Kevätretki Hämeenlinnaan 5.4.2003

Yhdistyksen kevätretken normaalia aikaisempi ajankohta määräytyi pakon sanelemana: olimme päättäneet käydä katsomassa Hämeenlinnan kaupunginteatterissa Marlene Dietrichin elämästä kertovan ja Ritva Oksasen tähdittämän Marlene-musiikkinäytelmän, ja sen näytäntökausi loppui jo huhtikuussa. Niinpä ilma ei ollut kovinkaan keväinen, kun 24-henkinen retkiseurueemme kandeja ja aveceja kiipesi Åbergin Linjan pikkubussiin Rautatientorin laidalla lauantaina klo 14. Onneksi päivän ohjelma oli suunniteltu sisätiloihin ja bussi oli käytettävissä liikkumiseen kohteiden välilläkin – vaikka olimme tietysti toivoneet voivamme myös kävellä Hämeenlinnassa. Tämä toive jäi siis toteutumatta, mutta muuten retkiohjelma täytti odotukset.

Ensimmäiseksi tutustuimme Hämeenlinnan taidemuseossa Henna ja Pertti Niemistön nykytaiteen kokoelmiin oppaanamme Inna Niskanen museosta. Kokoelma sisältää suomalaista ja skandinaavista maalaustaidetta sekä kuvanveistoa 1950-luvulta nykypäivään. Kokoelmassa ovat edustettuina useat Niemistöjen perustaman Ars Fennica –taidepalkinnon ehdokkaat ja palkitut taiteilijat. Lisäksi meille esiteltiin VOLTTI-näyttely, jossa taide ja urheilu kohtasivat maalauksissa, grafiikassa, valokuvissa ja veistoksissa. Jo etukäteen tämä näyttelyn osa herätti keskustelua ja epäilyäkin taiteen ja urheilun yhteensopivuudesta: mahtoikohan näyttely hälventää epäilyjä…

Taidemuseosta siirryimme kurjan sään vuoksi bussilla Ravintola Piparkakkutalon romanttisiin puitteisiin päivälliselle. Talo on vuonna 1907 rakennettu jugend-tyylinen puutalo, joka kirkkoa vastapäätä erottuu katukuvasta satumaisena piparkakkutalona. Iloisessa puheensorinassa nautittu päivällinen ruokajuomineen vahvisti niin sielua kuin ruumistakin. Hyvin ravittuina hurautimme siis pikkubussillamme kaupunginteatteriin nauttiaksemme illan Marlenen lumovoimasta.

Retkiohjelma ei ollut ohi vielä kotimatkallakaan, sillä paluumatkalla nautiskelimme bussissa pientä iltapalaa viinilasillisen siivittämänä. Kandihenki oli voimissaan loppuun asti, kun tyytyväinen matkaseurue yöllä erkaantui Rautatieasemalla  omille tahoilleen.
  

Yritysvierailu Amer-yhtymä Oyj:hin 8.5.2003    

Amer-yhtymä Oyj on aina ollut kandiyhdistyksen jäsenille läheinen ja mielenkiintoa herättävä yritys: moni on ollut yrityksen vieraana sen eri vaiheissa jo opiskeluaikana. Myös Kandiyhdistys on aikoinaan tehnyt Ameriin yritysvierailun. Paljon onkin tapahtunut Amerissa, kun se vuosien saatossa on tupakkateollisuudesta  ensin laajentunut monialayritykseksi ja  nyt sitten fokusoitunut menestyväksi kansainväliseksi urheiluvälineyritykseksi. Tästä strategian muutoksesta ja yrityksen tulevaisuuden visioista kertoi viestintäjohtaja Max Alfthan erittäin kiinnostuneelle kuulijakunnalle Amerin pääkonttorin hienoissa tiloissa Käpylässä. Yleisö osasi myös tehdä tiukkoja kysymyksiä alustajalle, joka erittäin luontevasti ja asiantuntevasti vastasi tenttaukseen. Multivisioesityksen avulla Amerista luotiin todella dynaaminen kuva huippubrandien valmistajana ja markkinoijana.

Viininmaistiaiset 22.5.2003

Kandiveli Martti Helsilä Irja vaimoineen kutsui Kandiyhdistyksen Winecellars Oy:n viinikellariin tutustumaan viininmaistelun saloihin torstaina 22.5.  Muutama onneton oli viime tipassa estynyt saapumasta, mutta paikalle saapuneet 23 kandia saivatkin sitten kokea kerrassaan mieleenpainuvan illan. Vain harva meistä oli aikaisemmin käynyt Winecellarsin viinikellarissa Kalevankadulla: talon sisäpihalta johtivat jyrkät portaat erittäin viihtyisiin kellariholveihin, joissa pitkät pöydät odottivat meitä tyhjä lasipatteristo kullekin valmiiksi katettuna.

Kandiveli Martti oli huolella valmistellut illan ohjelman. Hän oli kerännyt 12 sivua tietoa, mottoja ja muisteloita viineistä sekä yhdistyksen tekemistä viinimatkoista. Juuri näiden viinimatkojen ympärille tämäniltainen viinien maistelu olikin rakennettu. Illan tunnukseksi oli valittu Elias Lönnrotin syvällinen analyysi:”Juuri ne kansakunnat, jotka viiniä etupäässä ovat viljelleet, ovat sivistyksessä edistyneet pitemmälle kuin ne, joitten keskuudessa viiniä on vähemmän käytetty.” Martti nimittäin epäili, että tamä ajatus  lienee ollut vahvasti mielessä niillä kandeilla, jotka aikoinaan Tallinnan matkalla päättivät aloittaa tutustumisen EU-maiden maatalouteen!

Kun olimme opiskelleet viinien kuvailua sanallisesti sekä tutustuneet viinien arvioinnin satapistejärjestelmään, oli aika kokeilla omia kykyjä viinin maistajana. Meille kerrottiin, mitkä viinit olivat mukana testissä ja tehtäväksemme jäi erottaa nämä kuusi viiniä toisistaan, kun ne anonyymeinä oli kaadettu edessä olevaan lasistoon. Kaikki kandit selvisivät ensimmäisestä vaiheesta täysin pistein: jokainen erotti kahdessa lasissa olleet valkoviinit neljästä punaviinistä! Tehtävää helpotti tietenkin se, etteivät silmämme olleet sidotut… Sen jälkeen alkoikin jo työläämpi vaihe. Suurin osa pystyi vielä erottelemaan valkoviinit toisistaan ja tunnistamaan unkarilaisen Tokajin ja saksalaisen Rieslingin. Mutta punaviinit olivatkin sitten yllättävän vaikeita nimetä: vain yksi joukossamme onnistui tehtävässä täysin. Mukana olivat punaviinit Ranskasta, Portugalista, Italiasta sekä Itävallasta. Aivan toinen juttu olikin sitten se, mikä viini kunkin mielestä oli parasta!!!

Ilta oli erittäin hauska ja tunnelma viinikellarissa nousi lasi lasilta. Koska maistelun luonteeseen kuuluu, ettei makuhermoja sekoiteta nauttimalla muuta ruokaa kuin patonkia ja koska testissä olevien lasillisten lisäksi nautimme myös tervetuliais- sekä jälkiruokadrinkin, ei liene liioiteltua sanoa, että keskustelu kävi vähintäänkin vilkkaana…

Rasputin-ooppera 11.10.2003

Einojuhani Rautavaaran säveltämä ja kirjoittama uusi Rasputin- ooppera sai kantaesityksensä Kansallisoopperassa syyskuussa. Ooppera on ”mittatilaustyö” maailman parhaalle bassolle, Matti Salmiselle, jonka rooli Rasputin-munkkina on poikkeuksellisen vaativa ja pitää hänet yksistään näyttämöllä äänessä puolisentoista tuntia. Värikkäät historialliset tapahtumat Venäjän viimeisen tsaari Nikolain hovissa vallankumouksineen antavat jo luonnostaan dramatiikkaa juonelle. Onnistuimme varaamaan 30 lippua tähän nopeasti loppuunmyytyyn oopperaan ja liput tekivätkin kauppansa jäsenistölle ennätysajassa. Kun olimme vielä varanneet ensimmäiselle väliajalle yhteiset kakkukahvit, niin erittäin antoisan illan ohjelma oli taattu. Kaikki mukana olleet pitivät oopperasta, tuntuipa moni jopa myöntävän, että ennakko-odotukset ylittyivät huimasti.
      

Yritysvierailu Marimekkoon 4.11.2003

Syksyn yritysvierailukohteeksi valittu Marimekko oli varsinainen kassamagneetti: paikalla oli 37 yhdistyksen jäsentä. Marimekon taivalta Armi Ratian perustamasta, välillä Amerinkin sylissä vaikeuksissa kamppailevasta ja nyt hienoa tulosta Kirsti Paakkasen luotsaamasta yrityksestä kertoi meille konserniviestinnästä vastaaja johtaja Marja Korkeela sekä talousjohtaja Raija Anjala ja tuotannosta vastaava Helinä Uotila. Toimitusjohtaja Kirsti Paakkanen ei itse valitettavasti muilta kiireiltään päässyt emännäksemme, mutta lähetti lämpimät terveisensä. Kandiveli Kalevi Tilli taas puolestaan lahjoitti Paakkaselle annettavaksi kirjoittamansa kirjan, jossa hän kertaa Marimekon perustamiseen liittyneitä lainapäätöksiä, joita hän silloisessa PYP:ssa oli tekemässä.

Saimme kuulla Marimekon ainutlaatuisesta yrityskulttuurista, sen perusarvoista ja menestyksestä maailmanmarkkinoilla. Erittäin mielenkiintoinen oli kierros tehtaan puolella sekä mahdollisuus hypistellä Marimekon upeita tuotteita näyttelytiloissa. Hienon illan kruunasi maukas iltapala yrityksen ruokalassa. Lähtiessämme toivotimme Marimekolle onnea jatkossakin ja erityisesti marraskuun 20. päivänä New Yorkissa avattavassa suuressa Marimekko-näyttelyssä, joka on taas uusi askel suomalaisten designtuotteiden maailmanvalloituksessa.