostijärjestel- mä ja yleiset kirjastot voisivat hyvinkin tulla kysy- mykseen Freenetin käyttäjinä. Freenetissä itse sähkö- postin käyttö on maksutonta, mutta linjakustannuksia tulee jonkin verran (Telesammon kautta 19 p/min). Lisä- tietoja saa sekä Telesammon että Infotelin valikkojen kautta "Sähköpostipalveluiden" ja "Freenetin toimiston" alta. Katsokaa ja kokeilkaa. Se voi olla jollekulle sopiva vaihtoehto. Monia muitakin vaihtoehtoja löytyy. Näistä samoin kuin Kirjasto-kaapeli-listasta saa lisä- tietoja Kaapelisolmusta. Sinne pääsee mm. Telesammon kautta kirjoittamalla sisään päästyä "s kaapeli". Sen jälkeen systeemi neuvoo. Tietoverkkojen monipuolisemman käytön aloittamista on turha lykätä. Aluksi vapaamuotoisesti linjoille lähte- minen voi tuntua siltä, kuin uima-altaan reunalla sei- sominen ennen veteen pulahtamista. Heti kun on veteen päässyt, huomaa ettei se kylmää ollutkaan. - Uimaan ei kuitenkaan opi itseään kastelematta. Hannu Taskinen