Yritysvierailu MTV Interactive 30.3.2004

22 kandia saapui Ilmalantorille MTV:n kutsumana kuulemaan, mitä uutta TV-mediarintamalla on viime aikoina tapahtunut. Vierailun isäntinä olivat johtaja Heikki Vahala MTV Interactivesta sekä Paula Rintamaa MTV3:n uutisista.

Auditoriossa pidetyssä esityksessä saimme ensin kuulla Paula Rintamaan kertomana tv-katselun tilastotietoa. MTV, joka on Suomen suurin tv-kanava, lähettää tällä hetkellä Suomen 20 suosituinta ohjelmaa:  eniten katsojia on Formula-kisoilla sekä Teho-osasto-sairaalasarjalla, uutiset ja ajankohtaisohjelmat tulevat vasta sijaluvulla viisi. Vain uutisten ajankohtaisohjelmat ovat MTV:n omaa tuotantoa, muut ohjelmat ostetaan. Koska MTV:n toiminta rahoitetaan täysin mainostuloilla, keskittyvät urheiluohjelmat pääasiassa jaakiekkoon, alppilajeihin sekä formulaan, sillä ne kiinnostavat katsojien lisäksi myös mainostajia. Suomalaiset katsovat nykyään liki 3 h televisiota vuorokaudessa.

Heikki Vahala jatkoi esitystä valottamalla digitv:n maailmaa. Elokuussa 2007 päättyvät Suomessa analogiset tv-lähetykset, kun analogisen verkon käyttöikä tulee täyteen. Sen jälkeen kaikki lähetykset tulevat digitaalisessa muodossa. Jo tänä vuonna Suomessa saavutetaan todennäköisesti miljoonan digiTV-talouden raja. Digivastaanottimet kehittyvät koko ajan kovaa vauhtia ja ominaisuudet uusissa digiboxeissa lisääntyvät. Televisionkatsojasta tulee asiakas, joka pystyy kauko-ohjaimensa avulla kommunikoimaan muiden kanssa: hän pystyy mm. pelaamaan pelejä, ottamaan osaa keskusteluun, tilaamaan lisätietoa tai tuotteita. Kaupalliset mahdollisuudet tuntuvat rajattomilta. Vaikka kilpailijat YLE ja TV-Nelonen ovat digikehityksessään kutakuinkin samalla tasolla, on MTV kuitenkin alan pioneeri ja markkinajohtaja Suomessa.

Mielenkiintoisen ja mutta teknisesti melko monimutkaisen esityksen päätteeksi pääsimme tutustumaan MTV3:n studioihin. Kävimme uutis- ja urheilustudiossa sekä aamutv:n lähetystiloissa. Opimme senkin, että säätiedotuksen esittelijällä ei ole sääkarttaa taustalla apunaan, vaan hän viittilöi tyhjän seinän edessä ja kartta liitetään kuvaan vasta lähetysvaiheessa. Ei ihme, jos käsi välillä piirtelee säärintamia hieman ohi oikean kohteen! Oli mielenkiintoista havaita, kuinka pienet tilat todellisuudessa ovat: tv-ruudussa kaikki näyttää paljon suuremmalta. Illuusio on täydellinen!

Illan informatiivisen osuuden jälkeen nautimme yhdessä MTV:n tarjoaman maittavan iltapalan. Keskustelu jatkui vilkkaana pöydissä ja melkein unohduimme istumaan iltaa yli kohteliaan aikarajan.
  

Yritysvierailu Bukowski-Hörhammerin huutokauppanäyttelyyn 26.4.2004

Kevään kultturitapahtuma toteutettiin tutustumiskäyntinä Bukowski-Hörhammerin huutokauppatoimintaan. Toimitusjohtaja Paul Hörhammer ja vaimonsa Marianne toivottivat ennätyssuuren joukkomme tervetulleeksi – 49 jäsentä avecit mukaan lukien -  kauniiseen Astoria-saliin.

Saimme kuulla erittäin mielenkiintoisen esityksen suomalaisen muotoilun helmistä Marja-Leena Lindbergin pitämänä. Suomalaisen muotoilun läpimurto ajoittuu 1950- ja 60 –lukuihin, jolloin suunnitellut pelkistetyt esineet loivat maailmalla kuvan suomalaisesta designesta. Esimerkiksi Timo Sarpanevan Orkidea-maljakko vuodelta 1954 – maljakko on edelleen tuotannossa – valittiin silloin maailman kauneimmaksi esineeksi! Toki tätä ennenkin oli jo suunniteltu kauniita esineitä, joista Alvar Aallon suunnittelema Aalto-maljakko 30-luvulta on erinomainen ja kestävä esimerkki.

Tämän taidehistorian luennon jälkeen perehdyimme taidehuutokauppaan busineksena. Paul Hörhammer kertoi, että kesti yli kolmesataa vuotta maailman ensimmäisen taidehuutokaupan perustamisesta – tämä tapahtui Tukholmassa 1674 – ennen kuin Suomeen perustettiin vastaavaa toimintaa: Bukowski aloitti Suomessa vasta 1979. Nyt toiminta on jo vakiintunut ja Suomenkin arvohuutokaupoissa kalliit taide-esineet vaihtavat omistajaa. Tämän päivän uutena ilmiönä on se, että noin 20 % huutokaupassa myytävistä tauluista on venäläisiä ja ne myös huudetaan Venäjälle.

Huutokauppa palvelee asiakkaitaan arvioimalla taide-esineitä ilmaiseksi. Mikäli esineet päätyvät huutokauppaan kaupattaviksi, joutuu ostaja maksamaan huudetun hinnan lisäksi 12 %:n huutomaksun sekä arvonlisäveron. Huutomaksuilla katetaan huutokauppatoiminnan kulut, joista suurimmat menoerät syntyvät asiantuntevan henkilöstön palkkakustannuksista, suurten näyttelytilojen vuokrista sekä mainoskustannuksista. Huutokaupattavista esineistä myydään yleensä 70-80 %.

Muutaman mielenkiintoisen huutokauppaan tulleisiin esineisiin liittyvän tarinan jälkeen siirryimme itse näyttelytiloihin. Astoria-salissa, jonka seinillä ja näyttelypöydillä oli modernia taidetta, nautimme ensin maittavan salaatti-iltapalan viineineen ja kuuntelimme samalla taideasiantuntijoiden esityksiä esillä olevista aarteista. Matkamme jatkui talon sisällä salista toiseen, joista jokainen oli tupaten täynnä upeita tauluja, huonekaluja, mattoja, koruja ja muita arvoesineitä. Mikä nautinnollinen taide-elämys! Esineistöä oli niin paljon, ettei kaikkea voinut millään omaksua. Esineisiin liittyvät tarinat tekivät vielä oman erityisen lisänsä. Viihdyimme niin hyvin, ettemme osanneet ollenkaan poistua näyttelystä! On hyvä tietää, että aina ennen jokaista suurta huutokauppaa voi kuka tahansa käydä täysin ilmaiseksi nauttimassa huutokauppanäyttelyn taideaarteista vaikka useampaan kertaan. Suosittelemme kokemusta!
    

Kevätretki Loviisaan  18.5.2004

Sää ei todellakaan ollut keväinen, saatikka kesäinen, kun 25 retkelle ilmoittautunutta kandia ja avecia nousi pikkubussiin Helsingin rautatientorilla tiistaina 18.5. klo 11.30. Taivas oli harmaa ja viskoi koko matkan niskaamme jäätävää sadetta. Se oli sinäänsä harmi - vaikka ei retkeämme onnistunutkaan pilaamaan - sillä Loviisa on ennen kaikkea kesäkaupunki ja olisi suotuisalla säällä toki näyttäytynyt paremmassa valossa. Onneksi retkiohjelmamme oli suunniteltu siten, että olimme suurimmaksi osaksi sisätiloissa.

Saavuttuamme Loviisaan oli kaupungin matkaopas meitä vastassa Bongan linnan edessä. Bongan linna on taiteilijapariskunta Riitta Nelimarkan ja Jaakko Seeckin koti ja ateljee sekä sisältää myös erillisen Nelimarkan töitä esittelevän taidemuseo-gallerian. Kuulimme talon vaiheikkaan historian  1800-luvun alun jugendtyylisestä rakennuksesta punakattoisine torneineen nykypäivän graniittilinnaksi, joka myötäilee sekä italialaista uusklassismia että funkista. Kiinteistö siirtyi nykyisille omistajilleen vuonna 1988. Tutustuimme galleriassa Riitta Nelimarkan töihin, joita on esillä lähes kaksisataa: piirustuksia, akvarelleja, taidegrafiikkaa, kollaaseja, villa- ja pellavareliefejä, tekstiilikuvia sekä taide- ja runokirjoja.

Lounaan nautimme vuodelta 1662 peräisin olevassa rakennuksessa, jossa toimii kievari Degerby Gille. Rakennus on historiallisena nähtävyytenä yksi Loviisan merkittävimmistä, ja sillä on pitkä ja mielenkiintoinen historia. Tila on toiminut mm. aateliskotina, lasarettina, museona, kouluna sekä 1920-luvulta alkaen yksityisenä herrasmiesklubina. Tilalla ovat vierailleet Ruotsi-Suomen kuninkaat, esimerkiksi Kustaa III sekä useat Suomen presidentit, mm. Mannerheim ja Kekkonen.

Erinomaisella talonpoikaismenulla ruokittuina jatkoimme matkaamme vanhaan satamaan Laivasillalle, jossa sijaitsee Loviisan merenkulkumuseo. Loviisalla on 250-vuotinen historia laivanrakennuksessa ja merenkulussa, eikä loppua ole vieläkään näkyvissä!  Kesäisin Laivasillan viehättävä alue kuhisee elämää, kun vanhoihin makasiineihin perustetut puodit ja kahvilat vetävät väkeä. Satamasta löytyy myös yksi nyky-Loviisan suosituimpia matkailukohteita: Österstjernan-alus, jota pieteetillä rakennetaan vanhan uponneen aluksen kopioksi. Tämä mahtavan kokoinen puupurjelaiva seilaa vielä tulevaisuudessa täysissä purjeissa Suomen vesillä ja sitä voi vuokrata esim. yritysten tarpeisiin.

Österstjernan-alus oli niin mielenkiintoinen, että retkeläisiä piti aivan hoputtaa eteenpäin seuraavaan kohteeseen. Loviisan kaunis punatiilinen kirkko, joka rakennettiin 1863-65, odotti meitä oppaineen. Kirkossa on paljon kaunista katseltavaa. Perinteisen alttaritaulun sijaan ovat loviisalaiset nostaneet alttarin keskukseksi tanskalaisen Thorvaldsenin huomattavan suurikokoisen, kipsisen Kristus-veistoksen. Ensimmäinen suomenkielinen Raamattu, ns Mikael Agricolan Raamattu vuodelta 1642 löytyy kirkosta. Myös ruotsinkielinen Kaarle XII:n Raamattu vuodelta 1702 on esillä vitriinissä.

Matkamme jatkui Loviisasta kohti Malmgårdin kartanoa. Siellä kreivi ja kreivitär Johan ja Christina Creutz ottivat ryhmämme vastaan ja esittelivät upean sukukartanonsa. Kreivi itse on jättänyt kansainvälisen pankkiuransa taakseen ja keskittynee taidehistorian tohtori –vaimonsa kanssa mm tilan hoitoon. Tila on edelleen viljelty ja siellä keskitytään luomuviljelyyn. Kiertokäyntimme lopuksi saimme poiketa tilan leipomon kaupassa ostamassa luomujauhoja sekä niistä leivottuja leipiä.

Apeasta ja koleasta säästä huolimatta kevätretkemme oli oikein onnistunut ja riemukas. Palasimme takaisin Helsinkiin klo 19.30.