Kauppatieteiden kandidaattiyhdistys ry

KANDIEN VIINIMATKA KROATIAAN SYKSYLLÄ 2012
  Raportoija: Raija Marjatta Mäkinen (II ryhmä)

Torstai, ensimmäinen matkapäivä
   
  Jo muinaiset roomalaiset sanoivat, että viinin nauttimiseen on viisi hyvää syytä: kun ystävät kohtaavat, kun toivotetaan toisilleen hyvää terveyttä nyt tai jatkossa tai kun viini on hyvää. Viidenneksi tulevat muut syyt.  Nämä edellytykset täyttyivät 100%:sti Kauppatieteiden Kandiyhdistyksen syys-lokakuussa 2012 järjestämällä perinteisellä viinimatkalla, joka suuntautui Slovenian kautta Kroatiaan.
  Raportöörin vastuunalainen ja katkeransuloinen tehtävä lankesi osakseni jo ennen lähtöä. Huimaaviin tehokkuussuorituksiin pystyvä sihteerimme Kristiina löi kaikki nimissään olevat aiemmat ennätykset, kun hän käynnisti raportoinnin heti lähtökentällä. Arvonta suoritettiin ennen kuin ensimmäistäkään juotavaa oli nautittu, jos aamukahvia tai -teetä ei lasketa. Näin kaikki siis alkoi.
  Torstaiaamuna klo 9.40 nousimme Finnairin koneeseen, joka kahdessa ja puolessa tunnissa lennätti meidät ilmojen halki 1711 kilometrin päässä olevaan Slovenian pääkaupunkiin Ljubljanaan. Finnair tarjosi meille maksutta sämpylän, kahvia, teetä, mehua tai vettä.  Seuraavalla viinimatkalle nekin ovat todennäköisesti maksullisia.  Omakustanteisesti oli saatavilla myös kaikkia kiinnostavia mallas- tai rypälepohjaisia juomia sekä daameja kiinnostavia House of Elliottin koruja. Onnellisesti Ljubljanaan laskeuduttuamme pääsimme tšekkiläisen oppaamme Marketa Sandelovan pätevään ohjaukseen ja kiipesimme kuskimme Walterin bussiin suuntana Koillis-Slovenia.
  Marketa kertoi asuneensa kuusi vuotta Suomessa, mikä selitti hänen erinomaisen suomen kielen taitonsa ja Suomen tuntemuksensa. Hän valloitti meidät hyvällä huumorintajullaan ja mieltymyksellään suomalaiseen ruisleipään. Ihastuksemme vain kasvoi, kun hän kertoi opastavansa mieluiten varttuneempia matkailijoita. Monia meistä kun ei enää liika nuoruus vaivaa.
  Sloveniaa kuvaa mainiosti Marketan kertoma legenda Slovenian synnystä: Luotuaan maailman Jumala huomasi, että Slovenia oli unohtunut ja valtioiden rakentamiseen tarvittavat ainekset olivat lopussa. Silloin Jumala otti muilta pois vähän kaikkea antaakseen jotain Sloveniallekin. Slovenia sai sen vuoksi vähän merta, vähän vuoria, vähän järviä, vähän peltoja ja vähän jokia. Toinen merkittävä luonnehdinta Sloveniasta on vähän myöhemmältä ajalta. Bill Clinton on lausunut: ”Slovenia on esimerkki senkaltaisesta maailmasta, jota presidenttinä ollessani yritin luoda ja jota nyt yritän rakentaa toisella tavalla.” Bussin ikkunasta käsin sloveenien kiintymys omaan maahansa näkyi siten, että he pitävät sen siistinä ja hyvin hoidettuna. EU:kin liityttyään maa on hyödyntänyt EU:n rakennerahastoja mm. rakentamalla hyvät tiet, mikä on vaatinut vuoristoalueella monien tunnelien puhkomista. Kesä 2012 on ollut liian kuiva ja sato jäänyt vain 20%:iin tavanomaisesta. Suomalaisille tutuista slovenialaisista tuotteista mainittakoon Adrian-matkailuautot, Elan-sukset ja  Godrinja-keittiöt.
  Parin tunnin ajomatkan jälkeen saavuimme Ptuj’in kaupunkiin, joka on Tonavan sivujoen Drinan rannalla. Gostilna Ribic-ravintolassa söimme lounasta ja saimme lentävän lähdön matkamme pääasiaan eli viinituntemuksemme kartuttamiseen. Saimme kalakeitto-salaatti-pietarinkala-suklaakakku-lounaamme kurkunkostukkeeksi Pollus-aperitiivin ja jokaisen ruokalajin kanssa oman Pollus-viininsä (www.pollus.eu).  Jokaista viiniä laseihimme kaataessaan viinitalon edustaja selosti kyseisen viinin ominaisuuksia ja alkuperää. Vaikka viinimatkalla oltiinkin, pantakoon merkille aterialla tarjottu hyvä ja raikas Radewska-merkkinen mineraalivesi.
 

Pollus-viini tuotetaan Jeruzalem’in viinialueella, jossa on kasvatettu viiniköynnöstä roomalaisten ajoista lähtien (www.visitjeruzalem-ormos.eu). Ptuj Vinery valmistaa yli 30 eri viiniä sekä terveellistä Bucno-nimistä kurpitsaöljyä. Viinitalo on hyvin ylpeä siitä, että Pullus 11 Suho/Dry ja Rypsalat Rosa oli otettu läheisen Maribor’in kaupungin ”Euroopan kulttuuripääkaupunki 2012:n” virallisiksi viineiksi. Pollus-viinit ovatkin olleet kansainvälisten viinikilpailujen eniten palkittuja viinejä viimeisen viiden vuoden aikana. Useimmiten palkinto on ollut kultamitali. Ptuj’n viinitalon Chauvignon Blanc on peräti viisinkertainen mestari. Markkinointiekonomit panivat merkille myös Pollus-viinien vaikuttavan markkinointistrategian, joka ilmeni viinien nimissä kuten Easy-going, Made in Heaven and Sexy.
  Pullus-pullot suljetaan joko kierre- tai korkkisulkimin. Ensiksi mainittu säilyttää hyvin viinien raikkauden ja on trendikäs. Perinteistä korkkia käytetään kauemmin kypsytetyissä viineissä, jotka on tarkoitettu pitempään säilytykseen. Vanhimmat säilyneet pullot ovat vuodelta 1917. Ne säilyivät sen ansiosta, että rakennus, jonka seiniin pullot oli muurattu, säästyi hävitykseltä.
  Lounaan jälkeen teimme pienen kierroksen Ptuj’n vanhassa kaupungissa, jonka yhteydessä tarjoutui tilaisuus ostaa äsken maistelemiamme viinejä.
  Sitten olikin aika jättää Slovenia ehtiäksemme illaksi Kroatian pääkaupunkiin Zagrebiin. EU:n ja Schengen alueen rajojen ylitys sujui joustavasti. Vain Kroatian puolella jouduimme esittämään passit.  Vartijan katse oli kuitenkin niin tiukka ja hymytön, että selkäpiitä vähän kylmäsi, kun muisti YYA-aikaiset rajanylitykset vaikkapa Vainikkalan/Luzhaikan raja-asemilla.
  Matkalla oppaamme taritsi meitä perustiedoilla Kroatiasta: keskipalkka 700 €/kk, yliopistot maksullisia, työttömyys 17%, ALV 25%, 1 kuna = 100 lipaa. Kroatialla on 1700 km rantaviivaa, saaret mukaan lukien 6600 km. Silti se halajaa Slovenian 6 km:n  pituista rantakaistaletta. Rajanaapuruksilla on muitakin rajakysymyksiä selvittämättä. Tästä johtuu, että Slovenia on pitkään viivyttänyt Kroatian EU:iin liittymistä. Ensi vuonna siitä kuitenkin tulee totta. Tapa- ja siisteyskasvatuksesta Marketa-oppaamme painotti, että lapset kasvatetaan Kroatiassa ja Sloveniassa arvostamaan ympäristöä ja kohteliaisuutta. Vanhemmalle annetaan aina paikka esim. liikennevälineissä ja kadut ja tienvieret ovat puhtaita roskista. Kroatian ja sloveenin kielet ovat yhtä lähellä toisiaan kuin ruotsi ja norja.
  Zagrebiin saavuttuamme kiiruhdimme illalliselle Dubrovnik Put’iin, joka sijaitsee Zagrebin metsäisellä ylängöllä. Vaikka ravintola sijaitsee metsässä, metsäläisyys on siitä kaukana. Se oli yksi matkamme kohokohtia. Alkuruoaksi saimme täyteläistä, pikantisti maustettua kurpitsakeittoa, pääruoaksi naudanlihapihvit sellerisoseen ja pehmeänmakuisen kastikkeen kera (valistunein arvaus oli, että mauste oli sinapinsiemen). Jos näin mureita ja maukkaita pihvejä olisi useammin ulottuvilla, olisi suuri riski, että raportöörinne lihansyönti kasvaisi exponentiaalisesti. Jälkiruoka oli sitruunainen paahtovanukas, joka vei kielen mennessään. Mutta vain kuvainnollisesti, sillä pöydän antimet kirvoittivat pöytäseuramme ylistämään ravintolaa yli äyräitten. Muutenkin pöytäkeskustelu lainehti kalkkikaivoksista sinapinsiementen kautta malkaan silmässä ja opimme että ”gésier”on kivipiira ranskaksi. Useimmat puheenvuorot kuitenkin koskivat crème brûlée -lusikoitamme. Sarjassamme ”jamais vu” oli jälkiruokalusikan erikoinen kolo, jonka tarkoitus jäi hämärän peittoon. Jos joku tietää vastauksen, kertokoon muillekin!
  Hyvää oli myös Merlot-punaviini, jota minun lasissani oli.
  Onnellisin vatsoin laskeuduimme vuorilta alas nukahtaaksemme nelitähtisessä Palace Hotel Zagrebissa. Tiedonhaluisimmat kandit toki jäivät tutustumaan iltaöiseen kaupunkiin.
  Koska aloitin roomalaisista, loppuun vielä roomalaista viisautta: Plinius vanhemman sanonta ”In vino veritas” on kaikille tuttu, mutta hänen sanojaan ovat myös ”In vino sanitas”.  Hyvän ruoan ja juoman yhteyteen kuuluvat hyvä seura ja hauskat puheet vaikkapa slovenialainen runoilijan France Preseren’in sanoin:
  Long live all the nations,
Who long and work for that bright day,
When o’ver earth’s habitations
No war, no strife shall hold  its sway;
Who long to see
That all men free,
No more shall foes, but neighbours be.
At last to our reunion –
To us the toast! Let it resound.
Since in this great communion
By thoughts of brotherhood we are bound
May joyful cheer
Ne’er disappear
From all good hearts now gathered here.
  Unohtuiko jotain? Ai niin, havaintojeni mukaan koko päivänä ei satanut pisaraakaan