Kauppatieteiden kandidaattiyhdistys ry

KANDIEN VIINIMATKA KROATIAAN SYKSYLLÄ 2012
  Raportoija Hannu ja Maiju Niilekselä (I ryhmä)

Matkaraportti  perjantai
  Zagrebin keskustassa sijainneessa Hotelli Palacessa nautitun runsaan aamupalan jälkeen perjantain matkakohteenamme oli Plitvicen kansallispuisto. Muutaman tunnin sumuisessa säässä tapahtuneen bussiajelun päätteeksi saavuimme Plitvicen järvialueelle keskeisessä Kroatiassa lähellä Bosnian rajaa. Sitä pidetään yhtenä maan hienoimmista, ellei peräti hienoimpana luonnonnähtävyytenä, joka sai kansallispuiston statuksen jo vuonna 1949 ja on Kroatian kahdeksasta kansallispuistosta vanhin. Plitvice saavutti aseman UNESCOn maailmanperintökohteena 1979, mikä on tehnyt siitä tunnetun myös maan rajojen ulkopuolella. Alueella on enemmän kasvi- ja eläinlajeja kuin missään muualla Kroatiassa ja monia sellaisia, joita ei muualla maassa tapaa.
  Sää retkikohteessamme ei ollut paras mahdollinen, mutta tihkusateesta huolimatta saimme useamman kilometrin mittaisen kävely- ja veneretkemme aikana varsin hyvän kuvan alueen mahtavasta luonnosta oppaamme Marketan asiantuntevalla johdatuksella.
  Plitvicen kansallispuisto käsittää paljon muutakin kuin järvialueen, mutta siitä puisto ennen kaikkea tunnetaan. Kuusitoista erikokoista, jonoon asettunutta kristallinkirkasta järveä valuttavat vettä lävitseen milloin pieninä puroina, milloin leveämpinä jokina, milloin kohisevina koskina. Vesi virtaa järvestä toiseen, mutta maa niiden välillä ei murru, sillä se on ammoisina aikoina muodostunutta karstikiveä, joka kestää vesimassojen jatkuvan liikkeen.
  Alueella nautitun lounaan jälkeen palasimme takaisin majapaikkaamme Kroatian pääkaupunkiin Zagrebiin, jossa tarjoutui vielä mahdollisuus tutustua mm. runsaaseen museotarjontaan sekä sen keskustan alueen vilkkaaseen iltaelämään. Yöelämääkin lienee ollut tarjolla, mutta sen pyörteisiin ei jo jossakin määrin ikääntymään päin olevalla joukollamme suuremmalti voimia riittänyt….
  Museoita Zagrebissa on todella paljon, joukossa aivan erikoisiakin, kuten esimerkiksi ”Museum of Broken Relationships”. Sieltä löytyy (ainakin oppaamme kertoman mukaan) mm. valmiiksi silitetty morsiuspuku, joka syystä tai toisesta jäi käyttämättä… Kyseinen museo tuntui olevan erityisesti paikallisen nuorison suosiossa.
  Myös toisella vanhan kaupungin kukkuloista sijainnut, aitoa pienyrittäjyyden henkeä sykkinyt vihannes- ja hedelmätori oli näkemisen arvoinen. Erikoisuutena Zagrebin osalta todettiin, että paikallisliikenne hoitui tiheän raitiovaunuverkoston toimesta eikä kaupungissa tainnut olla sisäistä bussiliikennettä lainkaan.
  Kaiken kaikkiaan Zagrebista, kuten myös Kroatiasta muutenkin, jäi varsin kehittynyt ja länsimainen vaikutelma eikä sosialismin aikakauden muistomerkkejä – ehkä joitakin kerrostaloja lukuun ottamatta -  juurikaan enää ollut jäljellä. Kroatian tiestö oli erinomaisessa kunnossa, ympäristö kaikkialla siistiä, ravintoloiden taso hyvä ja meininki kaiken kaikkiaan rennon ja huolettoman oloista.